Uusien lähetyskenttien myötä kokonaismääräksi 347
Kirkon jatkuva kasvu ja pappeusjohtajien halu vahvistaa jäseniä ja johtajia edelleen kautta maailman on johtanut uusien lähetyskenttien perustamiseen Eurooppaan, Afrikkaan ja Karibianmeren alueelle sekä neljän lähetyskentän rajojen muuttamiseen Japanissa.
Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi ovat hyväksyneet kolmen uuden lähetyskentän perustamisen – Dnepropetrovskin lähetyskentän Ukrainaan, Freetownin lähetyskentän Sierra Leoneen ja San Juanin itäisen lähetyskentän Puerto Ricoon. Näin lähetyskenttien kokonaismäärä maailmassa nousee 347:ään. Uudet lähetyskentät avataan muutaman seuraavan kuukauden kuluessa.
Japanin lähetyskenttien rajojen muutokset
Japanissa Hiroshiman, Nagoyan ja Tokion lähetyskenttien rajoja muutettiin maaliskuun 2007 alussa.
Osa Tokion pohjoisesta lähetyskentästä ja Tokion eteläisestä lähetyskentästä yhdistettiin, ja lähetyskenttä tunnetaan nyt Tokion lähetyskenttänä. Uusien rajojensa myötä Tokion lähetyskenttä keskittyy Tokion suurkaupunkialueen, sen ympäristön ja sen 10 vaarnan alueelle.
Koben lähetyskenttään kuuluu Osaka-Koben alue, sen neljä vaarnaa ja yksi vaarna lähellä sijaitsevassa Kiotossa. Se on yksi niistä kolmesta alueesta Japanissa, joissa suurkaupunkialueella on useita vaarnoja.
Dnepropetrovskin lähetyskenttä Ukrainassa
Kirkko Itä-Ukrainassa on kasvanut niin paljon, ettei yksi lähetysjohtaja kykene enää hallinnoimaan sitä tehokkaasti. Dnepropetrovskin lähetyskentän erottaminen Donetskin lähetyskentästä mahdollistaa sen, että lähetysjohtaja ja lähetyssaarnaajat voivat keskittyä vahvistamaan olemassa olevia seurakuntia ja laajentamaan työtä muihin suuriin kaupunkeihin, jotka sijaitsevat kohtuullisella matkustusetäisyydellä Dnepropetrovskista.
Uuden lähetyskentän myötä Donetskin lähetyskentän johtaja Dale E. Anderson ennakoi Keski-Ukrainaan vahvistuvia johtajavoimia. ”Kykenemme palvelemaan aluetta paremmin”, hän sanoi.
”Paikalliset johtajat ovat suurenmoisia, uskollisia ihmisiä. Kirkko menestyy hyvin Ukrainassa”, hän jatkoi. ”Käännynnäiset ovat uskollisia ja pysyvät aktiivisina.”
Freetownin lähetyskenttä Sierra Leonessa
Afrikan läntiselle vyöhykkeelle perustettiin Freetownin lähetyskenttä Sierra Leoneen jakamalla Ghanan Accran lähetyskenttä. Togon ja Beninin valtiot siirretään Ghanan Cape Coastin lähetyskentän alueesta Ghanan Accran lähetyskentän alueeseen.
Naapurimaat kuuluvat uuteen lähetyskenttään matkustamisen ja hallinnollisten tarpeiden vähentämiseksi. Pappeusjohtajilla on enemmän tilaisuuksia pitää huolta uusista jäsenistä ja johtaa kirkon asioita tällä alueella.
Näiden kolmen lähetyskentän, Ghanan Accran, Ghanan Cape Coastin ja Sierra Leonen Freetownin, alueella asuu noin 38 000 jäsentä, joista 10 000 Freetownin lähetyskentän alueella.
San Juanin itäinen lähetyskenttä Puerto Ricossa
Karibialle on perustettu Puerto Ricon San Juanin itäinen lähetyskenttä yhdistämällä alueita Puerto Ricon San Juanin ja Länsi-Intian saarten lähetyskentistä.
Nykyiseen Puerto Ricon San Juanin lähetyskenttään kuuluvat Puerto Ricon saari, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Brittiläiset Neitsytsaaret sekä Aruban, Bonairen ja Curaçaon saaret.
Länsi-Intian saarten lähetyskenttään kuuluvat loput Pienten-Antillien saaret sekä läheiset Guyanan, Surinamin ja Ranskan Guayanan alueet Etelä-Amerikassa.
Nämä kaksi lähetyskenttää jakamalla syntyy Puerto Ricon San Juanin läntinen lähetyskenttä, jonka entinen nimi oli Puerto Ricon San Juanin lähetyskenttä. Lähetyskentän pääpaikka on San Juanissa, ja lähetyskenttä kattaa Puerto Ricon länsipuolen. Siihen kuuluvat myös Aruban, Bonairen ja Curaçaon saaret.
Uusi Puerto Ricon San Juanin itäinen lähetyskenttä keskittyy myös San Juaniin, ja siihen kuuluu kaksi vaarnaa ja yksi piiri Puerto Ricon itäosassa sekä seuraavat englantia puhuvat alueet: Neitsytsaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret, Anguilla, Saint Kitts ja Nevis, Antigua ja Barbuda, Montserrat, Dominica ja Barbados.
Nykyisen Länsi-Intian saarten lähetyskentän pääpaikka jää Trinidadiin ja saa uudeksi nimekseen Trinidadin ja Tobagon lähetyskenttä. Sen alueeseen kuuluvat ranskan- ja hollanninkieliset maat ja saaret Karibialla, ja se johtaa edelleen työtä englanninkielisissä Trinidadissa ja Tobagossa, Guyanassa, Grenadassa, Saint Luciassa ja Saint Vincentissä sekä Grenadiineissa.
Ranskankieliset alueet ovat Guadeloupe, Martinique, Ranskan Guayana ja Saint-Martin. Hollanninkielisiin alueisiin kuuluvat Suriname sekä Alankomaiden Antillien pohjoiset saaret kuten Sint Marteen, Sint Eustatius ja Saba.
Uudet lähetyskentät vähentävät matkustustarvetta ja mahdollistavat sen, että lähetysjohtajat voivat pitää enemmän yhteyttä lähetyssaarnaajiin ja paikallisiin pappeusjohtajiin.
Mukailtu Church News -lehdessä 10. helmikuuta 2007 julkaistusta artikkelista.