Totuus, oikeiden päätösten pohja
Tiedolla totuudesta ei ole juurikaan merkitystä, ellemme sovella sitä oikeiden päätösten tekemiseen.
Koska totuus on ainoa mielekäs pohja, jonka perusteella voimme tehdä viisaita päätöksiä, kuinka sitten voi selvittää, mikä on todella totta? Yhä useammat ihmiset huomaavat, että viisaiden päätösten tekeminen on tulossa yhä vaikeammaksi sen äärimmäisen yhteen linkittyneen maailman vuoksi, jossa me elämme. Tietoisuuttamme pommitetaan jatkuvasti lakkaamattomalla määrällä neuvoja, ohjeita ja ehdotuksia. Niitä tulee median, Internetin ja muiden keinojen hämmentävänä sekoituksena. Voimme saada mistä tahansa aiheesta monia voimakkaasti esitettyjä, taitavasti muotoiltuja viestejä ratkaisuineen. Mutta usein kaksi ratkaisua voivat olla täysin vastakkaisia. Ei ihme, että jotkut ovat hämmentyneitä eivätkä tunne osaavansa tehdä oikeita päätöksiä.
Asioita edelleen mutkistaakseen toiset yrittävät saada meidät uskomaan, että päätöstemme täytyy olla sosiaalisesti hyväksyttäviä ja poliittisesti korrekteja. Tuon lähestymistavan pienoinen pohtiminen paljastaa, kuinka väärä se on. Koska sosiaaliset ja poliittiset rakenteet ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa ja voivat muuttua merkittävästi ajan kuluessa, on ilmeistä, että tuon menetelmän käyttäminen päätösten tekemiseen on mielettömyyttä.
On kaksi tapaa saada selville totuus. Molemmat ovat hyödyllisiä, jos noudatamme lakeja, joihin ne perustuvat. Ensimmäinen on tieteellinen menetelmä. Se voi vaatia tiedon analysointia jonkin teorian vahvistamiseksi tai sitten jonkin periaatteen pätevyyden osoittamista kokeellisesti. Tieteellinen menetelmä on arvokas totuuden etsimisen tapa. Sillä on kuitenkin kaksi rajoitusta. Ensiksi, emme voi koskaan olla varmoja siitä, että olemme löytäneet ehdottoman totuuden, vaikka pääsemmekin usein yhä lähemmäs sitä. Toiseksi, vaikka käytämme menetelmää kuinka vilpittömästi tahansa, voimme saada väärän vastauksen.
Paras tapa löytää totuus on yksinkertaisesti kääntyä kaiken totuuden lähteen puoleen ja kysyä tai reagoida innoitukseen.1 Onnistumiselle on kaksi välttämätöntä edellytystä: ensiksi, horjumaton usko kaiken totuuden lähteeseen, ja toiseksi, halukkuus pitää Jumalan käskyt, jotta hengellinen viestintäyhteys Häneen pysyy auki. Vanhin Robert D. Hales on juuri puhunut meille tuosta henkilökohtaisesta ilmoituksesta ja siitä, kuinka sitä saa.
Tieteellinen lähestymistapa2
Mitä me olemme oppineet tieteellisestä lähestymistavasta totuuden selvittämiseksi? Eräs esimerkki valaisee asiaa. Vaikka kuinka yrittäisin, en kykene edes vähäisimmässä määrin käsittämään sitä laajuutta, syvyyttä ja uskomatonta suuruutta, jonka pyhä taivaallinen Isämme, Elohim, on sallinut tulla ilmi tieteellisen menetelmän keinoin. Jos kykenisimme siirtymään avaruuteen, näkisimme ensimmäiseksi maapallomme sellaisena kuin astronautit sen näkevät. Kauempana avaruudessa meillä olisi erinomainen näkymä aurinkoon ja sitä kiertäviin planeettoihin. Ne näyttäisivät pieneltä kappaleparvelta valtavassa kimmeltävien tähtien maisemassa. Jos jatkaisimme matkaamme avaruudessa, meille avautuisi taivaallinen näkymä kierteisestä Linnunradastamme yli satoine miljardeine omaa kehäänsä kiertävine tähtineen, joiden kiertoratoja ohjaa tiheää keskustaa ympäröivä painovoima. Sitä kauempana, arviolta noin 50 miljoonan valovuoden päässä, voisimme katsoa kohti galaksijoukkoa, jota kutsutaan Neitsyen parveksi ja johon jotkut katsovat Linnunratamme kuuluvan. Sitä vielä kauempana, 10 miljardin valovuoden päässä, kohtaisimme galakseja, jotka Hubblen teleskooppi on valokuvannut. Tuon etäisyyden huimaava valtavuus alkaa selvitä, kun muistaa, että valo kulkee 700 miljoonaa mailia (1,1 miljardia kilometriä) tunnissa. Jopa tästä tavattomasta näkökulmasta katsottuna ei olisi pienintäkään merkkiä siitä, että lähestyttäisiin joitakin Isä Jumalan luomistekojen rajoja.
Niin kunnioitusta herättävä kuin tämä uskomaton näkymä taivaista olisikin, voidaan taivaallisen Isämme äärettömät kyvyt vahvistaa yhtä pätevästi toisestakin näkökulmasta. Jos siirtyisimme vastakkaiseen suuntaan tutkimaan aineen rakennetta, saisimme lähikuvan kaksoiskierteisestä DNA-molekyylistä. Se on erikoinen, itsekopioituva molekyylirakenne, joka säätelee fyysisen ruumiimme koostumusta. Lisätutkimukset veisivät meidät atomin tasolle, atomin, joka koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista, joista olemme kuulleet.
Jos edelleen tunkeutuisimme luomisteon perustavimpien elementtien mysteereihin, tulisimme nykyisen ymmärryksemme rajalle. Viimeisten 70 vuoden aikana on opittu paljon aineen rakenteesta. On kehitetty hiukkasfysiikan standardimalli. Se perustuu kokeisiin, joilla on osoitettu kvarkeiksi ja leptoneiksi nimitettyjen alkeishiukkasten olemassaolo. Tämä malli selittää aineen atomien sidos- ja hajoamiskaavoja, mutta se ei vielä tarjoa järkeenkäypää selitystä niiden yhteydestä painovoimaan. Joidenkuiden mielestä myös voimakkaammat välineet kuin ne, joita on käytetty nykyisen ymmärryksemme hankkimiseen aineesta, voisivat tuoda ilmi lisää alkeishiukkasia. Tieteellisellä menetelmällä taivaallisen Isän luomisteoista jää siis vielä paljon ymmärtämättä.
Voimme nähdä, että tieteellinen menetelmä on laajentanut erittäin paljon ymmärrystämme Herran innoitettua lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät kenties ymmärrä, kuka nämä asiat on luonut eivätkä niiden luomisen tarkoitusta. Monet heistä eivät edes tunnista sellaista innoitusta tai anna kunniaa Jumalalle löydöstensä alkulähteenä. Minua lohdutti äskettäin kuulla presidentti Henry B. Eyringin kertovan kokemuksesta, joka hänen lahjakkaalla isällään oli tämän tavatessa muita huomattavia tiedemiehiä. Hän kysyi heiltä, viittasivatko heidän tutkimuksensa korkeamman järjestävän älyn olemassaoloon. He kaikki vahvistivat vakaumuksensa sellaisen älyn olemassaolosta.
Niin rajoittunutta kuin ymmärryksemme Isämme luomakunnasta onkin, se osoittaa, että se on enimmäkseen tyhjää tilaa. Kun tarkastelemme taivaiden valtavaa suuruutta tai pienenpientä ainetta, niin jopa ne asiat, joita pidämme vankkoina, lujina, käsin kosketeltavina, ovat enimmäkseen tyhjää tilaa, jota Isämme Jumala täydellisesti hallitsee ja käyttää korotettuja tarkoituksiaan varten.
Ilmoitetun totuuden lähestymistapa
Mitä me olemme oppineet totuudesta ilmoituksen kautta?
Vuosisatoja sitten Isä Jumala salli joidenkuiden profeettojensa katsoa laajaa luomakuntaansa kokonaisuudessaan Pyhän Hengen silmin. Hän selitti myös, miksi Hän oli luonut ne: ”Sillä katso, tämä on minun työni ja kirkkauteni – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen.”3 Henok oli yksi noista profeetoista. Hän huomasi, että taivaan Jumala itki nähdessään, kuinka Saatanan voima ja vaikutus oli kääntänyt monet maan päällä pahuuteen.
Henok julisti:
”Kuinka sinä voit itkeä, vaikka olet pyhä ja kaikesta iankaikkisuudesta kaikkeen iankaikkisuuteen?
Ja jos olisi mahdollista, että ihminen voisi lukea – – [miljoonat tämän kaltaiset maailmat], se ei olisi alkunakaan luomistekojesi määrälle; ja sinun verhosi ovat yhä levitettyinä; ja sinä – – olet armollinen ja hyvä ikuisesti;
– – ja vain rauha, oikeus ja totuus ovat sinun valtaistuimesi maja; ja armo käy sinun kasvojesi edellä eikä lopu; kuinka sinä voit itkeä?
Herra sanoi Henokille: Katso näitä veljiäsi; he ovat minun omien kätteni tekoa, ja minä annoin heille heidän ymmärryksensä – – ja – – minä soin ihmiselle hänen tahtonsa vapauden;
ja veljillesi minä olen – – antanut käskyn, että heidän tulee rakastaa toisiansa ja että heidän tulee valita minut, Isänsä; mutta katso, he ovat rakkaudettomia, ja he vihaavat omaa vertansa.”4
Hyvin sanoi Isä Jumala Moosekselle:
”Maailmoja luvutta olen minä luonut; ja nekin minä loin omaa tarkoitustani varten; ja minä loin ne Pojan kautta, joka on minun Ainosyntyiseni. – –
– – On paljon maailmoja, – – ja lukemattomat ne ovat ihmiselle; mutta kaikki on luettu minulle, sillä ne ovat minun ja minä tunnen ne.”5
Tiedolla totuudesta ei ole juurikaan merkitystä, ellemme sovella sitä oikeiden päätösten tekemiseen. Miettikää hetkinen runsaasti ylipainoista miestä, joka lähestyy leipomon näytehyllyä. Hänen mielessään on seuraavia ajatuksia: Lääkäri kielsi sinua syömästä enää tuota. Se ei ole sinulle hyväksi. Se vain tyydyttää hetkeksi ruokahalun. Sen jälkeen sinulla on epämukava olo lopun päivää. Olet päättänyt, ettet enää syö sellaisia. Mutta sitten hän kuulee itsensä sanovan: ”Otan kaksi noita mantelikierteitä ja muutaman noita suklaadonitseja. Ei yhdestä kerrasta ole haittaa. Teen sen vain kerran vielä, ja tämä on viimeinen kerta.”
Usko ja luonne
Prosessi totuuden tunnistamiseksi vaatii joskus valtavaa ponnistelua, johon liittyy syvällinen usko Isäämme ja Hänen kirkastettuun Poikaansa. Jumala tarkoitti sen sellaiseksi muokatakseen luonnettasi. Kelvollinen luonne vahvistaa kykyäsi vastata kuuliaisesti Hengen johdatukseen. Vanhurskas luonne on sitä, millaiseksi olet tulossa. Se on tärkeämpää kuin se, mitä omistat, mitä olet oppinut tai mitä tavoitteita olet saavuttanut. Sen ansiosta sinuun luotetaan. Vanhurskas luonne on perustana hengelliselle voimalle. Sen ansiosta kykenet koettelemuksen ja koetuksen aikoina tekemään vaikeita, äärimmäisen tärkeitä päätöksiä oikein silloinkin, kun ne vaikuttavat ylivoimaisilta.
Todistan, ettei sen enempää Saatana kuin mikään muukaan voima voi heikentää tai tuhota kehittyvää luonnettasi. Vain sinä voit tehdä sen olemalla tottelematon.
Ymmärrä ja sovella elämääsi tätä ratkaisevan tärkeää periaatetta: Uskon osoittaminen rakentaa luonnettasi. Lujittunut luonne laajentaa kykyäsi osoittaa suurempaa uskoa. Siten luottamuksesi tehdä oikeita päätöksiä lisääntyy. Ja vahvistava sykli jatkuu. Mitä enemmän luonteesi vahvistuu, sitä kykenevämpi olet käyttämään uskon voimaa vielä lujemman luonteen saamiseksi.
Isämme ja Hänen Poikansa
Koska se, mitä voimme vain vähäisimmässä määrin alkaa ymmärtää emmekä varmasti missään tapauksessa täysin käsittää, on niin suunnatonta, niin kuinka kiitollisia meidän täytyykään olla siitä, että tämä Jumala käsittämättömine kykyineen on Isämme. Hän on rakastava, ymmärtävä, myötätuntoinen, kärsivällinen Isä. Hän loi meidät lapsikseen. Hän kohtelee meitä rakkaana poikanaan tai tyttärenään. Hän saa meidät tuntemaan itsemme rakastetuiksi, arvostetuiksi, arvokkaiksi ja rakkaiksi Hänelle. Hän on antanut meille armonsuunnitelmansa6 ja tehnyt meidät kykeneviksi tekemään oikeita päätöksiä, kun me olemme kuuliaisia. Hän on antanut pyhän Poikansa kautta meille keinon elää, kasvaa, kehittyä ja astua vilpittömin mielin polulle, jolla olemme ikuisesti Hänen opastuksessaan ja vaikutuksessaan.
Rakastan taivaallista Isäämme enemmän kuin kykenen ilmaisemaan. Kaikessa nöyryydessä todistan vakaasti, että tämä luomisen Mestari, jonka kyvyt ovat vertaansa vailla, on myötätuntoinen pyhä Isämme. Hänen rakas Poikansa antoi henkensä täydellisestä kuuliaisuudesta Isälleen katkaistakseen kuoleman siteet ja tullakseen Mestariksemme, Lunastajaksemme, Vapahtajaksemme. Vaikka en täysin käsitäkään Heidän kaikkia kykyjään, ymmärrän jotakin Heidän voimastaan ilmaista syvästi rakkauttaan. Lausun nöyrästi todistukseni, että He elävät ja rakastavat meitä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.