2010
Näyttämässä tietä
Helmikuu 2010


Näyttämässä tietä

Kun Calderónin lapset liittyivät kirkkoon, he näyttivät tietä suurille muutoksille perheessään.

Calderónin perheen lapset aloittivat suuren muutoksen perheessään. Ensimmäisenä kirkkoon liittyi 15-vuotias Jared, ja vuotta myöhemmin häntä seurasi hänen sisarensa, 13-vuotias Angie. Heidän vanhempansa liittyivät kirkkoon kolme vuotta Angien kasteen jälkeen.

Alussa tällä costaricalaisella perheellä ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka paljon Jeesuksen Kristuksen evankeliumi muuttaisi heidän elämäänsä. Eräs sukulainen tutustutti heidät kirkkoon vuonna 2002, ja monien kuukausien ajan sen jälkeen Calderónit kutsuivat lähetyssaarnaajat säännöllisesti kotiinsa oppiakseen lisää. Niin tehdessään perhe koki muutoksen – todellisen kääntymyksen.

Rikkaampi hengellinen elämä

Ennen kirkkoon liittymistä Calderónin perhe oli huolissaan siitä, että Jaredin ja Angien oli vaikea saada moraalista ja hengellistä kasvatusta maailmassa, joka väheksyy uskontoa.

Calderónit huomasivat, että evankeliumi tarjosi vastaukset heidän kohtaamiinsa ongelmiin. ”Kun aloimme ymmärtää evankeliumia ja soveltaa sen opetuksia elämäämme, se tieto muutti elämäntapamme”, kertoo veli Calderón. ”Saimme tietää, keitä me olemme ja kuinka voimme palata taivaallisen Isämme luo. Sen ansiosta, mitä olemme löytäneet, olemme eläneet rikkaampaa hengellistä elämää.”

Aina ei ollut helppo hyväksyä nopeasti sitä, mitä he oppivat lähetyssaarnaajilta, mutta kun he kokeilivat evankeliumin periaatteita, he saivat niistä todistuksen. ”Sitä mukaa kuin opimme evankeliumin periaatteita”, sanoo sisar Calderón, ”koetimme pysyä kelvollisuuden rajoissa. Lopetin kahvinjuonnin. (Ja sitä ennen join paljon kahvia!) Asetimme perheenä tavoitteita olla kiroilematta, puhua ystävällisesti toisillemme ja noudattaa muita hyviä periaatteita.

Suurin tekemämme uhraus oli ylpeytemme”, sisar Calderón jatkaa. ”Meidän täytyi oppia olemaan nöyriä. Mutta sitä mukaa kuin olemme koettaneet oppia nöyryyttä ja elää nöyrinä, olemme saaneet monia siunauksia ja edistyneet suuresti yksilöinä, avioparina ja perheenä.”

Päätös mennä kasteelle

Jared Calderón oli perheestä ensimmäinen, joka liittyi kirkkoon. Hänet kastettiin kesäkuussa 2003. Angie seurasi heinäkuussa 2004. Heidän vanhempansa kastettiin huhtikuussa 2007. Ja lopulta samana vuonna kastettiin Calderónin perheen nuorimmainen, James, pian sen jälkeen kun hän oli täyttänyt 8 vuotta.

Silloin perhe alkoi valmistautua seuraaviin liittoihin ja toimituksiin temppelissä. ”Tiesimme, että kaste oli vasta ensimmäinen askel”, sanoo sisar Calderón. ”Asetimme tavoitteeksi jatkaa edistymistä ja mennä temppeliin ja tulla sinetöidyksi perheenä, jotta voimme jonakin päivänä elää taivaallisen Isämme luona.”

Katse kohti temppeliä

Valmistautuessaan temppelisinetöimiseensä koko perhe käytti aikaa rukoillen ja paastoten. Jared osallistui myös useita kertoja kasteisiin kuolleiden puolesta. Sitten 10. toukokuuta 2008 perhe sinetöitiin San Josén temppelissä Costa Ricassa.

Jared muistaa, miltä hänestä tuntui sinä päivänä. ”Kun astuin sinetöimishuoneeseen, Henki oli hyvin voimakas. Tuntui niin oikealta olla siellä perheeni kanssa”, hän kertoo.

Hänen veljensä James muistaa, että hän joutui odottamaan kauan, ennen kuin pääsi sinetöimishuoneeseen, mutta hänen mukaansa se kannatti: ”Tunsin suurta iloa ja onnea. Tunnen yhä onnea, kun tiedän, että voin olla perheeni kanssa ikuisesti.”

Liittojen vaikutus

Vaikka perhe teki monia muutoksia elämässään valmistautuessaan temppelitoimituksiin, he huomaavat, että toimitukset itse asiassa muuttavat heitä. Esimerkiksi Angie muistelee, että ennen kuin heidän perheensä sinetöitiin, hän oli kertonut äidilleen, ettei hän halunnut solmia avioliittoa temppelissä. ”En silloin ymmärtänyt niitä lupauksia”, hän sanoo. ”Nyt näen asiat laajemmin, ja minulla on laajempi tavoite. Minä haluan solmia avioliiton temppelissä. Haluan jonakin päivänä saada oman perheen ja elää heidän kanssaan ikuisesti.”

Toinen Angien kokema muutos on ollut se, että hänessä on herännyt suurempi halu tehdä sukututkimus- ja temppelityötä edesmenneiden esivanhempiensa puolesta. Hän käy äitinsä kanssa paikallisen seurakuntakeskuksen sukututkimuskirjastossa tutkimassa näitä nimiä. Angie rakastaa suuresti esivanhempiaan. Hän on aina innokas tekemään sukututkimustyötä.

Jared on myös huomannut itsessään muutoksen siinä, kuinka hän kohtelee perhettään. Hän selittää: ”Kun menee temppeliin, asiat näkee selkeämmin. Olen tuntenut, kuinka Henki ohjaa minua kohtelemaan paremmin vanhempiani ja sisaruksiani, säilyttämään heihin hyvät suhteet. On ollut hetkiä, jolloin minua on harmittanut ja olen ollut vakuuttunut siitä, että toinen henkilö on väärässä, mutta kun muistan, että olemme iankaikkinen perhe, käsitän, ettei kannata kiistellä pikkuasioista.

Sitä paitsi”, hän lisää ovelasti hymyillen, ”jos aion elää heidän kanssaan ikuisesti, minun on parasta oppia tulemaan toimeen heidän kanssaan.”

Suurta onnea

Calderónit ymmärtävät, ettei liittojen tekeminen riitä – on tärkeää myös pitää ne. He pyrkivät jatkuvasti lukemaan pyhiä kirjoituksia ja jatkuvasti rukoilemaan yhdessä. He käyvät kirkossa ja huolehtivat tehtävistään ja tukevat toisiaan. ”Nuo asiat auttavat meitä muistamaan, mitä olemme luvanneet, ja ne tuovat meille paljon siunauksia sekä hengellisesti että ajallisesti”, sanoo sisar Calderón.

Perhe on kohdannut ja kohtaa edelleen haasteita elämässään, mutta liitoilla on ollut huikea vaikutus heidän näkökulmaansa. Kun veli Calderón muistelee perheensä tekemiä valintoja, hän tuntee suurta onnea: ”Kun olemme saaneet tietää evankeliumista ja olemme eläneet sen mukaan, meissä on kasvanut vakaumus, varmuus siitä, että tämä on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, ja sen opastus auttaa meitä tekemään tärkeitä päätöksiä oikein. Perheemme pääsee lähemmäksi Vapahtajaa. Olemme edistyneet hengellisesti, emmekä ole koskaan elämämme aikana olleet näin onnellisia.”

Valokuvat Melissa Merrill

Jared (vasemmalla) oli Calderóneista ensimmäinen, joka liittyi kirkkoon. Vuosi oli 2003. Hänen sisarensa Angie (alla) seurasi vuosi sen jälkeen. Heidän vanhempansa ja pikkuveljensä liittyivät vuonna 2007.

”Emme ole koskaan olleet näin onnellisia”, sanoo veli Calderón muutoksista, joita evankeliumin liitot ovat saaneet aikaan hänen perheessään.

Tulosta