2012
Linda K. Burton
Toukokuu 2012


Linda K. Burton

Apuyhdistyksen ylijohtaja

Kuva
Linda K. Burton

Ollessaan teini-ikäisenä eräässä kirkon kokouksessa Christchurchissa Uudessa-Seelannissa Linda Kjar Burton ymmärsi yhtäkkiä jotakin. ”Tiesin, että evankeliumi on totta”, hän muisteli. ”Tajusin myös, että olin aina tiennyt sen.” Tuo todistus antaa hänelle nyt voimia kun hän palvelee Apuyhdistyksen ylijohtajana.

Sisar Burton syntyi Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa Marjorie C. ja Morris A. Kjarin perheeseen. Hän oli 13-vuotias perheen lähtiessä Utahista, jotta hänen isänsä voisi johtaa Uuden-Seelannin eteläistä lähetyskenttää. Sisar Burton – toinen kuudesta lapsesta – opiskeli kirkon ylläpitämässä koulussa Uudessa-Seelannissa ja tutustui myöhempien aikojen pyhiin kuuluviin teini-ikäisiin, jotka tulivat Tyynenmeren eri puolilta. Hän palasi Salt Lake Cityyn tuoden mukanaan rakkauden ei pelkästään erilaisia kulttuureja ja perinteitä kohtaan vaan erityisesti Herraa ja omaa perhettään kohtaan.

Sisar Burton opiskeli Utahin yliopistossa tavatessaan Craig P. Burtonin ja solmi avioliiton hänen kanssaan elokuussa 1973 Suolajärven temppelissä. Pariskunta päätti olla lykkäämättä perheen perustamista; ensimmäinen heidän kuudesta lapsestaan syntyi vajaa vuosi myöhemmin.

Hän järjesti asiat aviomiehensä kanssa siten, että hän saattoi jäädä kotiin lasten kanssa, kun hänen miehensä loi uraa kiinteistöalalla. Varhaiset taloudelliset haasteet opettivat pariskuntaa suunnittelemaan tulevaisuutta luottavaisina, ”koska me tiesimme, että olimme tehneet jotakin vaikeaa Herran avulla”, hän selitti.

Perhe teki vaatimattomia lomamatkoja ja nautti yhdessäolosta. Sisar Burton on palvellut Nuorissa Naisissa, Alkeisyhdistyksessä ja pyhäkoulussa sekä Alkeisyhdistyksen ja Apuyhdistyksen pääneuvottelukunnassa. Hän palveli yhdessä miehensä kanssa, kun tämä toimi Soulin läntisen lähetyskentän johtajana Koreassa vuosina 2007–2010. Lähetyskentällä sisar Burton ymmärsi – aivan kuin vuosia aiemmin Uudessa-Seelannissa – että rakkaus ylittää kieli- ja kulttuurirajat.

Hän toivoo, että hänen uudessa tehtävässään pätee jälleen asia, jonka hän oppi eräältä ystävältään Koreassa: ”He tulevat tuntemaan sinun rakkautesi.”

Tulosta