Mitä Mormonin kirja voi opettaa meille onnellisuudesta?
Kahdesta Mormonin kirjan luvusta poimitut seitsemän periaatetta opettavat meille, mitä todellinen onnellisuus edellyttää.
Kuvitus Kayleigh Jolley
Lehi opetti pojalleen Jaakobille: ”Ihmiset ovat, jotta heillä voisi olla ilo” (2. Nefi 2:25).
Me kaikki haluamme olla onnellisia. Kaipaamme usein samaa iloisuutta, rauhaa ja tyytyväisyyttä, jota näemme niissä perheenjäsenissämme ja ystävissämme, joiden elämä näyttää olevan pelkkää onnea. Jokainen on jossakin vaiheessa elämäänsä tuntenut olleensa vailla onnea. Jotkut ovat jopa saattaneet miettiä: ”Tulenko koskaan olemaan onnellinen?”
Presidentti Henry B. Eyring, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut: ”Herra on sisällyttänyt [Mormonin kirjaan] sanomansa teille. Nefi, Mormon ja Moroni tiesivät sen, ja ne, jotka kokosivat sen, sisällyttivät siihen viestejä teitä varten.”1 Koska Jumala haluaa kaikkien lastensa olevan onnellisia tässä elämässä, Hän on sisällyttänyt Mormonin kirjaan onnellisuuden iankaikkisia periaatteita. Vaikka näitä periaatteita löytyy kaikkialta, etenkin kaksi lukua – 2. Nefi 5 ja 4. Nefi 1. – sisältävät selkeitä ohjeita, jotka johdattavat meidät suurempaan onneen, jos olemme halukkaita elämään niiden mukaan.
2. Nefi 5
Pian Lehin kuoleman jälkeen Herra varoitti Nefiä, että Laman ja Lemuel yrittäisivät ottaa tämän hengiltä. Herra käski Nefiä ottamaan mukaansa ne, jotka lähtisivät hänen kanssaan, ja pakenemaan erämaahan. Vaikka tämä pakomatka ja uuden yhteisön perustaminen on varmasti ollut vaikeaa, kohdassa 2. Nefi 5:27 Nefi selitti: ”Ja tapahtui, että me elimme onnellisina.” Tämä luku antaa meille onnellisuuden mallin noudatettavaksi omassa elämässämme.
Pitäkää yllä kohottavia ihmissuhteita
Nefi kertoo meille, että ne, jotka pakenivat hänen kanssaan erämaahan, olivat niitä, jotka ”uskoivat Jumalan varoituksiin ja ilmoituksiin” (jae 6). Meidän sosiaaliset suhteemme ovat merkittävä onnellisuuden lähde. Meidän on tärkeää viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sama usko ja joiden läsnäolo on kohottavaa. Perheenjäsenten kanssa vietetyn ajan lisäksi meillä voi olla kohottavia ihmissuhteita sellaisten ystävien kanssa, jotka vahvistavat uskoamme. Tällainen vuorovaikutus ja seura voi vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteemme. Sosiologi Christine Carter Kalifornian yliopistosta Berkeleystä on kirjoittanut: ”Henkilön sosiaalisten suhteiden määrä ja laatu – ystävyyssuhteet, suhde perheenjäseniin, naapuruussuhteiden läheisyys jne. – ovat niin suoraan verrannollisia hyvinvointiin ja henkilökohtaiseen onnellisuuteen, että niitä voidaan pitää käytännöllisesti katsoen samana asiana.”2
Sovittakaa tekonne yhteen uskonkäsitystenne kanssa
Jakeessa 10 Nefi kirjoittaa, että hänen kansansa noudatti Herran käskyjä. Kuuliaisuus käskyille on tärkeä osa onnellista elämää. Kuningas Benjamin kannusti kansaansa: ”[Ajatelkaa] niiden siunattua ja onnellista tilaa, jotka pitävät Jumalan käskyt” (Moosia 2:41). Meidän on vaikea olla onnellisia, jos uskomme Jumalan käskyihin, mutta emme elä niiden mukaan. Kuuliaisuus tuo mielenrauhaa ja omantunnonrauhaa. Intialaisen hengellisen ja poliittisen johtajan Mahatma Gandhin on sanottu kirjoittaneen: ”Onnellisuus on sitä, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.” Kun meidän uskonkäsityksemme ja tekomme ovat ristiriidassa, parannuksenteko on avain siihen, että saavutamme jälleen sopusoinnun elämässämme.
Tehkää ahkerasti työtä
Luvun 2. Nefi 5 jakeissa 11 ja 15 Nefi kirjoittaa, että hänen kansansa kylvi siemeniä ja korjasi satoa, kasvatti eläimiä, rakensi rakennuksia ja käsitteli erilaisia metalleja. Hän sanoi: ”Minä, Nefi, sain kansani ahkeroimaan ja tekemään työtä käsillänsä” (jae 17). Näistä jakeista näemme selvästi, että työnteko on erittäin tärkeä tekijä onnellisuuden saavuttamisessa. Jokainen päivä tuo tilaisuuksia tehdä työtä kotonamme, kotimme ympäristössä, paikkakunnallamme tai työpaikallamme. Presidentti Thomas S. Monson on sanonut: ”Jumala jätti maailman keskeneräiseksi, jotta ihminen voisi siinä kehittää taitojaan. Hän jätti sähkön pilviin ja öljyn maahan. Hän jätti sillat rakentamatta jokien yli, metsät hakkaamatta ja kaupungit rakentamatta. Jumala antaa ihmiselle haasteeksi raaka-aineet, ei helppoja ja mukavia valmiita tuotteita. Hän jättää taulut maalaamatta ja musiikin laulamatta ja ongelmat ratkaisematta, jotta ihminen voisi tuntea luomisen iloa ja riemua.”3 Yksinkertaisesti sanottuna luomisen ilo ja saavutuksen tunne, jotka usein liittyvät ahkeraan työntekoon, saavat aikaan onnellisuutta.
Keskittykää temppeliin
Nefi kertoo meille myös, että perustaessaan uutta yhteisöään hän ja hänen kansansa varasivat aikaa temppelin rakentamiseen (jae 16). Temppelin siunaukset ja onnellisuus ovat erottamattomia. Temppeli opettaa meille pelastussuunnitelmaa ja muistuttaa meille, miksi olemme täällä maan päällä. Me saamme tietää, että olemme rakastavan taivaallisen Isän lapsia ja meidän elämällämme on suurenmoinen tarkoitus Hänen suunnitelmassaan. Temppelissä tunnemme olevamme lähempänä Häntä; tunnemme Hänen läsnäolonsa, Hänen voimansa ja Hänen hyväksyntänsä. Vaikka emme voisikaan käydä temppelissä säännöllisesti, voimassa oleva temppelisuositus ja kodissamme esillä oleva temppelin kuva voivat muistuttaa meitä saamistamme temppelikokemuksista ja siellä oppimistamme totuuksista.
4. Nefi
4. Nefi sisältää kohdan, jossa profeetta-historioitsija Mormon kertoo meille, mitä Nefin kansalle tapahtui sen jälkeen kun Vapahtaja oli vieraillut heidän luonaan. Kuvaillessaan noita ihmisiä hän totesi: ”Eikä totisesti voinut olla onnellisempaa kansaa kaikkien niiden kansojen joukossa, jotka Jumalan käsi oli luonut” (4. Nefi 16).
Jakakaa omaisuudestanne muille
Jakeessa 3 Mormon kirjoittaa, että näiden ihmisten keskuudessa ”kaikki oli heille yhteistä” eikä ”ollut rikkaita eikä köyhiä”. Kun tavoittelemme onnellisuutta elämässämme tänä päivänä, meidän on tärkeä oppia jakamaan omaisuudestamme muille.
Lukuisten tutkimusten mukaan se, että käytämme aikaa palvelemiseen ja käytämme rahaa muiden hyväksi, vaikuttaa suoraan omaan onnellisuuteemme.4 Ei siis ole mikään ihme, että kuningas Benjamin kertoi kansalleen: ”Minä tahdon teidän antavan omaisuudestanne köyhille, kunkin sen mukaisesti, mitä hänellä on, kuten ruokkimalla nälkäisiä, vaatettamalla alastomia, käymällä katsomassa sairaita ja antamalla heille apua sekä hengellisesti että ajallisesti, heidän puutteensa mukaisesti” (Moosia 4:26). Meillä on monia tilaisuuksia auttaa tarvitsevia palvelemalla, antamalla paastouhreja ja lahjoittamalla rahaa muihin kirkon ylläpitämiin hankkeisiin.
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Kautta historian köyhyys on ollut yksi ihmiskunnan suurimmista ja laajimmalle levinneistä haasteista. Sen silmiinpistävä vero on yleensä fyysinen, mutta ne hengelliset ja emotionaaliset vauriot, joita se voi aiheuttaa, saattavat olla vieläkin heikentävämpiä. Oli miten tahansa, suuri Lunastaja ei ole esittänyt meille pysyvämpää kutsua kuin että Hänen kanssaan poistaisimme ihmisiltä tämän kuorman.”5 Kun uhraamme enemmän voimiamme, aikaamme ja varojamme muiden auttamiseen, huomaamme oman onnellisuutemme lisääntyvän.
Tuntekaa yhteenkuuluvuutta perheenne kanssa
Mormon kertoo meille, että nämä ihmiset ”menivät naimisiin ja heitä naitettiin” (4. Nefi 11). Naimisissa oleminen ja lasten kasvattaminen (ks. jae 10) voi olla suurenmoinen onnellisuuden lähde niille, joilla on siihen mahdollisuus. Presidentti James E. Faust (1920–2007), toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut: ”Avioliitossa ja vanhempina koettu onni voi tuhatkertaisesti ylittää kaiken muun onnen.”6
Meidän ei kuitenkaan tarvitse olla naimisissa eikä meillä tarvitse olla omia lapsia, jotta meillä olisi perheemme jäsenten kanssa sellaiset suhteet, jotka saavat aikaan onnellisuutta. Myös naimattomat aikuiset, nuoret ja lapset voivat saada osakseen näitä siunauksia. Kokeaksemme onnea perhe-elämässä meidän on yritettävä olla ystäviä jokaisen perheemme jäsenen kanssa sekä ymmärtää ja rakastaa heitä. Perhe voi tarjota emotionaalista ja fyysistä turvaa sekä yhteenkuuluvuuden tunteen, jotka kuuluvat olennaisina onnellisuuden kokemiseen.
Olkaa rauhantekijöitä
Neljännessä Nefissä Mormon kertoo meille neljä kertaa, ettei näiden ihmisten keskuudessa ollut mitään kiistaa (ks. jakeet 2, 13, 15 ja 18) ”Jumalan rakkauden tähden, joka asui ihmisten sydämessä” (jae 15). Kiistely ja onnellisuus ovat toistensa vastakohtia – toinen johtaa pois toisesta. Vapahtaja varoitti nefiläisiä kiistelyn vaaroista sanoessaan: ”Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Perkeleestä, joka on kiistelyn isä” (3. Nefi 11:29). Meidän täytyy yrittää kovasti olla tekemättä tai sanomatta mitään sellaista, mikä toisi kiistelyn hengen työpaikallemme, kouluumme tai kotiimme. Sen sijaan meidän täytyy tehdä kaikkemme vaaliaksemme omassa sydämessämme Jumalan rakkautta.
Kiistely johtuu usein kärsimättömyydestä. Hengen avulla voimme muuttaa luonnettamme ja tulla kärsivällisemmiksi. Presidentti Dieter F. Uchtdorf, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut: ”Kärsimättömyys on – – oire itsekkyydestä. Se on itsekeskeisten luonteenpiirre. Se johtuu aivan liian yleisestä vaivasta nimeltä ’maailman napa’ -syndrooma, joka saa ihmiset uskomaan, että maailma pyörii heidän ympärillään ja että kaikilla muilla on vain sivuosa siinä suuressa kuolevaisuuden teatteriesityksessä, jossa yksinomaan heillä on pääosa.”7
On parempikin tapa. Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) kehotti meitä: ”Kehittäkää kykyänne puhua ystävällisesti. Se tuo siunausta kotiinne [ja] elämäänne.”8
Kehotus tavoitella onnellisuutta
Mormonin kirja sisältää onnellisuuden periaatteita. Olemme käsitelleet vain osaa näiden kahden luvun sisällöstä. Mitä kaikkea löytäisimmekään koko muusta kirjasta? Meidän olisi järkevää alkaa henkilökohtaisesti tutkia Mormonin kirjaa löytääksemme lisää ohjeita onnellisempaan elämään. Presidentti Ezra Taft Benson (1899–1994) on luvannut pyhille: ”Kun alatte tutkia [Mormonin kirjaa] vakavasti – – löydätte yhä yltäkylläisemmän elämän.”9 Herra on antanut meille tämän ihmeellisen apuvälineen. Voimme oppia käyttämään sitä siunauksena omassa elämässämme ja rakkaimpiemme elämässä.