Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Mene auttamaan häntä
Thomas Robbins, Kalifornia, USA
Seisoin huoltoaseman kassajonossa. Edessäni äiti, jolla oli mukanaan kaksi pientä lasta, pyysi kolmen dollarin arvosta polttoainetta ja kahta vaniljajäätelötötteröä.
Ensi näkemältä huomasin, ettei heillä ollut juuri mitään. Lapset olivat paljasjaloin, ja heidän vaatteensa olivat repaleiset.
Kuulin naisen laskevan lukemattomalta tuntuvan määrän kolikoita tiskille ostostensa maksamiseksi.
Kun olin maksanut oman polttoaineeni, kävelin ulos ja vilkaisin naisen autoa. Se oli vanhaa mallia, joka todennäköisesti kulutti paljon polttoainetta.
Tunsin myötätunnon piston tätä kahden lapsen äitiä kohtaan, mutta käynnistin moottoripyöräni ja lähdin päivän puuhiini.
Olin ajanut tiellä tuskin minuuttiakaan, kun kuulin äänen: ”Mene auttamaan häntä.” Tuo kehotus tuli kaksi kertaa.
Pudistin päätäni ajatellen, että nainen oli luultavasti jo lähtenyt. Mitä minä edes sanoisin hänelle?
Ääni sanoi selkeästi kolmannen kerran: ”Mene auttamaan häntä!”
Käännyin takaisin kohti huoltoasemaa yrittäen miettiä, mitä sanoisin, jos nainen olisi yhä siellä.
Saavuttuani paikalle näin, että hänen autonsa ovet olivat levällään. Hän istui ajajan paikalla, ja hänen kaksi pientä lastaan söivät jäätelöitään takapenkillä.
Pidin pienen rukouksen kysyen taivaalliselta Isältä, mitä minun pitäisi sanoa. Sama ääni sanoi minulle: ”Esittele itsesi ja kysy, tarvitseeko hän apua.” Menin hänen autonsa luo ja esittäydyin. Kerroin hänelle, että olin tuntenut innoitusta kysyä häneltä, tarvitseeko hän apua.
Hän alkoi itkeä ja sanoi: ”Minä rukoilin juuri Jeesusta ja pyysin, että Hän lähettäisi jonkun auttamaan minua.”
Taivaallinen Isä oli vastannut hänen rukoukseensa. Maksoin hänelle täyden tankin polttoainetta ja annoin hänelle erään juuri siihen aikaan uusia työntekijöitä etsineen vanhinten koorumimme jäsenen puhelinnumeron. En tiedä, mitä sille nuorelle äidille myöhemmin tapahtui, mutta olen kiitollinen siitä, että noudatin kehotusta auttaa häntä.