Sinä, nuoret ja toimintailtojen johtoaihe
Kuinka toimintailtojen johtoaihe voi yhdistää meitä?
Joka vuosi Nuorten Miesten ja Nuorten Naisten ylimmät johtokunnat kutsuvat nuoret tutkimaan ensimmäisen presidenttikunnan hyväksymää pyhistä kirjoituksista valittua johtoaihetta, oppimaan siitä ja panemaan sen käytäntöön. Toimintailtojen johtoaiheeseen sisältyvien opetusten oppiminen ja niiden mukaan eläminen voi vahvistaa uskoa ja todistusta sekä yhdistää koorumeita, luokkia ja perheitä.
Vuoden 2018 johtoaihe
Tämän vuoden johtoaihe opettaa nuorille, kuinka löytää Jeesuksen Kristuksen tuoma rauha. Kohdassa OL 19:23 Herra kehottaa: ”Ota vastaan oppia minulta ja kuuntele minun sanojani; vaella minun Henkeni sävyisyydessä, niin sinulla on rauha minussa.” Tämä on voimallinen lupaus maailmassa, joka voi olla täynnä epävarmuutta ja pelkoa.
Tämä pyhien kirjoitusten kohta antaa vanhemmille, johtohenkilöille, ohjaajille ja opettajille tilaisuuden opettaa toimintamalleja, joiden vahvistamina nuoret voivat selviytyä läpi haasteellisten aikojen.
Kuinka voin käyttää johtoaihetta?
Nuorten Naisten ja Nuorten Miesten ylimmät johtokunnat ovat kutsuneet meitä opettelemaan ulkoa tämän pyhien kirjoitusten kohdan, tutkimaan sen oppia ja soveltamaan elämäämme sen periaatteita. Vaikka näitä asioita voi tehdä yksin, niiden tekeminen yhdessä voi osaltaan yhdistää ja vahvistaa nuoria ja heidän perheitään.
On monia mahdollisuuksia sisällyttää johtoaihe nuortemme elämään. Sitä voidaan käyttää perheilloissa, oppiaiheissa kirkossa ja seminaarissa, nuorten sakramenttikokouspuheiden aiheena, toimintaillan alkuohjelman lisänä ja siihen voidaan keskittyä nuorten toiminnoissa kuten leireillä, nuorisokonferensseissa, yhteisissä toiminnoissa, tervetuliaisillassa ja hartaustilaisuuksissa.
Muutamia toimintaideoita
Seuraavassa on muutamia ideoita, joihin toimintailtojen johtoaiheen voi sisällyttää vuoden kuluessa. Lisäideoita on sivustolla youth.lds.org.
”Ota vastaan oppia minulta”
On tärkeää ottaa vastaan oppia Jeesukselta Kristukselta, jotta voi löytää rauhan Hänessä. Se, että tiedämme, millainen Hän on, opimme, kuinka Hän eli, ja ymmärrämme, mitä Hän tekee hyväksemme, tuo rauhaa ja varmuutta.
Kun presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) oli 14-vuotias, häneltä kysyttiin, oliko hän lukenut Raamatun alusta loppuun. ”Olin siihen mennessä lukenut paljon kirjoja, sarjakuvalehtiä ja viihdekirjallisuutta, mutta syyttävä sydämeni sanoi minulle: ’Sinä Spencer Kimball et ole koskaan lukenut läpi tuota pyhää kirjaa. Miksi?’”1 Siitä hetkestä lähtien presidentti Kimball otti asiakseen kestitä itseään Kristuksen sanoilla (ks. 2. Nefi 32:3).
-
Voisit pyytää nuoria kirjoittamaan tutkimismuistivihkoon, mitä he oppivat Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen evankeliumistaan.
-
Voisit kehottaa nuoria sitoutumaan presidentti Russell M. Nelsonin haasteeseen pyhittää ”joka viikko osan ajastaan kaiken sen tutkimiseen, mitä Jeesus on sanonut ja tehnyt, kuten se on tallennettuna pyhissä [kirjoituksissa]”2. Luokassa tai perheillassa voisit pyytää heitä kertomaan, mitä he oppivat parhaillaan ja kuinka he soveltavat sitä omaan elämäänsä.
Lähdeaineistoa
-
”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2–3
-
Russell M. Nelson, ”Kuinka ammennamme elämäämme Jeesuksen Kristuksen voimaa”, Liahona, toukokuu 2017, s. 39–42
-
David A. Bednar, ”Kristuksen kaltainen luonne”, Liahona, lokakuu 2017, s. 50–53
”Kuuntele minun sanojani”
Vapahtajan sanojen kuuntelemiseen sisältyy paitsi niiden kuuleminen myös niiden noudattaminen. Suurta rauhaa ja varmuutta voi seurata tiedosta, että me elämme sopusoinnussa Hänen opetustensa kanssa.
Kun presidentti Thomas S. Monson oli 8-vuotias, hän päätti sytyttää nuotion ystävänsä Dannyn kanssa. Oli vain yksi ongelma – se niitty, jolle he halusivat nuotion laittaa, oli kuiva, pistelevä ja täynnä ruohoa. Silloin nuori presidentti Monson sai idean: ”Sanoin Dannylle: ’Meidän ei tarvitse muuta kuin sytyttää tämä ruoho tuleen. Poltetaan vain rinki ruohon keskelle!’ Hän suostui heti, ja minä juoksin mökillemme hakemaan muutaman tulitikun. – –
Muistan ajatelleeni, että tuli polttaisi vain sen alueen, jonka halusimme, ja sitten se kuin taikaiskusta sammuisi itsestään.
Raapaisin tulitikulla kiveä ja sytytin rutikuivan kesäkuisen ruohon ilmiliekkeihin.” Pian pojat oivalsivat, ettei tuli sammuisi itsestään, joten he juoksivat hakemaan apua, ja roihu saatiin sammumaan vasta useiden tuntien työn jälkeen.
”Danny ja minä saimme sinä päivänä muutamia vaikeita mutta tärkeitä opetuksia”, presidentti Monson sanoi, ”joista vähin ei ollut suinkaan kuuliaisuuden tärkeys.”3
-
Pyydä nuoria tutkimaan kuuliaisuutta oppaan Saarnatkaa minun evankeliumiani luvusta 6 ja luvun lopussa olevan ominaisuuskyselyn kohdasta ”Kuuliaisuus”.
-
Puhukaa siitä, mitkä asiat voisivat kääntää huomiomme pois Herran sanojen kuuntelemisesta. Voisit esimerkiksi pyytää nuoria korvaamaan 10 minuuttia ruutuajasta 10 minuutilla pyhien kirjoitusten tutkimista.
-
Käytä säännöllisesti hyväksesi tilaisuuksia kysyä nuorilta, mitä he aikovat tehdä sen perusteella, mitä he ovat oppineet.
Lähdeaineistoa
-
”Kuuliaisuus”, Saarnatkaa minun evankeliumiani – lähetystyöpalvelun opas, 2005, s. 127
-
Hadley Griggs, ”Kymmenen minuuttia päivässä”, Liahona, syyskuu 2017, s. 58–61
-
Robert D. Hales, ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni”, Liahona, toukokuu 2014, s. 35–38
”Vaella minun Henkeni sävyisyydessä”
Opin vastaanottaminen ja kuunteleminen kuvaavat sitä, mitä meidän pitää tehdä. Hänen Henkensä sävyisyydessä vaeltaminen on sitä, kuinka meidän pitää se tehdä.
Sävyisyys tarkoittaa sitä, että ”sietää loukkauksia kärsivällisesti ja kaunaa kantamatta”4, mihin tarvitaan sekä voimaa että nöyryyttä. Vuonna 1838 Thomas B. Marsh, joka toimi ensimmäisenä kahdentoista apostolin koorumin presidenttinä, jätti kirkon osittain siksi, että hän kantoi kaunaa kirkon johtohenkilöille, kun nämä eivät olleet asettuneet hänen vaimonsa puolelle eräässä maitoa koskevassa riidassa. Myöhempinä vuosinaan hän suri menettämiään siunauksia ja palasi kirkkoon sanoen: ”Olen usein halunnut tietää, millä tavoin luopumukseni alkoi, ja olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun on täytynyt menettää Herran Henki sydämestäni. – – Tunsin suuttumusta ja vihaa, ja kun Herran Henki oli mennyt pois, kuten pyhissä kirjoituksissa sanotaan, minut oli sokaistu.”5
-
Vapahtajan elämä ei ollut helppoa. Etsi pyhistä kirjoituksista esimerkkejä tilanteista, jolloin Jeesus osoitti sävyisyyttä kohdatessaan haasteita. Keskustelkaa siitä, kuinka voimme soveltaa Vapahtajan esimerkkiä tilanteisiin, joita saatamme kohdata nykyään.
-
Yksi tapa tulla sävyisäksi on se, että palvelee muita. Voisitte miettiä, mitä eri palveluksia nuoret voisivat tehdä yksin tai ryhmänä.
Lähdeaineistoa
-
Ulisses Soares, ”Ole sydämeltäsi sävyisä ja nöyrä”, Liahona, marraskuu 2013, s. 9–11
-
Neal A. Maxwell, ”Meekness – A Dimension of True Discipleship”, Ensign, maaliskuu 1983, s. 70–74
”Sinulla on rauha minussa”
Rauha voi merkitä eri ihmisille eri asioita – toivoa siitä, että parantuminen on mahdollista, varmuutta siitä, että vaikeista ajoista selviydytään, tai vakuutusta siitä, että olemme oikealla polulla.
-
Etsikää kertomuksia siitä, kuinka muut ovat löytäneet rauhan Kristuksessa, sivustolta mormon.org/fin/pääsiäinen ja tämän numeron sivuilta 60 ja 63. Kuinka te olette löytäneet rauhan?
-
Voisitte katsoa sivustolta mormon.org/fin/pääsiäinen vuoden 2017 pääsiäisvideon ”Rauhan Ruhtinas”. Voisit kehottaa nuoria jakamaan verkossa videon ja todistuksensa siitä, kuinka he ovat löytäneet rauhan Kristuksessa.
Lähdeaineistoa
-
W. Christopher Waddell, ”Rauhan kaava”, Liahona, toukokuu 2016, s. 90–93
-
Quentin L. Cook, ”Henkilökohtainen rauha – palkinto vanhurskaudesta”, Liahona, toukokuu 2013, s. 32–36