Me olemme todistajia – kaksitoista apostolia tänä aikana
Nykypäivän apostolit kertovat ajatuksiaan pyhästä kutsumuksestaan.
Niiden 189 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon perustamisesta, 102 miestä on kutsuttu palvelemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä. Vaikka Herra on sittemmin ohjannut monia muutoksia kirkossa, niin apostolin perusvelvollisuudet pysyvät samoina.
Temppeliaukion lähellä sijaitsevassa toimistossaan presidentti M. Russell Ballard, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, kertoi apostoleille annetusta hengellisestä toimeksiannosta todistaa Vapahtajasta kaikkialla maailmassa, heidän erityisestä yhteydestä lähetyssaarnaajiin ja joistakin yleisistä väärinkäsityksistä, jotka koskevat apostolien tehtävää olla ”apostoli, näkijä ja ilmoituksensaaja”. Kun presidentti Ballardilta kysyttiin, olisiko muita kahdentoista apostolin koorumin jäseniä, joiden kanssa hän suosittelisi puhumaan heidän pyhästä kutsumuksestaan osana tätä artikkelia, hän vastasi viipymättä: ”Kyllä. Heidän kaikkien.”
Olla vastaanottavaisia
Nykypäivän apostolien edessä on valtavia haasteita. He palvelevat maailmanlaajuisia kuulijakuntia, joita koettelevat poliittiset levottomuudet, perheiden hajoaminen, sosiaalisen median hellittämättömät paineet ja taloudellinen epävarmuus. On tärkeää, että apostolit ymmärtävät niitä haasteita ja olosuhteita, joita jäsenet kohtaavat.
Kirkon johtajina apostolien täytyy oppia tuntemaan ihmisiä ja heidän olosuhteitaan pystyäkseen palvelemaan heitä paremmin.
”Meidän pitää saada tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat ihmisten elämään”, sanoo vanhin Ulisses Soares. ”Apostolien pitää jatkuvasti oppia, kysellä sekä vastaanottaa innoitusta ja ilmoitusta.”
Niin tärkeää kuin onkin olla vastaanottavainen sille, mitä jäsenet kohtaavat, niin vieläkin tärkeämpää on se, että apostolit kuuntelevat tarkasti Jumalan ohjaavaa ääntä ja ovat vastaanottavaisia Herran tahdolle, sanoo presidentti Ballard. ”Tämä on Herran kirkko, ja tärkeimpänä haasteenamme on varmistaa, että olemme vastaanottavaisia sille, kuinka Hän haluaisi meidän johtavan valtakuntaansa täällä maan päällä”, presidentti Ballard sanoo.
Erityistodistajia
Kun kukin apostoli puhuu kutsumuksestaan, käy nopeasti ilmi, että hallinnolliset asiat eivät ole heidän ensisijaisena huolenaan. Heidän tärkein vastuunsa on täsmälleen sama kuin se on aina ollut – heidän on määrä olla ”Kristuksen nimen erityisiä todistajia koko maailmassa” (ks. OL 107:23).
Vapahtajan viimeinen ohje apostoleilleen (ks. Matt. 28:19–20) oli mennä ja ”opettaa, todistaa, kastaa sekä rakentaa ja vahvistaa Hänen kirkkoaan”, sanoo presidentti Ballard.
Tänä päivänä apostolin toimeksianto ei ole muuttunut. ”Ennen kaikkea, koko ajan, me olemme Herran Jeesuksen Kristuksen elävän todellisuuden todistajia”, sanoo vanhin David A. Bednar. ”Emme ole hallinnollisia johtajia, olemme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin julistajia.”
Apostolien tehtävänä on ”olla matkustavia todistajia”, jotka menevät ”koko maailmaan”, sanoo vanhin Jeffrey R. Holland. ”Haluamme, että maantieteellisesti katsottuna tämän kirkon syrjäisinkin yksikkö tuntee, että sillä on hyvin läheinen yhteys Herran profeettaan”, hän sanoo. ”Usein sanotaan: ’Kirkko tekee maailmasta hyvin pienen.’ Toivomme, että näin on aina, mitä tulee apostoliseen yhteyteen.”
Tavoittaa jokainen vaarna
Vanhin Quentin L. Cook selittää, että aina neljän vuoden kuluessa kirkon joka ainoa vaarna, piiri ja seurakunta saa kokea sen, että kahdentoista koorumin jäsen tulee tapaamaan sen johtohenkilöitä – ja kouluttamaan heitä profeetan tähdentämissä tehtävissä.
”Johtohenkilöille pidettyjen konferenssien ansiosta olemme voineet täyttää opillisen tehtävämme vahvistaa kirkkoa ja johtaa sen kaikkia asioita kaikkien kansakuntien keskuudessa [ks. OL 107:34] ensimmäisen presidenttikunnan johdolla”, hän sanoo.
Kahdentoista apostolin koorumin jäsenten kertomat runsaat, syvällisen opettavat kokemukset yhdessä opastavat näitä paikallisia johtohenkilöitä, kun he tekevät tärkeitä päätöksiä kannustaakseen ja tukeakseen jäseniä selviytymään haasteistaan, vanhin Bednar sanoo.
”Kun käymme eri paikoissa, tunnemme jäsenten hyvyyden”, sanoo vanhin Gerrit W. Gong. ”Kuulemme kokemuksia ja opimme asioita, jotka auttavat meitä koorumina yhdessä neuvotellessamme ymmärtämään, mitä tapahtuu eri puolilla maailmaa ja erilaisissa ryhmissä kirkon sisällä.”
Matkustaminen johtohenkilöiden konferensseihin ”antaa meille mahdollisuuden toimia yhdessä erinomaisten, sydämellisten ihmisten parissa”, sanoo vanhin Cook. ”Menemme heidän koteihinsa, ja meillä on tilaisuus palvella heitä. – – Juuri pyhien palveleminen koskettaa sydäntämme syvällisimmin. Me teemme sitä Pyhän Hengen ja Vapahtajan johdattamina sekä sen tiedon avulla, jota olemme oppineet kokemusten kautta – jotkin liian pyhiä kerrottavaksi”, hän sanoo.
Kohteena yksittäiset henkilöt
Presidentti Ballard on palvellut 43 vuotta johtavana auktoriteettina ja palvelee nyt neljättä vuosikymmentä kahdentoista apostolin koorumissa. Hänen velvollisuutensa ovat vieneet hänet useimpiin maailman maihin, jolloin hän on saanut palvella lukemattomia jäseniä ja lähetyssaarnaajia kasvoista kasvoihin. Miljoonat ovat kuunnelleet hänen yleiskonferenssipuheitaan ja hartaustilaisuuspuheitaan. Mutta vaikka hänellä on maailmanlaajuinen vastuualue, Pyhä Henki suo hänen päästä yhteyteen yksittäisten henkilöiden kanssa ja siunata heitä. Tämä ilmeinen paradoksi on Vapahtajan tapa toimia, hän sanoo. ”Saan toisinaan kirjeen, jossa joku sanoo: ’Olin kokouksessa, ja sinä sanoit jotakin, mikä muutti elämäni.’ Se on Pyhän Hengen voimaa. Herra johdattaa kirkkoaan yksilötasolla.”
”Lukematon määrä sydämellisiä, yksinkertaisia kokemuksia kirkon jäsenten parissa kaikkialla maailmassa” luonnehtii apostolin palvelutehtävää, vanhin Bednar sanoo. ”Herra lähettää kahdentoista koorumin jäsenen tiettyihin paikkoihin tiettyinä ajankohtina, jolloin kohtaamme uskollisia myöhempien aikojen pyhiä ja muita, jotka usein kamppailevat tai tarvitsevat lohtua ja varmuutta. Jumala järjestää ne kanssakäymiset”, sanoo vanhin Bednar.
Vanhin Ronald A. Rasband kertoo, että saatuaan kutsun apostolinvirkaan hän on oppinut, että hänen pitää varata ylimääräistä aikaa jokaiseen toimintaan elämässään, jotta hän voi tervehtiä kirkon jäseniä ja muita. ”Kyse ei ole minusta”, hän sanoo. ”Kyse on kunnioituksesta ja arvostuksesta, jota tämän kirkon jäsenet tuntevat apostolinvirkaa kohtaan.”
Vanhin Rasband kertoo, että kun hänet asetettiin apostolinvirkaan, häntä ohjattiin: ”’Asetamme sinut olemaan Kristuksen nimen erityisenä todistajana koko maailmassa – – kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa.’ Nuo sanat sisältyivät asettamiseeni: ’kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa’.”
Tärkeä suhde
Apostoleilla ja kirkon yli 70 000 kokoaikaisella lähetyssaarnaajalla on pyhä, jopa toisistaan riippuvainen yhteys.
Sana apostoli tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa ’tulla lähetetyksi’, selittää vanhin Dale G. Renlund. Ajatelkaa Vapahtajan määrittelemää tehtävää muinaisille apostoleilleen: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.” (Mark. 16:15–16.)
Sitä tehtävää noudattaen kaksitoista apostolia tekevät vanhurskaasti lähetystyötä ja jakavat evankeliumin sanomaa, sanoo presidentti Ballard.
Muinaisen Paavalin tavoin nykyajan apostolit delegoivat rukoillen velvollisuuksiaan kertoa evankeliumista muille. Ja apostolien tavoin lähetyssaarnaajia lähetetään kaikkialle maailmaan opettamaan Kristuksen evankeliumia. ”Nimenomaan kaksitoista apostolia, jotka käyttävät heillä olevia avaimia, osoittavat lähetyssaarnaajat lähetyskentille”, kertoo vanhin Bednar. ”Ja niinpä me lähetämme heidät.”
Herra pysyy lähetystyön ohjaavana johtajana. Hän antaa valtuuden eläville apostoleilleen, joille annetaan tehtävä palvella eri aikoina lähetystyön johtavassa neuvostossa välittämässä Hänen toiveitaan kentällä palveleville kokoaikaisille lähetyssaarnaajille. Sellaiset hallinnolliset velvollisuudet ovat enemmän kuin pelkästään ”organisaation pyörittämistä”, sanoo vanhin Bednar. Apostoleilla on pappeuden avaimet Israelin kokoamiseksi. ”Me valvomme ja ohjaamme työtä hengellisesti, jotta sitä tehdään sillä tavoin, kuin Herra haluaa sitä tehtävän”, hän sanoo.
Vanhin Dieter F. Uchtdorf on puheenjohtaja kirkon lähetystyön johtavassa neuvostossa. Hänen kirjoituspöydällään on pieni pronssiveistos lähetyssaarnaajaparista, joka on kuvattu polkemassa kiivaasti polkupyörillään, kenties kiiruhtamassa opettamaan jotakuta. Aina kun hän tarkastelee sitä pronssiveistosta, se toimii muistutuksena apostolien ja lähetyssaarnaajien välisestä rikkomattomasta yhteydestä. ”Jokainen niistä 70 000 lähetyssaarnaajasta suorittaa pyhää palvelutehtävää ja on saanut Jumalan profeetalta tulleessa kirjeessä kutsun Herralta toimia Vapahtajan edustajana. He ovat kahdentoista apostolin käsien jatke.”
”Tapaamme heitä aina kun meillä on aikaa”, presidentti Ballard sanoo. ”Annamme heidän esittää kysymyksiä. Yritämme auttaa heitä löytämään, opettamaan, kastamaan ja vahvistamaan taivaallisen Isämme lapsia.”
Yhteistyötä tehden kumpikin ryhmä lähetetään jakamaan evankeliumin hyvää sanomaa kaikkialle maailmaan. ”Näemme kokoaikaiset lähetyssaarnaajat kumppaneinamme”, sanoo vanhin D. Todd Christofferson.
Väärinkäsityksiä
Vaikka jotkut ulkopuoliset tarkkailijat saattaisivat ajatella, että kirkkoa johdetaan kuin yhtiötä, apostolinvirka ”ei ole samanlaista kuin se, että toimii liikeyhtiön johtoportaan jäsenenä. Se on hyvin erilaista”, sanoo vanhin Gary E. Stevenson. ”Herran Jeesuksen Kristuksen apostolin rooli on tosiasiassa palvelutehtävä, paimenen tehtävä.” Tehtävä olla Jeesuksen Kristuksen todistajana koko maailmalle ”vaikuttaa meihin ja määrittää meitä”.
Vanhin Neil L. Andersen sanoo, että kahdentoista apostolin koorumissa ei ole mitään eripuraa, käytäväpolitiikkaa tai vaikutusvallan keskittymistä. On ”eriäviä mielipiteitä”, mutta ”ei egoja”.
Herra tuo yhteen monia ihmisiä eri ammateista ja taustoista, vanhin Andersen sanoo. Mutta ”he ovat samanlaisia todistuksessaan Vapahtajasta ja nöyryydessään. He eivät tavoittele asemaa. He eivät yritä olla huoneen älykkäin henkilö. Herra voi toimia sen pohjalta. En ole koskaan nähnyt kenenkään [kahdentoista apostolin] osoittavan suuttumusta, enkä ole koskaan nähnyt kenenkään väheksyvän ketään muuta.”
Nöyryys luonnehtii apostolinvirkaa, sanoo vanhin Uchtdorf. Heidän kutsumuksensa saa aikaan sen, että heidät tunnistetaan miltei kaikkialla, mihin he matkustavatkin, ”mutta tiedämme, ettei kyse ole meistä – kyse on Hänestä. Me edustamme Häntä. – – Kyse on Hänen suuruudestaan.”
Meidät kaikki on kutsuttu palvelemaan
Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Vapahtaja opetti opetuslapsiaan 40 päivän ajan ja nousi sitten taivaaseen. Koska kahdentoista apostolin koorumiin jäi tyhjä paikka – Juudas Iskariotin kavalluksen ja kuoleman vuoksi – koorumin jäsenet kokoontuivat anomaan Herralta.
Ehdotettiin kahta miestä, Mattiasta ja Barsabbasta, ja apostolit rukoilivat, että Herra ilmoittaisi, ”kumman näistä kahdesta olet valinnut – –, ja arpa lankesi Mattiakselle. Näin hänet valittiin ja liitettiin kahdentenatoista apostolien joukkoon.” (Ks. Ap. t. 1:23–26.)
Silloin ja nykyään ”tuleminen kutsutuksi apostoliksi ei ole suoritus tai saavutus”, selittää vanhin Renlund. ”Se ei ole kutsumus, joka ansaitaan. Apostolien tekojen luvussa 1 Jumala valitsi Barsabbaan sijaan Mattiaksen. Jumala ei ole kertonut meille syytä siihen. Mutta meidän pitää tietää, että Barsabbaan Vapahtajaa ja Hänen ylösnousemustaan kunnioittava todistus oli yhtäläinen Mattiaksen todistuksen kanssa.”
Jumala valitsi, hän selittää. ”Jos Barsabbas täytti tehtävänsä, mikä se sitten olikin, niin hänen palkintonsa olisi samanlainen kuin se, jonka Mattias saisi – olettaen, että hän piti kutsumuksensa kunniassa.”
Aivan kuten Barsabbaan todistus oli yhdenvertainen Mattiaksen todistuksen kanssa, kirkon jokainen jäsen on oikeutettu ja kykenevä ”saamaan apostolin kaltaisen suhteen Herraan”, sanoo presidentti Ballard.
Herran ja kirkon palveleminen on ”etuoikeus ja siunaus. Se on kunnia”, sanoo vanhin Uchtdorf. ”Herra osoittaa rakkautensa meitä kohtaan, ja me voimme osoittaa rakkautemme Herraa kohtaan tekemällä mitä tahansa Hän pyytääkin meitä tekemään.”
Pyhä kokemus
Se, että on osa matkustavaa korkeaa neuvostoa, on pyhä kokemus, sanoo vanhin Andersen. ”Kun lausumme todistuksen, se todistus välittyy ihmisten sydämeen, osittain meidän tehtävään asettamisemme vuoksi.”
Vanhin Christofferson sanoo, että varhain hänen apostolin palvelutehtävänsä aikana hän tunsi musertuvansa havaitsemiensa odotusten suhteen. Mutta sitten hän sai yksinkertaisen viestin Herralta: ”Unohda itsesi ja se, mitä ihmiset saattavat ajatella sinusta, olivatpa he vaikuttuneita tai pettyneitä tai mitä tahansa muuta. Keskity vain siihen, mitä minä haluan antaa heille sinun kauttasi. Keskity siihen, mitä minä haluan heidän kuulevan sinun kauttasi.”
Muutamia vuosia sitten vanhin Christofferson oli vierailemassa Méridassa Venezuelassa, missä eräs pieni poika, ehkä 7-vuotias, huomasi hänet ikkunasta ja alkoi huutaa: ”El apóstol, el apóstol!” (’Apostoli, apostoli!’)
”Se on hyvin yksinkertainen tapaus, mutta se havainnollistaa minulle sen arvostuksen syvyyttä, jota lapsetkin tuntevat tätä kutsumusta kohtaan”, hän sanoo. ”Kyse ei ole henkilöstä, jolla kutsumus on. Tuo lapsi oli oppinut sillä tasolla arvostamaan tätä kutsumusta ja sitä, mitä se edustaa.”