”Uskotko sinä Jumalaan?”, Liahona, heinäkuu 2023.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Uskotko sinä Jumalaan?
Kun ystäväni kertoi huolenaiheistaan, minut valtasi äkillinen ymmärryksen tulva.
Kuvitus Katy Dockrill
Varttuessani en koskaan oikeastaan epäillyt evankeliumin totuudellisuutta. Kun tulin teini-ikään, kyseenalaistin kuitenkin, oliko minulla todella todistus vai hyväksyinkö vain sen, mihin vanhempani ja ystäväni uskoivat. Rukoilin, että voisin tietää, että evankeliumi on totta.
Kamppailuistani huolimatta eräs nuori nainen, jonka tapasin korkeakoulussa, kertoi minulle tunteneensa, että minä ymmärrän tarkoitukseni ja suuntani elämässä.
”Uskotko sinä Jumalaan?” hän kysyi minulta.
Kerroin hänelle, että uskon ja että kirkossani opetetaan suhteestamme Jumalaan ja elämän tarkoituksesta. Kerroin hänelle myös profeetta Joseph Smithistä ja palautuksesta. Hän kuunteli tarkoin.
Seuraavana sunnuntaina kirkossa poimin ystävääni varten lehtisiä, joissa kerrottiin Joseph Smithistä ja pelastussuunnitelmasta. Kun hän oli lukenut ne ja alkanut lukea Mormonin kirjaa, vein hänet kirkkoon.
Myöhemmin hän kertoi minulle olleensa hyvin läheinen isoveljensä kanssa. Veli oli ollut taitolentäjä, joka esiintyi paikallisissa lentonäytöksissä. Valitettavasti tapaamistamme edeltäneenä kesänä hän oli kuollut lentäessään eräässä näytöksessä. Ystäväni oli järkyttynyt veljensä kuolemasta ja oli huolissaan tästä, koska tämä väitti olevansa agnostikko. Ystäväni oli rukoillut tietääkseen, millainen hänen veljensä tila ja asema oli Jumalan edessä.
Kun hän kertoi huolenaiheistaan, minut valtasi äkillinen ymmärryksen tulva. Se oli puhtaan totuuden ja valon tunne. Ymmärsin, ettei tapaamisemme ollut sattumaa. Sen sijaan Jumala oli kuullut tämän murheellisen nuoren naisen vilpittömän rukouksen ja vastannut siihen.
Tunsin itseni nöyräksi tietäessäni, että taivaallinen Isä oli tietoinen minusta ja piti minua kelvollisena olemaan välineenä Hänen käsissään, kun Hän vastasi ystäväni rukoukseen. Ymmärsin Hänen suuren viisautensa, kun Hän käytti tätä kokemusta vastatakseen myös minun rukoukseeni tietää, että evankeliumi on totta.
Kun olin valmistautunut siihen, pakkasin laukkuni elämäni kahta parasta vuotta varten. Samaan aikaan ystäväni osallistui lähetystyöoppiaiheisiin siskonsa kanssa. Kumpikin heistä liittyi kirkkoon ja palveli myöhemmin lähetystyössä. Lähetystyöni jälkeen ystäväni pyysi minua suorittamaan temppelitoimitukset veljensä puolesta.
Tiedän, että Jumala kuulee vilpittömät rukoukset ja vastaa niihin, vaikkakin joskus sellaisella tavalla tai sellaisena hetkenä, jota emme odota.