Tule ja seuraa minua

2. Korinttilaiskirje 7

Kuinka Jumalan mielen mukainen murhe auttaa meitä tekemään parannusta?

Valokuva Mark Mabry

Apostoli Paavali opetti: ”Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen – –. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.” (2. Kor. 7:10.) Kun me teemme syntiä, saatamme tuntea maallista murhetta, häpeää ja lannistumista. Kuitenkin kun käännymme Vapahtajan puoleen tehdäksemme parannuksen, me kutsumme Häntä muuttamaan sydämemme ja kääntämään murheemme iloksi (ks. Alma 36:18–20).

Jumalan mielen mukainen murhe ja todellinen parannus

Kun tunnemme Jumalan mielen mukaista murhetta, me tunnistamme vajavuutemme ja haluamme toimia paremmin. Me tunnemme tulevaisuudentoivoa – ja tunnemme Vapahtajan rakkautta meitä kohtaan.

Mieti näitä kysymyksiä, kun tutkit lukua 2. Kor. 7:

• Mitä tarkoittaa se, että ”murheenne sai teidät muuttamaan mielenne”? (Jae 9.)

• Mitä me teemme, kun tunnemme Jumalan mielen mukaista murhetta? (Ks. jakeet 10–11.)

Maallinen murhe verrattuna Jumalan mielen mukaiseen murheeseen

”Maallinen murhe kiskoo meitä alas, sammuttaa toivon ja saa meidät antamaan periksi muillekin kiusauksille.

Jumalan mielen mukainen murhe johtaa kääntymykseen ja sydämenmuutokseen. Se saa meidät vihaamaan syntiä ja rakastamaan hyvyyttä. Se kannustaa meitä nousemaan ylös ja kulkemaan Kristuksen rakkauden valossa. Todellisessa parannuksessa on kyse muuttumisesta, ei piinasta eikä kidutuksesta. Vilpitön [murhe] ja todellinen katumus tottelemattomuudesta tekevät kyllä usein kipeää ja ovat tärkeitä askelia parannuksen pyhässä prosessissa. Mutta kun syyllisyys johtaa itseinhoon tai estää meitä nousemasta jälleen pystyyn, se pikemminkin haittaa parannustamme kuin edistää sitä.”

Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista, ”Nyt sinä pystyt siihen!”, Liahona, marraskuu 2013, s. 56.

Keskustelua

Lue OL 18:9–13. Mitä Vapahtaja ajattelee meistä – puutteistamme huolimatta? Kuinka voimme muuttaa näkemystämme itsestämme mukautuaksemme Hänen näkemykseensä?