Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
27 ʻEpeleli–3 Mē. Mōsaia 7–10: “ʻI he Mālohi ʻo e ʻEikí”


“27 ʻEpeleli–3 Mē. Mōsaia 7–10: ‘ʻI he Mālohi ʻo e ʻEikí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tohi ʻa Molomoná 2020 (2020)

“27 ʻEpeleli–3 Mē. Mōsaia 7–10,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2020

ʻĪmisi
ko hono akoʻi ʻe ʻĀmoni e Tuʻi ko Limihaí

Minerva K. Teichert (1888–1976), Ko ʻĀmoni ʻi he ʻao ʻo e Tuʻi ko Limihaí, 1949–1951, vali lolo ʻi he papa, ʻinisi ʻe 35 15/16 x 48. Musiume ʻo e ʻĀtí, 1969 ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí.

27 ʻEpeleli–3 Mē

Mōsaia 7–10

“ʻI he Mālohi ʻo e ʻEikí”

Lau ʻi he faʻa lotu ʻa e Mōsaia 7–10, ʻo fakalaulauloto ki he ngaahi ueʻi fakalaumālie ʻokú ke maʻú. ʻE tokoni fēfē ʻa e moʻoni ʻi he ngaahi vahe ko ʻení ke feau e fie maʻu ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí?

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Poupouʻi e fānaú ke vahevahe ha faʻahinga meʻa te nau ala ʻilo fekauʻaki mo e ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he ngaahi vahe ko ʻení. Mahalo te ke maʻu ha tokoni ʻi he “Vahe 13: Ko Sēnifi” (Ngaahi Talanoa ʻo e Tohi ʻa Molomoná, 36–37, pe ko e vitiō ʻoku fekauʻaki mo ia ʻi he ChurchofJesusChrist.org).

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Mōsaia 7:18–20, 33

Naʻe tokoniʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kakai ʻi he folofolá, pea te Ne lava ʻo tokoniʻi au.

Naʻe fie maʻu ʻe he kakai ʻo Limihaí, ʻa ia naʻa nau nofo pōpula ki he kau Leimaná, ʻa e tui ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá, ko ia naʻe fakamanatu ʻe Limihai kiate kinautolu e ngaahi taimi naʻe tokoniʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻa Hono kakaí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe fekauʻaki mo ha taimi ne nau fie maʻu tokoni ai. Fakamatalaʻi ange naʻe faingataʻaʻia ʻa e kakai ʻo e Tuʻi ko Limihaí, ko ia naʻá ne vahevahe ange leva ha talanoa ke tokoni ke nau maʻu ʻa e tuí. Lau ʻa e Mōsaia 7:19 ki he fānaú, pea fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e fānau ʻa ʻIsilelí ʻi heʻenau kolosi ʻi he Tahi Kulokulá (vakai, Moses Parting the Red Sea, ChurchofJesusChrist.org). Toe fakamanatu ʻa e talanoa ko ʻení mo e talanoa ki he maná, pea tokoniʻi e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e talanoá (vakai, vahe 17 mo e 18 ʻi he Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Motuʻá, pe ko e ongo vitiō ʻoku fekauʻaki mo ia ʻi he ChurchofJesusChrist.org). Naʻe tokoniʻi fēfē ʻe he ʻEikí ʻa e kakaí? Fakamoʻoni ʻe lava ke tokoniʻi foki kitautolu ʻe he ʻEikí.

  • Lau ʻa e Mōsaia 7:33 ki he fānaú, pea tokoni ke mahino kiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he vēsí ke tau fai ke maʻu ai ha tokoni mei he ʻEikí. Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi haka fakatātā ke fakafofongaʻi ʻaki e ngaahi meʻá ni, pea toe lau e vēsí ka nau fakatātaaʻi. Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻoku tau fie maʻu tokoni ai? Te tau fakahaaʻi fēfē ʻoku tau falala ki he ʻEikí? Vahevahe ha aʻusia ki ha taimi naʻá ke falala ai ki he ʻEikí pea naʻá Ne tokoniʻi koe.

  • Filifili ha ngaahi veesi mei he “Ngaahi Talanoa ʻo e Tohi ʻa Molomoná” pe “Loto-toʻa ʻa Nīfaí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 62, 64) ke mou hivaʻi mo e fānaú. Tokoni ke nau ʻilo e founga ne tokoniʻi ai ʻe he ʻEikí e kakai ʻi he Tohi ʻa Molomoná. Vahevahe e ngaahi talanoa kehe mei he folofolá ʻokú ke ongoʻi ʻe tokoni ki he fānaú ke nau ako ke falala ki he ʻEikí.

Mōsaia 8:16–17

Kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá ha kau palōfita, kau tangata kikite, mo ha kau tangata ma‘u fakahā kiate kitautolu.

Te ke fakaʻaongaʻi fēfē ʻa e Mōsaia 8:16–17 ke akoʻi ki he fānaú fekauʻaki mo e fatongia ʻo e palōfitá ʻi heʻene hoko ko ha tangata kikité?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakatātaaʻi ki he fānaú ʻa e founga ke fakafuo ai honau nimá ʻi honau fofongá ʻo hangē ʻoku nau sio ʻaki ha matasioʻata pe meʻa fakaʻatá. Lau ʻa e Mōsaia 8:17, pea kole ki he fānaú ke nau tui honau “matasioʻatá” he taimi kotoa pē ʻoku nau fanongo ai ki he foʻi lea “tangata kikite.” Fakamatalaʻi ange kuo ʻomi ʻe he ʻOtuá kiate kitautolu ha kau palōfita pea ko e taha ia ʻo e ngaahi fatongia ʻo ha palōfita ko ʻene hoko ko ha “tangata kikite” he ʻokú ne lava ʻo “sio” ki he ngaahi meʻa he kahaʻú. Vahevahe ha ngaahi sīpinga ʻo e meʻa kuo mamata ki ai ʻa e kau palōfitá mo fakahā mai kiate kitautolú (kau ai ʻa e folofolá), pe vahevahe ha fakatātā ki ha taimi naʻe ngāue ai ʻa e palōfitá ko ha tangata kikite (hangē ko e 1 Nīfai 11:20–21).

  • Ngaohi ha fanga kiʻi laʻivaʻe pepa, pea tā ai ha ʻū fakatātā ʻo e ngaahi meʻa kuo faleʻi ʻe he kau palōfitá ke tau faí. Tuku ʻa e ʻū laʻivaʻe pepá ʻi ha hala takai ʻi he lokí, pea fakamatalaʻi e ʻū fakatātaá. Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi ʻi heʻenau fakangalingali ko ha palōfita kinautolu ʻoku nau tataki e toenga e fānaú ke nau muimui ʻi he ʻū laʻivaʻé.

  • Fakaʻaliʻali e fakatātā ʻi he fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí, pea fakaafeʻi e fānaú ke nau fakamatalaʻi e meʻa ʻoku nau sio ki aí. Fakamatalaʻi ange naʻe hoko ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ko ha tangata kikite. Naʻe ʻoange kiate ia ʻe he ʻEikí ha ʻū meʻangāue naʻe ui ko e ʻŪlimí mo e Tumemí mo ha maka kikite ke fakaʻaongaʻi ʻi hono liliu ʻo e Tohi ʻa Molomoná.

  • Fakaʻaliʻali ha vitiō nounou ʻo ha pōpoaki konifelenisi mei he Palesiteni ʻo e Siasí kimuí ni (pe fakaʻaliʻali hano laʻitā pea lau ha meʻa naʻá ne akoʻi). Fakamoʻoni ko ha palōfita, tangata kikite, mo ha tangata maʻu fakahā ia.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Mōsaia 7:18–20, 33; 9:14–19; 10:6–10, 19–21

Naʻe tokoniʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kakai ʻi he folofolá, pea te Ne lava ʻo tokoniʻi au.

Naʻe ʻohofi ʻa Sēnifi mo hono kakaí, ʻa ia naʻa nau nofo ʻi he fonua ʻo e kau Leimaná, ʻe he kau Leimaná pea naʻa nau fie maʻu e tokoni ʻa e ʻOtuá. Ko e hā ʻe lava ke ako ʻe he fānaú mei he talanoa ko ʻení ʻo fekauʻaki mo e tokoni ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Vahevahe ʻa e fānaú ki ha kulupu ʻe tolu, pea fakaafeʻi ʻa e kulupu takitaha ke nau ako ha taha ʻo e ngaahi talanoa ko ʻeni mei he folofolá: ko e kolosi ʻa e kakai ʻIsilelí ʻi he Tahi Kulokulá (vakai, ʻEkesōtosi 14:10–14, 21–31), ko e fononga ʻa e fāmili ʻo Līhaí ʻi he feituʻu maomaonganoá (vakai, 1 Nīfai 16:9–16; 17:1–6), pea mo hono fakahaofi ʻo e kakai ʻo Sēnifí mei he kau Leimaná (vakai, Mōsaia 9:14–19; 10:6–10, 19–21). Naʻe fakahaaʻi fēfē ʻe he kakai ʻi he ngaahi talanoa ko ʻení ʻenau falala ki he ʻOtuá? Naʻe tokoniʻi fēfē kinautolu ʻe he ʻOtuá? ʻOkú Ne tokoniʻi fēfē kitautolu ʻi heʻetau falala kiate Iá?

  • Fakaafeʻi ha fānau ʻe toko tolu ke nau tohi ʻi he palakipoé ha faingataʻa pe pole ʻoku nau fehangahangai mo ia. Kole ki ha taha ke ne lau e Mōsaia 7:33, pea poupouʻi e fānaú ke nau tamateʻi ha taha ʻo e ngaahi faingataʻá he taimi kotoa pē ʻoku nau fanongo ai ki ha meʻa te nau lava ʻo fai ke maʻu au e tokoni ʻa e ʻEikí. ʻE tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he falala ki he ʻEikí ke tau ikunaʻi hotau ngaahi faingataʻá?

Mōsaia 8:12–19

ʻOku ʻomi ʻe he ʻOtuá ʻa e kau palōfitá, kau tangata kikité, mo e kau tangata maʻu fakahaá maʻá e lelei ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.

ʻOku tau poupouʻi e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko ha kau palōfita, kau tangata kikite, mo ha kau tangata ma‘u fakahā. Te ke akoʻi fēfē ki he fānaú ʻa hono mahuʻinga ʻo e kau palōfitá?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fili ha ngaahi foʻi lea mahuʻinga ʻe niʻihi mei he Mōsaia 8:12–19, pea hiki ia ʻi he palakipoé. Fakaafeʻi ha tokotaha ke ne lau ʻa e ngaahi veesi ko ʻení, pea kole ki he fānaú ke nau hiki honau nimá ʻi he taimi ʻoku nau fanongo ai ki he foʻi lea kotoa pē he palakipoé. Taʻofi e laukongá pea aleaʻi e foʻi lea takitaha mo e kalasí.

  • Kole ki he fānaú ke nau fakamanatu e Mōsaia 8:16–18 ke ako pe ko e hā e tangata kikite. Tohi ʻa e sētesi ko ʻení ʻi he palakipoé: Ko e tangata kikité ʻoku hangē ha . Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi founga ke fakakakato ʻaki e sētesí ke ne fakamatala e ʻuhinga ʻoku hoko ai ha tangata kikite ko ha tāpuaki kiate kitautolu—hangē ko ʻení, ko e tangata kikité ʻoku hangē ha tangata maluʻi moʻuí, ʻokú ne fakatokanga mai e meʻa ʻoku fakatuʻutāmakí.

  • Fili ha kupuʻi lea mei he Mōsaia 8:16–17, pea tohi ia ʻi he palakipoé, peá ke fetongi e foʻi lea takitaha ʻaki ha fakaʻilonga. ʻOange ki he fānaú ha lisi ʻo e ngaahi fakaʻilongá pea mo e ngaahi foʻi lea ʻoku nau fakafofongaʻí, pea tuku ke nau veteki pe “liliu” e kupuʻi leá ʻo hangē ko ia ʻoku fai ʻe he kau tangata kikité. Ko e hā mo ha ngaahi founga kehe ʻoku hoko ai e kau palōfitá, kau tangata kikité, mo e kau tangata maʻu fakahaá ko ha “ʻaonga lahi” kiate kitautolu? (Mōsaia 8:18).

Mōsaia 9:14–18; 10:10–11

ʻI heʻeku vaivaí, ʻe lava ke fakamālohia au ʻe he ʻEikí.

Ko e taimi ʻoku fehangahangai ai ʻa e fānaú mo e ngaahi faingataʻá, ʻoku nau faʻa ongoʻi vaivai mo tuēnoa. Fakaʻaongaʻi e talanoa ki he kakai ʻo Sēnifí ke akoʻi ki he fānaú te nau lava ʻo maʻu ha mālohi mei he ʻEikí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi founga ʻe lava ke nau mālohi fakatuʻasino ai. ʻOku ʻuhinga ki he hā ke maʻu e “mālohi fakaetangatá”? (vakai Mōsaia 10:11). ʻOku ʻuhinga ki he hā ke maʻu “ʻa e mālohi ʻo e ‘Eikí”? (vakai, Mōsaia 9:17–18; 10:10). ʻOku tau maʻu fēfē ʻa e mālohi ʻo e ʻEikí?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻo ha taha ʻoku nau ongoʻi ʻokú ne maʻu e mālohi ʻo e ʻEikí pea vahevahe e ʻuhinga naʻa nau tā ai e tokotaha ko ʻení.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ako

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe mo honau ngaahi fāmilí ha talanoa mei he folofolá ʻokú ne ueʻi kinautolu ke “[nau] falala ki he ʻOtuá” (Mōsaia 7:19).

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Fai ha ngaahi fehuʻi fakalaumālie. Fai ha ngaahi fehuʻi te ne fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ʻenau ngaahi fakamoʻoni ki he moʻoni ʻo e ongoongoleleí. Hangē ko ʻení, kapau ʻoku mou aleaʻi ʻa e kau palōfitá, te ke lava ʻo kole ki he fānaú ke nau vahevahe ki he founga kuo faitāpuekina ai kinautolu ʻe he kau palōfitá.

Paaki