Faufa’a ’Āpī 2023
30 nō Tēnuare–5 nō Fepuare. Mataio 4 ; Luka 4–5 : « Tei niʼa iho iāʼu te Vārua o te Fatu »


« 30 nō Tēnuare–5 nō Fepuare. Mataio 4 ; Luka 4–5 : ‘Tei ni’a iho iā’u te Vārua o te Fatu’ », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : Faufa’a ’Āpī 2023 (2022)

« 30 nō Tēnuare–5 nō Fepuare. Mataio 4 ; Luka 4–5 », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : 2023

Hōho’a
Iesu e ti’a ra i roto i te medebara

I roto i te medebara, nā Eva Koleva Timothy

30 nō Tēnuare–5 nō Fepuare

Mataio 4 ; Luka 4–5

« Tei niʼa iho iāʼu te Vārua ʼo te Fatu »

’A ha’amata i tā ’oe fa’aineinera’a nō teie ha’api’ira’a nā roto i te tai’ora’a Mataio 4 ’e Luka 4–5. E tauturu te Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare ia ’oe ’ia hāro’aro’a i teie mau pene, ’e nā teie fa’anahora’a e hōro’a mai ’ia ’oe i te mau mana’o nō te ha’api’ira’a.

Hōho’a
ītona fa’a’itera’a

Tītau i te mana’o

E ani i te mau tamari’i ’ia hōro’a i te hōho’a o Iesu i te tamari’i tāta’itahi e tae roa i te hope’a. ’A mau ai te tamari’i tāta’itahi i te hōho’a, e ani iāna ’ia fa’a’ite mai i te hō’ē mea tā Iesu i rave ’a ora ai ’oia i te fenua nei.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i ’āpī

Mataio 4:1–11 ; Luka 4:1–13

E mā’iti au i te maita’i mai tā Iesu i nā reira na.

Te mau tamari’i ri’i, « ’aita e ti’a ia rātou ’ia rave i te hara » (Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 29:47). Terā rā, e fa’auru te ’ā’amu o Iesu i te pāto’ira’a i te mau fa’ahemara’a a Sātane, i te mau tamari’i ’ia mā’iti i te maita’i.

Te mau ’ātivite e au

  • ’A fa’ati’a i te ’ā’amu nō te mau fa’ahemara’a o Iesu i roto i te Mataio 4:1–11. (Hi’o ato’a « Pene 11 : ’Ua fa’ahemahia Iesu » i roto Te mau ’ā’amu o te Faufa’a ’Āpī, 30–31, ’aore rā, te video e tano i ni’a ChurchofJesusChrist.org.) ’Ia tae ana’e i te vāhi tano maita’i i roto i te ’ā’amu, e ui atu, « i tō ’outou mana’o, e aha te ti’a ia Iesu ’ia rave ? »

  • ’A fa’a’ite i te hō’ē hōho’a nō Iesu Mesia, ’e ’a fa’ata’a i muri iho, i te mau mā’itira’a e ti’a i te hō’ē tamari’i ’āpī ’ia rave. E ani i te mau tamari’i ’ia fānu’u hō’ē ta’ahira’a i mua i te hōho’a, i te mau taime ato’a e fa’ata’a ai ’oe i te hō’ē mā’itira’a maita’i. E ani ia rātou ’ia fa’aātea hō’ē ta’ahira’a i te hōho’a, i te mau taime ato’a e fa’ata’a ai ’oe i te hō’ē mā’itira’a ’ino.

  • E tauturu i te mau tamari’i ’ia ha’api’i mai i te mau parau o te hīmene nō ni’a i te mau mā’itira’a maita’i mai te « Choisir le bien » (Chants pour les enfants, 82). ’A fa’a’ohipa i te mau hōho’a, te mau tao’a, ’aore rā te tahi atu mau tauturu hi’o e tū’ati i te mau parau o te hīmene.

Luka 4:18–19

’O Iesu Mesia tō’u Fa’aora.

Tē fa’ata’a nei te Luka 4:18–19 i te misiōni a Iesu. Nāhea ’oe i te tauturu i te mau tamari’i ’ia ’oa’oa i te mau mea tāna i rave nō rātou ?

Te mau ’ātivite e au

  • ’A tai’o i te Luka 4:18–19 i te mau tamari’i, ’e ’a fa’ata’a i te tumu Iesu Mesia i tonohia mai ai i te fenua (nō te ha’api’i ia tātou nāhea ’ia ho’i i tō tātou Metua i te ao ra ra, nō te tāmāhanahana ia tātou ’e nō te fa’aora i te ta’ata). ’A fa’a’ite e mea nāhea tōna ravera’a i teie mau mea nō ’oe.

  • E ani i te tahi mau tamari’i e fa’ahua ’ia hepohepo, ’ia ’oto ’aore rā, ’ia ma’ihia. E ani i te tahi atu mau tamari’i ’ia ha’uti ta’ata ora i te mea tā rātou e rave nō te tauturu ia rātou. ’A fa’a’ite pāpū ē, ’ua haere mai Iesu Mesia nō te ha’api’i, nō te tāmāhanahana, ’e nō te fa’aora ia tātou, ’e ’ua tītauhia ia tātou ’ia pe’e i tōna hi’ora’a maita’i.

  • ’A fa’a’ite i te mau hōho’a nō Iesu i te fa’atupura’a i tāna misiōni (hi’o Buka hōho’a ’Evanelia). E ani i te mau tamari’i ’ia fa’ata’a mai e aha tā Iesu e rave ra i roto i te hōho’a tāta’itahi. ’A fa’a’ite ato’a i te mau hōho’a o te mau ta’ata e tāmata nei ’ia riro mai ia Iesu (e ’ite mai ’oe te tahi i roto i te mau ve’a a te ’Ēkālesia).

Mataio 4:18–22°; Luka 5:1–11

Tē ani mai nei Iesu Mesia ia tātou ’ia riro ’ei « feiā rava’ai ta’ata ».

Te pi’ira’a a te Fa’aora, « ’a pe’e mai iā’u, e fa’ariro vau ia ’ōrua ’ei rava’ai ta’ata » (Mataio 4:19), e fa’a’ohipahia te reira nō te mau ta’ata ato’a, tae noa atu i te mau tamari’i.

Te mau ’ātivite e au

  • E ani e piti tamari’i ’ia fa’ahua mai ’o Simona Petero hō’ē ’e ’o Anederea te tahi, ’a tai’o ai ’oe i te Mataio 4:18–22. ’A tauturu i te mau tamari’i ’ia hi’o mai, e aha tā teie nā ta’ata i fa’aru’e nō te pe’e ia Iesu.

  • E vaiiho i te tamari’i tātā’itahi ’ia fa’ati’a mai i te ’ā’amu nō roto mai i teie mau ’īrava, ma te fa’a’ohipa i te hōho’a i raro nei ’e i roto i te fa’anahora’a nō teie hepetoma i roto Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare.

  • ʼA hīmene ʼāmui i te hōʼē hīmene nō niʼa i te pe’era’a ia Iesu Mesia, mai te « Je veux suivre le plan de Dieu » (Chants pour les enfants,°86). E tauturu i te mau tamari’i ’ia hi’o mai i te mau mea i fa’ahitihia i roto i te hīmene, ’o tā rātou e nehenehe e rave nō te pe’e ia Iesu.

  • ’A fa’a’ohipa i te ’api ’ātivite o teie hepetoma nō te ’āparau ’e te mau tamari’i, e nāhea rātou ’ia riro ’ei « feiā rava’ai ta’ata » ma te pe’era’a ia Iesu. E nehenehe ato’a ’oe e fa’aha’uti i te hō’ē ha’uti fa’atū’atira’a ’e te ’api ’ātivite. ’A tāpūpū e piti hōho’a o te i’a tāta’itahi, ’a huri te hōho’a i raro, ’e e ani i te mau tamari’i tātā’itahi e fa’ahuri hō’ē taime e piti hōho’a nō te hō’ē fa’atū’atira’a.

Hōho’a
Tē pi’i nei Iesu i te mau pipi

Te Mesia e pi’i ra e piti pipi, nā Gary Ernest Smith

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i pa’ari a’e

Mataio 4:1–11 ; Luka 4:1–13

’Ua hōro’a mai Iesu i te hi’ora’a iā’u ma te pāto’ira’a i te fa’ahemara’a.

’Ua fa’ahema-ato’a-hia Iesu Mesia e Sātane, ’aita roa atu rā i fati. Nāhea ’oe i te tauturu i te mau tamari’i ’ia pe’e i tōna hi’ora’a ?

Te mau ’ātivite e au

  • ’A hāmani i te hō’ē tāpura i ni’a i te tāpura ’ere’ere, pāpa’i Te mau fa’ahemara’a a Sātane ’e Te mau pāhonora’a a Iesu. E tauturu i te mau tamari’i ’ia fa’a’ī i te tāpura ma te fa’a’ohipa i te Mataio 4:1–11 ’e te Luka 4:1–13. E ani i te mau tamari’i e nāhea rātou ’ia pe’e i te hi’ora’a o Iesu.

  • ’A pāpa’i i te tahi mau ha’utira’a ta’ata ora e hema ai te hō’ē tamari’i ’ia rave i te mā’itira’a hape. E vaiiho i te hō’ē tamari’i ’ia mā’iti i te hō’ē nō te tai’o, ’e e ani te mau tamari’i ’ia parau mai e nāhea rātou ’ia pāto’i i te fa’ahemara’a i roto i teie hi’ora’a.

Mataio 4:1–2

E tauturu te ha’apaera’a mā’a iā’u ’ia ha’afātata atu i tō’u Metua i te ao ra.

Hou ’oia ’a ha’amata ai i tāna misiōni, ’ua ha’apae Iesu i te mā’a ’e ’ua « fafau atu e te Atua » (’Īritira’a a Iosepha Semita, Mataio 4:2 [i roto Mataio 4:2, nota i raro i te ’api°c]). ’A tauturu i te mau tamari’i ’ia hi’o ē, nāhea te ha’apaera’a mā’a i te hōro’a mai ia rātou te pūai pae vārua ’e e tauturu ia rātou ’ia ha’afātata atu i te Metua i te ao ra.

Te mau ’ātivite e au

  • E ani i te hō’ē tamari’i ’ia tai’o i te Mataio 4:1–2 ma te fa’a’ohipa i te tātarara’a a Iosepha Semita e ’itehia i roto i te mau nota i raro i te ’api. E aha tā Iesu i rave nō te « pārahi i pīha’i iho i te Atua » ? ’A fa’a’ite, e mea nāhea te ha’apaera’a mā’a i te tauturura’a ia ’oe ’ia ha’afātata atu i te Metua i te ao ra.

  • E ani i te mau tamari’i tei ha’apae i te mā’a nā mua a’e nei, ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mau ’itera’a. Nāhea rātou i te fa’ata’a atu i te ha’apaera’a mā’a, i te hō’ē ta’ata tei ’ore ā i ha’apae a’e nei i te mā’a ?

  • ’A pāpa’i i te mau uira’a nō ni’a i te ha’apaera’a mā’a (mai teie, nō te aha, e aha te taime ’aore rā, nāfea tātou i te ha’apae i te mā’a) i ni’a i te mau tuha’a ’api parau, ’e ’a tu’u i te reira i roto i te hō’ē fa’ari’i. E ani i te mau tamari’i ’ia rave mai hō’ē uira’a ’e ’ia tāmata i te pāhono i te reira. E aha te mau ’itera’a tā ’oe ’aore rā tā te mau tamari’i e nehenehe e fa’a’ite mai nō ni’a i te ha’apaera’a mā’a ?

Luka 4:16–22, 28–30

’O Iesu Mesia tō’u Fa’aora.

’A feruri māite e mea nāhea tō te Fa’aora ha’amaita’ira’a i tō ’oe orara’a. Nāfea ’oe i te tauturu i te mau tamari’i ’ia au maita’i a’e i tāna fa’aurura’a i roto i tō rātou orara’a ?

Te mau ’ātivite e au

  • E ani i te hō’ē tamari’i ’ia haere mai i te piha ha’api’ira’a ma te ineine nō te fa’ati’a poto mai i te Luka 4:16–30. E riro paha ’ei tauturura’a ’ia fa’a’ohipa i te « Pene°17 : Te mau ta’ata riri i Nazareta » (i roto Te mau ’ā’amu o te Faufa’a ’Āpī, 42–43, ’aore rā, te video e tano i ni’a ChurchofJesusChrist.org). E nehenehe ato’a ’oe e fa’a’ite i te video « Jesus Declares He Is the Messiah [’Ua parau Iesu ’o ’oia te Mesia] » (ChurchofJesusChrist.org).

  • ’A tai’o Luka 4:18 ’a pe’e noa ai te mau tamari’i i te tai’ora’a. E ani ia rātou ’ia hāmani mai i te hō’ē tāpura nō te mau mea tā te Fa’aora i parau, ’ua haere mai ’oia e rave. E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i te mau hi’ora’a nō te mau taime ’a rave ai te Mesia i teie mau mea, i roto ānei i te mau pāpa’ira’a mo’a ’aore rā i roto i tō rātou orara’a.

  • ’A pāpa’i i ni’a i te mau ’api parau te mau ta’o « Maoti Iesu Mesia°…°», ’a ’ōpere hō’ē ’api parau i te tamari’i tāta’itahi, ’e e ani ia rātou ’ia pāpa’i i te hope’ara’a o te pereota. ’Ia fa’a’ite mai rātou e aha tā rātou i pāpa’i.

Mataio 4:18–22 ; Luka 5:1–11

Tē ani mai nei Iesu Mesia ia tātou ’ia pe’e iāna ’e ’ia riro ’ei « feiā rava’ai ta’ata ».

E rave rahi rāve’a e nehenehe ai te mau tamari’i e pe’e i te Fa’aora ’e ’ia riro « ’ei feiā rava’ai ta’ata » (Mataio 4:19). Nāhea ’oe i te tauturu ia rātou ’ia hi’o i te fa’aurura’a rahi tā rātou e fa’atupu i ni’a ia vetahi ’ē ?

Te mau ’ātivite e au

  • E ani i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Mataio 4:18–22 ’e te Luka 5:1–11. Mea nāhea te mau pipi a Iesu i te pāhonora’a i tāna pi’ira’a ’ia pe’e iāna ? E aha tā tātou e nehenehe e rave nō te pe’e i tō rātou hi’ora’a°?

  • ’A fa’a’ite i te mau tamari’i i te tahi mau mauiha’a rava’ai ’aore rā, hō’ē hōho’a o te hō’ē ta’ata rava’ai. E aha te aura’a o te parau, ’ia riro « ’ei feiā rava’ai ta’ata » ? E aha te mau mauiha’a e mauhia nei e tātou nō te tauturu ia tātou ’ia riro ’ei feiā rava’ai ta’ata ?

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Fa’aitoito i te ha’api’ira’a i te fare

E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite atu i tō rātou ’utuāfare e aha tā rātou i ’apo mai nō ni’a i te rirora’a ’ei feiā rava’ai ta’ata.

Ha’amaita’i i tā tātou ha’api’ira’a

E nehenehe te mau tamari’i e ’ite i te fa’aurura’a a te Vārua. ’A ha’api’i i te mau tamari’i ē, te mau mana’o nō te hau, te here ’e te tāmāhanahana e tupu i roto ia rātou, ’a ’āparau ai rātou ’e ’a hīmene ai rātou nō ni’a ia Iesu Mesia ’e tāna ’evanelia, nō roto mai ïa i te Vārua Maita’i. E nehenehe teie mau mana’o e patu i tō rātou ’itera’a pāpū.

Nene’i