Fuakava Motuʻá 2022
27 Sune–3 Siulai. 1 Ngaahi Tuʻi 17–19: “Kapau ko e ʻOtuá ʻa [e ʻEikí], Mou Muimui Kiate Ia”


“27 Sune–3 Siulai. 1 Ngaahi Tuʻi 17–19: ‘Kapau ko e ʻOtuá ʻa [e ʻEikí], Mou Muimui Kiate Ia,’ ” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“27 Sune–3 Siulai. 1 Ngaahi Tuʻi 17–19,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2022

ʻĪmisi
ʻIlaisiā ʻoku tuʻu ʻi he tafaʻaki ʻo ha ʻōlita ʻoku vela

Elijah Contends against the Priests of Baal (Fehangahangai ʻa ʻIlaisiā mo e Kau Taulaʻeiki ʻa Pealí), tā ʻe Jerry Harston

27 Sune–3 Siulai

1 Ngaahi Tuʻi 17–19

“Kapau ko e ʻOtuá ʻa [e ʻEikí], Mou Muimui Kiate Ia”

Ko e tokolahi taha ʻo e fānaú ʻoku nau manako ʻi he ngaahi talanoá. Tokoni ki he fānaú ke nau ʻilo e ngaahi moʻoni ʻi he ngaahi talanoá ʻoku maʻu ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 17–19 , ʻa ia te ne fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí.

Lekooti Hoʻo Ngaahi Ongó

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaʻaliʻali ki he fānaú e ngaahi fakatātā ʻi he lēsoni ʻo e uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí. Kole ange ke nau vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo e ngaahi talanoa ʻoku hā atu ʻi he ngaahi fakatātaá. Ko e hā ʻoku tau ako mei he ngaahi talanoa ko ʻení?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

1 Ngaahi Tuʻi 17

ʻOku tāpuekina ʻe he ʻEikí ʻa kinautolu ʻoku maʻu ʻa e tuí.

ʻOku lekooti ʻe he 1 Ngaahi Tuʻi 17 ha ngaahi sīpinga lahi ʻo e tui mateakí. Tupu mei he tui mateaki ʻa ʻIlaisiaá, naʻe fafanga ia ʻe ha fanga lēveni lolotonga ha honge, naʻe fakalahi ʻo liunga lahi ha meʻatokoni ʻa ha uitou mo hono fohá, pea naʻe fokotuʻu ʻe ʻIlaisiā e foha ʻo e uitoú mei he maté.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā pe ngaahi meʻa ʻoku felāveʻi mo e ngaahi talanoa ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 17, hangē ko ha fanga manupuna, foʻi mā pe ko ha kiʻi tamasiʻi. Fai e ngaahi talanoa ko ʻení ki he fānaú (ʻe lava ke tokoni e “Ko e Palōfita ko ʻIlaisiaá” ʻi he Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Motuʻá), pea fakaafeʻi ke nau kumi ha fakatātā pe ha meʻa ʻoku felāveʻi mo e talanoa takitaha. Fakamamafaʻi ange naʻe tui ʻa ʻIlaisiā mo e uitoú kia Sīsū Kalaisi peá na maʻu ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga.

  • Tokoni ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻe lava ke nau fakahaaʻi ai ʻoku nau tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, ʻa ia ko hono ʻuhingá ʻoku nau tui kiate Kinaua mo falala kiate Kinaua. Hivaʻi mo kinautolu ha foʻi hiva fekauʻaki mo e tuí, hangē ko e “ ʻOku Moʻui ʻEku Tamaí” (Ngaahi Himí, 194).

1 Ngaahi Tuʻi 18:17–39

Te u lava ʻo fili ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Naʻe naʻinaʻi ʻa ʻIlaisiā ki he kakai ʻo ʻIsilelí ke nau fakahoko ha fili ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi. Tokoni ki he fānaú ke nau ʻilo te nau lava ʻo fakahoko ʻa e fili tatau peheni.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ki he fānaú ne ʻikai fakapapauʻi ʻe he kakai ʻi he taimi ʻo ʻIlaisiaá pe ʻoku nau fie muimui nai ki he ʻEikí. Vahevahe ʻa e talanoa ʻo e founga naʻe fakaafeʻi ai ʻe ʻIlaisiā kinautolu ke nau fili ke muimui ʻi he ʻEikí, ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 18:17–39 (vakai foki ki he “ ʻIlaisiaa pea mo e kau Taulaʻeiki ʻo Pealí” ʻi he Ngaahi Talanoa mei he Fuakava Motuʻá). Fakamatalaʻi ange ki he fānaú e ʻuhinga ʻokú ke fili ai ke muimui ʻia Sīsū Kalaisí, pea ʻeke ange e ʻuhinga ʻoku nau fili ai ke muimui ʻiate Iá.

  • Lau ki he fānaú e lea ʻa ʻIlaisiā ki he kakaí: “Kapau ko e ʻOtuá ʻa [e ʻEikí], mou muimui kiate ia” (1 Ngaahi Tuʻi 18:21). ʻOku ʻuhinga ki he hā ke muimui ʻia Sīsū Kalaisí? Tokoni ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi meʻa pau te nau fai ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi, pea fakaafeʻi kinautolu ke tā ha ngaahi fakatātā ʻoku nau fakahoko e ngaahi meʻa ko iá.

    ʻĪmisi
    kiʻi tamasiʻi

    Te tau lava ʻo fili ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

1 Ngaahi Tuʻi 19:9–12

ʻOku lea mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoni kiate au ʻi ha kihiʻi leʻo siʻi.

ʻE lava ke ʻiloʻi ʻe he fānau īkí ʻi hano fakahinohinoʻi kinautolu, ʻa e takiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi heʻenau moʻuí. Fakalaulauloto ki he founga te ke lava ai ʻo tokoniʻi kinautolú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakanounouʻi ki he fānaú e talanoa ʻoku maʻu ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 19:9–12, pea lau e veesi 11–12. Fakaafeʻi ke nau fakahoko ha ngaahi ngāue ke fakafofongaʻi e matangi mālohí, ko e mofuiké, mo e afí. Fakaafeʻi leva ke nau tangutu maʻu ʻi hoʻo lau leʻo siʻi e konga fakaʻosi ʻo e veesi 12: “pea hili ʻa e afí naʻe ai ʻa e kihiʻi leʻo mālie.” Kole ange ke nau feinga ke lea ʻi ha kihiʻi leʻo siʻi. Fakamatalaʻi kiate kinautolu ha ngaahi taimi naʻá ke ongoʻi ai ha ueʻi mei he Laumālie Māʻoniʻoní.

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ʻilo ʻa e taimi te nau ongoʻi ai e tākiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Hangē ko ʻení, tā pe hivaʻi ha foʻi hiva fakalaumālie fekauʻaki mo Sīsū, pea ʻeke ange pe ko e hā ʻoku nau ongoʻi ʻi heʻenau fakakaukau kiate Iá. ʻEke ange e meʻa ʻoku nau ongoʻi lolotonga e ngaahi ʻekitivitī fakalaumālie kehé, hangē ko e lotu mo honau fāmilí pe maʻu ʻo e sākalamēnití. Fakamatalaʻi ange ʻoku maʻu e ngaahi ongo ko ʻení mei he Laumālie Māʻoniʻoní. Talaange ki he fānaú e founga kuo tāpuekina ai ʻe he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní hoʻo moʻuí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

1 Ngaahi Tuʻi 17:8–16

ʻI he taimi ʻoku finangalo ai e ʻEikí ke u fai ha feilaulaú, te u lava ʻo talangofua ʻi he tui.

Naʻe falala ʻa e uitou ʻo Salifatí ki he ʻEikí mo ʻEne palōfitá, neongo naʻe kole kiate ia ke ne fakahoko ha feilaulau lahi. ʻE lava ke tokoni e talanoa ko ʻení ki he fānaú ʻi he taimi ʻoku kole ange ai ʻe he ʻEikí ke nau fakahoko ha feilaulaú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú ʻa e 1 Ngaahi Tuʻi 17:8–16. Fakaafeʻi ke nau fakatātaaʻi ʻa e talanoá ʻi hoʻo lau tuʻo ua iá. Toutou taʻofi hoʻo laú pea ʻeke ange kiate kinautolu ʻa e ongo ʻoku nau maʻu kapau ko ʻIlaisiā pe ko e uitoú kinautolu. Fakaafeʻi ke nau vahevahe e meʻa ne nau ako mei he talanoa ko ʻení.

  • Fakaafeʻi ha taha he fānaú ke na tā ʻi he palakipoé ha fakatātā ʻo e meʻa naʻe kole ʻe he ʻEikí ki he uitoú ke foaki kia ʻIlaisiaá (vakai, 1 Ngaahi Tuʻi 17:12–13). Fakaafeʻi ha taha kehe ʻi he fānaú ke ne tā e meʻa naʻe maʻu mei ai ʻe he uitoú (vakai, 1 Ngaahi Tuʻi 17:15–16). Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻoku kole mai e ʻEikí ke tau feilaulauʻi? Kole ki he fānaú ke nau vahevahe e founga kuo tāpuekina ai kinautolu ʻi hono fakahoko ha ngaahi feilaulaú.

1 Ngaahi Tuʻi 18:17–39

Te u lava ʻo fili ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Ne fakaveiveiua e kakai ʻIsilelí ke muimui ki he ʻEikí. Fakalaulauloto ki ha founga ʻe lava ke ke ueʻi ai e fānaú ke nau tukupā ki heʻenau moʻui fakaākongá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Vahe ki he fānau takitaha ke ne lau ha ngaahi veesi mei he 1 Ngaahi Tuʻi 18:17–39 pea tā ha fakatātā ʻo e meʻa ʻoku fakamatalaʻi heʻene vēsí. Tokoni ke mahino e ngaahi vēsí ki he fānaú ʻo ka fie maʻu. Tuku leva ke nau fakaʻaongaʻi ʻenau ngaahi fakatātaá ke fakahoko e talanoá. Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he talanoa ko ʻení fekauʻaki mo e ʻEikí?

  • Kole ki he fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo e ngaahi taimi naʻe fie maʻu ai ke nau fili ʻi ha ongo meʻa ʻe ua. Ko e hā naʻe tokoni ki hono fakahoko ‘enau filí? Tokoniʻi ke nau fakakaukau ki he ngaahi tūkunga ʻe ala fie maʻu ai ke nau fili pe te nau muimui kia Sīsū Kalaisi pe ʻikai. Ko e hā ha ngaahi moʻoni mei he talanoa ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 18:17–39 ʻe ala tokoni kiate kinautolu ki hono fakahoko ha filí?

1 Ngaahi Tuʻi 19:9–12

ʻOku lea mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní kiate au ʻi ha kihiʻi leʻo siʻi.

ʻOku fonu ʻa e māmaní ʻi ha ngaahi longoaʻa fakatuta ʻokú ne fakafaingataʻaʻiaʻi ʻetau fanongo ki he kihiʻi leʻo siʻi ʻo e Laumālié. Te ke tokoni fēfē ki he fānaú ke nau fanongo ki aí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau fakafanongo lelei ʻi hoʻo lau leʻo siʻi ʻaupito kiate kinautolu ʻa e 1 Ngaahi Tuʻi 19:11–12. Fakaafeʻi ke nau fekumi ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 19 ke maʻu e ngaahi veesi naʻá ke laú mo ako e meʻa naʻe fai ʻe ʻIlaisiaá. Talanoa fekauʻaki mo e meʻa ne pau ke nau fai ke fanongo ai ki he meʻa naʻá ke lea ʻakí, pea tokoniʻi kinautolu ke fakahoa ʻeni ki he meʻa ʻoku fie maʻu ke tau fai ke fanongo ki he “kihi‘i leʻo mālie” ‘o e Laumālié. Tuku ke taufetongi e fānaú hono lau fakalongolongo ha ngaahi veesi kehe mei he 1 Ngaahi Tuʻi 19 kae kumi ʻe he fānau kehé e ngaahi veesi ko iá ʻi he folofolá.

  • Vahevahe mo e fānaú ha ngaahi potufolofola kehe ʻokú ne fakamatalaʻi e founga ʻoku tau fetuʻutaki ai mo e Laumālié (vakai, Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá “Ueʻí, Ueʻi Fakalaumālié,” scriptures.ChurchofJesusChrist.org). Kole ki he fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo ha ngaahi taimi ne nau ongoʻi ai hono tataki kinautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní pe fakamoʻoni kiate kinautolú. Ko e hā ne nau faí? Ko e hā te ne lava ʻo taki halaʻi kitautolu ke ʻoua te tau fakatokangaʻi e Laumālié? Lau fakataha ʻa e Molonai 4:3, pea poupouʻi e fānaú ke fili ha meʻa ʻe taha te nau fai koeʻuhí ke “ ʻiate kinautolu maʻu ai pē ʻa hono Laumālié.”

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha meʻa ʻoku nau fie fakahoko koeʻuhí ko e meʻa ne nau ako he ʻaho ní. Hangē ko ʻení, ʻe lava ke nau fokotuʻu ha taumuʻa fakalaumālie, fakaʻatamai, fakatuʻasino pe fakasōsiale ke hoko ʻo hangē lahi ange ko Sīsū Kalaisí.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi ʻa e Laumālié. “Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga taha ʻe lava ke ke fai ko ha faiakó, ko e tokoniʻi ʻa kinautolu ʻokú ke akoʻí ke nau ʻiloʻi e ivi takiekina ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. … Tokoni [ki he fānaú] ke fakafenāpasi ʻenau ngaahi ongo fakalaumālié mo e takiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.” (Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 11.)

Paaki