Arata‘iraa na te orometua

E mea faufaa ia aupuru i te faaipoiporaa, i teie ihoa râ mau mahana hopea nei ua rahi roa mai te arepurepuraa e te faahemaraa. Ma te faahiti i to tatou tau, ua parau te peresideni Gordon B. Hinckley: « Te parari haere ra te utuafare na te ao atoa nei. Te mutu haere ra te mau tapona tahitô tei nati i te metua tane e te metua vahine e te mau tamarii … Te oto nei te aau ; te ta‘i nei te tamarii. Eita anei ta tatou e nehenehe e rave maitai a‘e ? Oia ».¹

Ua hamanihia teie haapiiraa no te pahono i te hinaaro ia haapuai i te mau auraa utuafare e ua papa‘ihia te reira ia fana‘o te rahiraa o te taata. Te vai ra i roto te mau parau tumu o te evanelia e te mau rave‘a no te tauturu i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamaitai i to ratou faaipoiporaa.

A faaohipa i teie buka arata‘i ma te apiti i te buka tauturu na te mau taata faaipoipo. E horo‘a te reira i te haamaramaramaraa hau no te tauturu ia outou ia faatere maitai i te mau tuhaa haapiiraa o te piha haapiiraa.

E rave rahi mana‘o tauturu i roto i teie omuaraa e i roto i te api poi tei tipeehia mai i roto i te buka arata‘i a te orometua no te Principles of Parenting, te hoê buka arata‘i tei papa‘ihia e H. Wallace Goddard e tei haapararehia e te Alabama Cooperative Extension Service.²

Faatere i te haapiiraa

E horoahia teie haapiiraa i te hoê pŭpŭ e 20 ti‘ahapa taata e aore râ i raro mai, na te feia toro‘a no te mau pû LDS Family Services agencies e aore râ na te tahi atu taata no te paroisa e no te tĭtĭ e faatere atu. E 6 e aore râ e 8 tuhaa haapiiraa no teie haapiiraa. 90 minuti te maoro o te tuhaa haapiiraa tata‘ihoê. E 6 tumu parau tei roto i te Aupuru i te faaipoiporaa: Buka tauturu na te mau taata faaipoipo o te nehenehe ia faaohipa i roto i te mau apooraa. Noa’tu na outou e ma‘iti i te mau tumu parau tei tano i te mau melo o te piha haapiiraa, e mea ti‘a ia outou ia haapii na mua roa i te tuhaa haapiiraa 1, « Haapa‘o i te mau parau tumu o te Evanelia ». No te maitai o te haapiiraa, e titauhia e piti e hau atu â putuputuraa no te tahi mau tumu parau.

A feruri i te mau mana‘o i muri nei no te faatere i te haapiiraa:

Mai te mea e, na te LDS Family Services e faatere i te haapiiraa, a pee i te mau arata‘iraa o te pû no te faaaufauraa i te mau pŭpŭ. Mai te mea e, na te tĭtĭ e aore râ na te paroisa e faatere i te haapiiraa, e aufau-noa-hia te moni no te mau materia. E mea ti‘a i te mau melo o te piha haapiiraa ia aufau i te haapiiraa i te haamataraa o te haapiiraa, na te reira e faaitoito i te haere-tamau-raa mai.
A faaitoito i te mau taata faaipoipo ia haere mai raua toopiti, na te reira e faaherehere i te auraa tano. Ia haere mai raua toopiti, e tapiri raua no te mau parau tumu ta raua toopiti e haapii ra, ia tae mai râ te hoê noa o raua, e riro ïa taua mau tumu parau ra i te mea faufaa ore no te tahi no to’na tau‘a-ore-raa e te paturu-ore-raa.
A tape‘a i te numera o te mau tuhaa haapiiraa ta te melo tata‘ihoê e haere mai ma te tapa‘opa‘oraa i te reira i te mau taime atoa e putuputu outou (hi‘o i te api 66 i roto i te api poi).
A imi ia farerei i te pû LDS Family Services no ta outou mau uiraa no ni‘a i te mau haapiiraa. E itehia te vahi e te numera niuniu o te mau pû i ni‘a i te www.ldsfamilyservices.org.

Faaara i te haapiiraa

Ia haamaramarama atu outou no ni‘a i te haapiiraa, a faataa i te mau mea apî e noaa mai i te taata hoê e i te mau taata faaipoipo na roto i te haereraa mai. E faaitoito rahi a‘e te hoê tapura no te mau apî e noaa mai i te hoê noa tapura tumu parau.

Ua rau te mau maitai o teie haapiiraa. E haapii mai te taata hoê e nahea i te faaafaro i te mârôraa, nahea i te faaherehere i te vai-piri-raa e te tiaturi, e e nahea i te faariro i te faaipoiporaa ei tautooraa matamua roa e na reira ia farii ratou a muri atu i te oaoa no raua toopiti. E haapii mai ratou ia faaroo e ia faahiti i te mea atâta e te mea mauiui i to ratou aau, e e haapii atoa mai ratou ia rave i te reira. E au maitai mai ratou i te huru mure ore o te fafauraa o te faaipoiporaa e na reira atoa no te mau hopearaa mure ore e tae mai na roto i te faaipoiporaa tiretiera. E haapii mai ratou i te faananea â i te hoêraa, te aifaito, e te faaturaraa i te tahi e te tahi.

A feruri ia faaohipa i te api haamaramaramaraa tei te api 64 i roto i te api poi no te haamaramarama atu no ni‘a i te haapiiraa.

Te mau titauraa no te haapii atu i teie haapiiraa

E haapiihia teie haapiiraa e te hoê taata paari tei matau maitai i te mau aravihi e te mau tamataraa atoa ta te mau taata faaipoipo e faaruru nei. Te tahi mau taviri no te haapii maitai i teie haapiiraa, oia ho‘i ïa te tapa‘o itea no vetahi, te ite no te evanelia, e te maramarama e te mauruuru no te mo‘araa o te faaipoiporaa.

Te aravihi faufaa roa a‘e no te haapii atu i teie haapiiraa, o te faaineineraa ïa no te farii i te arata‘iraa a te Varua Maitai. Ua parau te Fatu, « E horoahia’tu te Varua ia outou na roto i te pure faaroo, e mai te mea e ore roa outou e farii i te Varua ra e ore hoi outou e haapii atu » (PH&PF 42:14). E rave rahi taata tei farii i te iteraa no te au ore o te hoê haapiiraa, e i reira ua tafifi rii te mana‘o e ua tau‘a-ore-hia te poro‘i e te melo o te piha haapiiraa. I te tahi pae, te vai nei te taime ua parahi mai te Varua, ua tae mai te maramarama e te faaururaa i te feruriraa, ua matara ohie mai te mau parau e ua faatae mai te Varua maitai i te parau mau i te aau e i te feruriraa a te tahi.

Haapiiraa manuia

E manuia outou ei orometua mai te mea e imi outou i te faaururaa e mai te mea e faaohipa outou i to outou iho ite, to outou mau mana‘o, te mau mea ua matau outou, e to outou iho huru. Ia haapii atu outou e te Varua, e tauturu outou i te mau melo o te piha haapiiraa ia feruri i te mea ta ratou i ite e e haapii mai ratou ia faananea i to ratou faaipoiporaa. A feruri nahea outou i te faaohipa i to outou iteraa no te haapii e no te haapapû i te mau parau tumu e te mau aravihi. A haapii outou ma to aau, e e ite outou i te oaoa rahi i roto i te tauaparauraa e te mau melo no te piha haapiiraa.

A haapii ai outou i te haapiiraa, e apî rahi outou i te iteraa o te mau melo o te piha haapiiraa. A faatura i te hopoia a te hoa faaipoipo i roto i te faaipoiporaa, e a faaite atu i to outou ite e te aravihi ia au i te arata‘iraa a te Varua. E mea ti‘a ia outou ia maramarama e, o ta outou hopoia te iritiraa i te mau opani i te tahi atu rave‘a, eiaha râ no te tai‘o noa i te haapiiraa i te mau melo no te piha haapiiraa. Ua riro te haapiiraa tata‘itahi i te hoê vahi no te tutava amui, to outou mana‘o e to te tahi mana‘o te faaitehia, na reira atoa no te mau opuaraa e to outou tauturu e to te tahi tauturu te horo‘ahia.

Ia faaite outou i to outou ite, to outou iteraa, e te mau opuaraa, e itoito atoa mai te mau melo o te piha haapiiraa ia feruri i ta ratou iho mau iteraa e i to ratou iho puai. A tauturu ia ratou ia imi i te mau parau tumu e tauturu ia ratou ia maitai atu, e a faaitoito ia ratou i roto i ta ratou faatupuraa i te aravihi no te haapa‘o i taua mau parau tumu ra. A faaohipa ai outou i taua mau aravihi ra, e maitai mai outou ei orometua.

A faaohipa i te buka haapiiraa mai tei faataahia, ma te imi i te arata‘iraa a te Varua no te ma‘iti i te mea e haapii atu e te rave‘a ho‘i no te haapii atu. I muri mai i to outou ferurirraa i te mau parau tumu i roto i teie buka ma te pure, a faanaho i ta outou haapiiraa ma te feruri i te hinaaro o te melo tata‘ihoê i roto i te tumu parau ta outou e haapii atu. A ui na ia outou iho, « Eaha te mea e hinaaro te mau melo o te piha haapiiraa ia haapii i teie mahana ? » E matara mai te hoê e aore râ e piti a‘e mana‘o. I reira a feruri i te mau mana‘o turu no te tauturu i te mau melo o te piha haapiiraa ia maramarama i te mau mana‘o matamua. Ia ite-ana‘e-hia ia outou te mana‘o matamua e te mau mana‘o turu, a faaoti i te faanahoraa maitai roa a‘e no te hohora atu i te reira. E nehenehe teie mau rave‘a haapiiraa i muri nei i te tauturu ia outou a faanaho ai outou.

Faaohipa i te mau aamu no te faahoho‘a i te parau tumu

I te haamataraa o te hoê tuhaa haapiiraa, e papa‘i outou i te mana‘o matamua e aore râ te parau tumu matamua e i reira, e faahiti outou i te hoê aamu no te faahoho‘a i te reira. E manuia te mau aamu no te mea na te reira e haaputapû i te aau e e haataui i te oraraa ; e nehenehe ta te reira e faahoho‘a e e faaohie ho‘i i te mau parau tumu huru fifi i te maramarama mai. E aamu ho‘i te oraraa, e haamana‘o ohie mai te mau taata i te mau aamu e te mau parau tumu e matara mai na roto i te reira.

Ua haapii puai mai te Fatu na roto i te mau aamu. A tamata na i te faahiti noa i te aamu poto e te ohie. A hi‘o maitai eiaha ia faahiti rahi roa te aamu no outou iho. Na te reira e faatomo roa ia vetahi ê i roto i te oraraa iho o to outou hoa faaipoipo e e inoino rii paha vetahi.

E tafifi rii te mau melo o te piha haapiiraa no te faatu‘ati i to ratou oraraa i to outou iho aamu mai te mea e mana‘o ratou e mea atea roa te maitai o to outou faaipoiporaa. Ia rahi roa teie huru aamu, e taiâ rii te mau melo o te piha haapiiraa ia faaitoito i te taui mai. Ia tano rii ana‘e, a faaite i te tahi aamu no te mau tamataraa ta outou i faaruru e i faaoromai, na reira atoa no te mau manuiaraa. Ia horo‘a outou i taua mau aamu ra, a faataa i te mea ta outou i haapii mai i reira. A faaite i te pae maitai o te reira e a faataa i te mea ta outou i rave no te tae i tera maitai. Ia hohora rahi roa te mau aamu i te fifi, e mo‘e rii mai te ti‘aturiraa o te mau melo o te piha haapiiraa ia outou e e mana‘o rii mai ratou e, aita taua parau tumu ra i te mea manuia.

Ha‘utiraa taata ora

I muri mai i to outou haapiiraa i te mau melo o te piha haapiiraa nahea ia faaohipa i te hoê parau tumu i roto i te faaipoiporaa, e haapapû outou i te reira na roto i te ha‘utiraa taata ora. Te tupu nei te ha‘utiraa taata ora maitai roa ia haamatahia ma te ani, « Eaha te mea e tupu nei i taua taime ra ? » A ani i te hoê taata ia ha‘uti mai i te reira. I reira te mau melo o te piha haapiiraa e tauaparau ai i te mau mea hape ta te mau taata faaipoipo e rave nei i tera huru taime. I muri mai i te tauaparauraa, e ani atu outou: « Ha‘uti faahou ana‘e i te reira, ma te faaohipa râ i te parau tumu ta tatou i tauaparau na. I reira e hi‘o tatou i te mea maitai e te mau mea e au ia taui faahou mai ».

E raveraa haapiipiiraa maitai teie no te tauturu i te taata hoê e te mau taata faaipoipo ia taui i to ratou huru. Teie te hoê reni arata‘i poto:

A haapii i te hoê parau tumu e te rave‘a no te faaohipa i te reira i roto i te faaipoiporaa.
A titau manihini i te hoê taata ia pahono i te reira na roto i te ha‘utiraa taata ora.
A tauaparau outou no te ha‘utiraa taata ora e no te rave‘a no te mau taata faaipoipo ia faaohipa i taua parau tumu ra i tera huru taime.
A titau manihini i te hoê taata ia faaohipa i taua parau tumu ra na roto i te ha‘utiraa.
A tauaparau outou no te ha‘utiraa taata ora e no te rave‘a no te parau tumu ia faaohipa-maitai-faahou-hia te reira.
A tamau noa i te ha‘utiraa taata ora e te tauaparauraa ia matau te mau melo o te piha haapiiraa i te mau rave‘a aravihi no te faaohipa i te reira.³

Eiaha e tia‘i i te mau melo o te piha haapiiraa i te ha‘utiraa hape ore. E riro ratou i te ite e, te maitai nei ratou i te hoê pae are‘a i te tahi e ti‘a ia ratou i te haamaitai faahou â. E riro atoa ratou i te ite e, aita e titauhia i tera noa taime i te maitai-roa-raa ; e haamaitai faahou râ ratou araua‘e. Ia ite outou i te maitai e ravehia ra, a haapoupou i taua mau vahi puai ra. E riro paha te tahi mau melo o te piha haapiiraa i te hinaaro ia tamata i tera ha‘utiraa taata ora a nuu noa ai te tuhaa haapiiraa, e aore râ e ma‘iti paha ratou i te tahi ha‘utiraa. E nehenehe ta te mau melo o te piha haapiiraa ia tamau i te faaohipa i te hoê parau tumu e tae roa i te taime ua maramarama ratou i te mau aravihi e ti‘a ia haapii mai.

A feruri maitai a titau ai outou i te mau melo o te piha haapiiraa no te ha‘utiraa taata ora. E mea maitai a‘e ia rave toopiti te tane e te vahine faaipoipo no te ha‘utiraa taata ora. No te haatafifiraa e vai ra paha i rotopu i na taata faaipoipo toopiti, e riro te ha‘utiraa taata ora e te tahi atu tane e e te tahi atu vahine i te faatupu i te tahi tu‘atiraa tano ore no te maitai o na taata faaipoipo.

Ia taiâ te mau melo o te piha haapiiraa i te rave i te ha‘utiraa taata ora, a ma‘iti i te tahi atu rave‘a no te haapapû i te mau parau tumu ta outou e haapii atu. Ei hi‘oraa, e nehenehe ta outou e faatupu i te tauaparauraa e te mau melo o te piha haapiiraa no ni‘a i te rave‘a ia faaohipa i te parau tumu i te tahi mau taime, no ratou anei e aore râ no te tahi mau taata faaipoipo ta ratou e matau nei (eiaha e faati‘a i te faahaparaa e te faaiteraa i te i‘oa o taua mau taata faaipoipo ra).

Titau e arata‘i i te tauaparauraa

E rave‘a faahiahia te tauaparauraa no te haapiiraa. Ia titau outou i te tauaparauraa, te faaite ra outou i to outou faatura i te opuaraa e i te iteraa o ratou ra, e na reira atoa, te faaite ra outou e, aita ia outou na te mau pahonoraa atoa. Te faaite atoa ra outou e, e rave‘a rau no te upootia i te mau tamataraa. A tiaturi i te Varua no te tauturu ia outou ia haapii atu, e a haamana‘o e, na te Varua atoa e tauturu ia vetahi. A ani i te mau melo o te piha haapiiraa i to ratou mau mana‘o. E apî mai ratou i te faarooraa i te mana‘o o vetahi.

E paraparau ohie mai te hoê pae o te mau melo o te piha haapiiraa. Te tahi râ, e faaea mamahu noa ratou ma te ore e horo‘a i to ratou ra mana‘o e opuaraa. E apo taa ê mai te mau melo o te piha haapiiraa i te haapiiraa mai te mea e taime to ratou no te tuu mai i to ratou mana‘o. E apî atoa mai te tahi mau melo o te piha haapiiraa i te mau opuaraa a vetahi ê. A mata na ia hau te piha haapiiraa na roto i te faaiteraa i te faatura i te mau melo atoa o te piha haapiiraa. A faaite i te faufaa o te mana‘o e te iteraa o te taata tata‘itahi, e eiaha e faati‘a i te hoê noa a‘e ia faaoo i te parau a vetahi ê.

I muri nei te mau arata‘iraa no te tauturu ia outou ia titau e ia faatere i te tuuraa mana‘o a te mau melo o te piha haapiiraa i roto i te haapiiraa, na te reira e tauturu atoa ia ratou ia au mai i te reira.

A haapapû i te mau ture o te piha haapiiraa no te tauturu i te taata ia ore ia taiâ i te pahono mai. A faaara i te mau mea muri nei:
- Parau omo‘e. E vai noa te mau parau iho o te hoê taata i roto i te piha haapiiraa.
- Haapotoraa. E mea ti‘a ia haapotopoto te mau melo o te piha haapiiraa i ta ratou mau mana‘o.
- Aifaitoraa. Aita te mau melo o te piha haapiiraa e tuu mai i te parau maori râ e tuu atoa ratou ia vetahi ia parau mai.
- Te faaoromai e te marû. E hinaaro te mau melo o te piha haapiiraa i te taime no te haapii mai e no te fana‘o i te mau aravihi apî. E mea tia i te mau melo o te piha haapiiraa ia faaoromai e ia parau marû i te tahi e te tahi, e na reira atoa ia ratou iho nei.
- Faaitoitoraa. E mea ti‘a i te mau melo o te piha haapiiraa ia faaitoito i te tahi e te tahi a faaohipa ai ratou i te mea ta ratou e haapii ra i roto i to ratou oraraa.
- Faaoreraa hapa E hape te taata, noa’tu ua haapiihia mai ratou i te mau rave‘a apî no te rave i te mau mea. Ia maramarama maitai te mau melo o te piha haapiiraa i te faufaa ia faaore i te hapa i te tahi e te tahi.^*
A ani i te mau uiraa e titau nei i te tahi mana‘o eiaha râ te hoê noa pahonoraa tano. Teie te hi‘oraa, e ani outou, « I to outou mana‘o, eaha ra te mau rave‘a faufaa roa no te riro ei tane faaipoipo e ei vahine faaipoipo maitatai ? » eiaha râ e ani atu « Eaha te rave‘a faufaa ia… ? » Aita te taata e taiâ mai i te pahono i to ratou mana‘o mai te mea ua ite ratou e, aita e titauhia i tera noa hoê pahonoraa tano.
A faatura i te tuuraa mana‘o a te tahi. A feruri i te papa‘i atu i te hoê puohuraa o te mau mana‘o atoa i ni‘a i te iri, na te reira e faaite i to outou faaturaraa i te mau parau. A parau atu i to outou mauruuru mau, mai te parauraa e « e mana‘o faahiahia roa tera ». A haamauruuru ia ratou no te mau pahonoraa, noa’tu aita te pahonoraa i te mea tano roa. A faatura ai outou i te mau pahonoraa, a mata atoa atu e, aita e parau hape e aore râ e parau ti‘a ore tei fariihia ra e ratou ra.
E faatoro marû outou i te uiraa i te tahi atu mau melo o te piha haapiiraa ia tamau noa te taata hoê i te pahono mai. E ere te reira i te mea ohie no te mea e hinaaro ihoa te tahi mau melo o te piha haapiiraa e faataa maite i ta ratou mau fifi i roto i to ratou faaipoiporaa. Aita ho‘i tera hinaaro i te mea ino, are‘a râ e mea ti‘a ia outou ia ore e vaiiho ia ratou ia haapau i te taime haapiiraa e aore râ ia faaere ia vetahi ê i te taime no te faahiti i te mau iteraa no ratou. A faaroo maite ia ratou e a haamauruuru i te mea no roto mai i to ratou aau, teie nei râ, a titau atoa i te tahi mau melo o te piha haapiiraa. Teie rii ta outou e nehenehe e parau: « Te taa atu nei au e, ua riro mau ihoa te reira i te hoê tamataraa no oe. Te hinaaro ra vau ia ite nahea te mau parau tumu e te mau aravihi ta oe e haapii i roto i teie piha raveraa ohipa e tauturu atu ia oe. O vai â tei farii i te tamataraa mai teie te huru ? » e aore râ « Ua faahiti mai oe i te tahi mau uiraa fifi mau, e paraparau tatou no te reira i te tahi tuhaa haapiiraa a muri mai ».
E parau mai paha te tahi mau melo o te piha haapiiraa i te hoê raveraa tano-ore-roa. Eiaha e faahapa i te mana‘o ia haamâ te taata, a tauturu râ ia’na ia feruri i te tahi rave‘a. E parau outou: « Ia faaroo vau, ua riro mau te reira i te hoê fifi. E faaite atu vau araua‘e i te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i te reira, e tauturu paha te reira ia oe. E mana‘o atoa paha ta te mau melo o te piha haapiiraa ». Eiaha e mârô e te mau melo o te piha haapiiraa no ni‘a i te mau mana‘o ĕê.
Ia tae te hau, te faufaa, e te faatura i roto i te aau o te mau melo o te piha haapiiraa, e nehenehe ta outou ia tauturu ia ratou ia faaite i te tapao itea no te mea hohonu i to vetahi aau. Ia faahiti ratou i te mau mea ta ratou i tamata na, a ui i teie aniraa « ahani o to oe hoa faaipoipo tera, eaha ïa ta oe e mana‘o atu ? » « No te aha ra to oe hoa i pe‘ape‘a ai i te reira ? » e aore râ « Mai te mea ua tupu te reira i ni‘a ia oe, eaha ïa ta oe e mana‘o ? » A ani i taua mau uiraa ra ma te faahapa ore. Ia faatu‘ati te hoê taata i to’na iho mana‘o e te mana‘o o to’na hoa faaipoipo, e haamata oia i te maramarama i te mana‘o mau o to’na hoa faaipoipo.
A ani i te mau uiraa e maramarama mai outou i te hinaaro o te mau melo o te piha haapiiraa. A arata‘i i te tauaparauraa ia ra‘ehia to ratou mau hinaaro. Faatano i te haapiiraa e te mau ohiparaa i ta ratou mau aravihi.
Tauturu i te mau melo o te piha haapiiraa ia maramarama i te hapehape i roto i to ratou huru. A tauaparau e ratou e a tauturu ia ratou ia papa‘i i te mau taahiraa no te taui i te reira mau mea hapehape.
A faaohipa i te parau ha‘uti tano e a faatae i te anaanatae e te itoito.
Tapupu i te tai‘oi‘oraa e te tahi mau ohiparaa mai–te titauraa i te tauaparauraa, te faahitiraa i te hoê aamu, e aore râ mai te hoê faaoaoaraa no te tape‘a i te anaanatae.
I muri mai i te tuhaa haapiiraa tata‘ihoê, haamauruuru i te mau melo o te piha haapiiraa tei amui mai.

* Na te papa‘iraa û ê e faaite i te mau haamaramaramaraa e vai ra i roto i Aupuru i te faaipoiporaa: Buka tauturu na te mau taata faaipoipo

Pee i te hoê tarena

Te tahi taime, no te u‘ana e te anaanatae o te tauaparauraa, e fifi rii outou no te fanuu i te haapiiraa i te mea i muri mai. I te taime ua maramarama te mau melo o te piha haapiiraa i te hoê parau tumu e ua faaohipa ho‘i i te reira, aita paha ïa e faufaa ia tauaparau faahou no te reira ia nava‘i mai te taime no te tahi atu mau ohiparaa. Faatano i te tauaparauraa e a faahaere i te haapiiraa i mua ia tae i te taime ti‘a.

Na te hoê tarena pia i ni‘a i te iri e nehenehe e tauturu ia outou ia faanaho i te tereraa haapiiraa tano. Faataa hu‘ahu‘a roa i te tarena e aore râ a papai noa i te mau ohipa rahi e tupu ia au i te mea ohie a‘e. Teie rii te tahi mana‘o no te mea e papa‘i atu:

7:00 to 7:15–Faahamana‘oraa i te mea i haapiihia
7:15 to 7:30–Aravihi e hinaarohia no te faaafaro i te mârôraa
7:30 to 7:45–Taahiraa no te faaafaro i te mârôraa
7:45 to 8:30–Tamatamata i te mau aravihi no te faaafaro i te mârôraa⁴

Ia ineine ana‘e outou ia faahaere i te haapiiraa i mua i te hoê tumu parau apî e ia hinaaro râ te mau melo o te piha haapiiraa ia tauaparau noa i te tumu parau tahitô, e faatoro rii outou i te tarena e e parau outou: « E mana‘o maitai roa to outou e e mau opuaraa faahiahia ho‘i. Peneia‘e e nehenehe ta tatou ia tauaparau i te reira a muri mai. No teie nei râ taime, e fanuu rii tatou i ta tatou haapiiraa i mua ». Teie râ, mai te mea e mana‘o outou e, e apî mai te mau melo o te piha haapiiraa i te tauaparau-faahou-raa i te reira, e nehenehe ta outou e taui i te tarena haapiiraa.

Faaohipa i te materia haruharu

Ia tano i te reira, ma‘iti i te hoê tuhaa no te hoê CD, te hoê DVD, e aore râ te hoê ripene hoho‘a no te tauturu i te haapiiraa i te hoê tumu parau e aore râ ia haapa‘o mai ho‘i te mau melo o te piha haapiiraa. E mea titauhia ia faaohipa i te mau materia haruharu a te Ekalesia. E mea au a‘e te hoê tuhaa poto noa i te taatoaraa no te tape‘araa i te anaanatae o te mau melo o te piha haapiiraa. A mata papû e, aita outou e ofati i te mau ture no te faturaa tauihaa. E uiraa anei ta outou no ni‘a i te faaohipa-tano-raa i te reira, a niuniu i te Church Intellectual Property Office at 1-801-240-3959.

Faahoho‘a i te mea ta outou e haapii ra

Te fâ o teie nei piha haapiiraa, o te haapiiraa ïa i te mau aravihi tano e te faaitoitoraa ho‘i i te taata ia faaohipa taua mau aravihi ra no te aupuru i to ratou faaipoiporaa. Ua tano maitai te faanahoraa o te haapiiraa no te faahoho‘a outou i te reira, na reira atoa no te haapii atu i te parau tumu au, te huru au, e te mau aravihi. A haapii i te metua tane e te metua vahine ia faaite i te maitai e te marû na roto i te rave-maitai-raa ia ratou. A faaite i te tapa‘o itea, te mana‘o aroha, e te mana‘o turu i te mau melo o te piha haapiiraa e hinaaro ra i te arata‘iraa apî. A faaohipa i te aravihi no te haaparareraa mana‘o maitai. Te ere nei te tahi mau pueraa taata i te tari‘a no te faaroo maite i ta ratou mau parau. I te faito outou e faahoa ia ratou, e faufaa tuea ïa i te mau parau ta outou e faahiti atu. Na to outou hi‘oraa e tauturu ia ratou ia taui i te huru ratou e faaite atu i roto i te faaipoiporaa.

A taime rii, e nehenehe ta te tahi mau melo o te piha haapiiraa e hepohepo mai e aore râ e iria mai e e inoino roa mai. Na to outou huru pahonoraa e haamanuia i te mau melo o te piha haapiiraa i te apî mai i te haapiiraa. Ia pahono outou ma te marû, e faaite outou i te aravihi no te faaroo maitai e no te faaafaroraa mârô. Eiaha e faati‘a i te hoê taata iria ia faaino e aore râ ia arata‘i haere i te tauaparauraa.

Haamata e faaoti i te haapiiraa

Teie i muri nei te tautururaa no outou ia haamata maitai e ia faaoti maitai i te piha haapiiraa.

Nahea ia haamata

No te tauturu i te haapiiraa matamua ia tere maitai, e nehenehe ta outou e pee te mea i muri nei:

Ia matau ore te mau melo o te piha haapiiraa i te vahi haapiiraa, a feruri ia faaineine i te mau parau pia e faaite mai i te piha haapiiraa e te haumitiraa.
Faaineine i te mau buka Aupuru i te faaipoiporaa: Buka tauturu na te mau taata faaipoipo no te mau melo o te piha haapiiraa. A faaineine atoa mai i te tahi tareta i‘oa e te tahi peni tara no te mau melo o te piha haapiiraa ia hamani ratou i ta ratou tareta i‘oa e ia tape‘a ho‘i i te reira e tae noa’tu ua matau maitai ratou ia ratou iho.
Mai te mea na te hoê pû LDS Family Services e faafana‘o i te haapiiraa, a horo‘a i te mau melo o te piha haapiiraa i te numera niuniu ia nehenehe ta ratou ia pii mai no te tahi mau uiraa.

A hi‘o e, e 15 e aore râ e 30 minuti i te omuaraa o te tuhaa haapiiraa no muri iho no te hi‘o poto mai i te mau tumu parau e te mau ohiparaa i ravehia na i te tuhaa haapiiraa i ma‘iri.

Te peeraa e te hi‘opo‘araa

I te tuhaa haapiiraa hopea, e rave outou i teie i muri nei:

E opere i te Api hi‘opoaraa faanahoraa (hi‘o i te api 67 i roto i te api poi), na te melo tata‘itahi o te piha haapiiraa e faaî i te reira.
Haamauruuru i te tautooraa e te maitai apî o te mau melo o te piha haapiiraa. (Api 68 i roto i te api poi, te vai ra te hoê parau faaite e nehenehe ta outou e faaohipa.)