Tärkeä vieras
Kirjoittajat asuvat Dar Es Salaamissa Tansaniassa ja Utahissa Yhdysvalloissa.
Kuinka Ammon voisi auttaa perhettään toivottamaan tervetulleeksi heidän tärkeän vieraansa?
”Perustakaa huone, nimittäin rukoushuone, – – järjestyksen huone, Jumalan huone” (Oppi ja liitot 88:119).
Oli lauantai-iltapäivä. Ammon halusi pitää vähän hauskaa.
”Mamma”, hän sanoi, ”voinko mennä ulos leikkimään?”
”Ensin sinun pitää siivota huoneesi”, mamma sanoi.
”Mutta mamma”, Ammon sanoi, ”eikö siivous voi odottaa?”
”Me haluamme kutsua kotiimme tärkeän vieraan. Siksi haluamme, että kotimme on siisti ja järjestyksessä.”
”Tärkeän vieraan?” Ammon kysyi. ”Meidän kotiin?”
”Niin, ja sinä voit auttaa hänen kutsumisessaan”, mamma sanoi. ”Mene siis siivoamaan huoneesi.”
Ammon oli innoissaan. Hän piti vieraista. Hän mietti, kuka se vieras olisi. Pormestari? Koulun rehtori? Ehkä se olisi piispa!
Ammon meni huoneeseensa. Ensiksi hän löysi likaiset sukkansa lattialta. Hän vei ne pyykkikoriin. Sitten Ammon pani koulukirjansa pöydälle. Hän halusi vieraan tietävän, että hänestä oli mukavaa oppia uusia asioita.
Ammonin isosisko Angel tuli hänen huoneeseensa. ”Mitä sinä teet?” hän kysyi.
”Mamma sanoi, että meille tulee tärkeä vieras”, Ammon sanoi. ”Hän pyysi, että autan valmistautumisessa vieraan tuloon.”
He molemmat vilkaisivat ovelle ja näkivät mamman.
”Mitä muuta voimme tehdä, että olisimme valmiit?” Ammon kysyi. ”Me haluamme, että tärkeä vieraamme tuntee itsensä tervetulleeksi.”
”Mitä ajatuksia teillä on?”
”Me voimme sanoa karibu”, Ammon sanoi. Suahilin kielellä se tarkoittaa: ”Sinä olet tervetullut kotiimme. Sinä olet tervetullut puhumaan.”
”Me voimme kuunnella”, Angel sanoi. ”On tärkeää kuunnella.”
”Nuo ovat hyviä ajatuksia”, mamma sanoi. ”Katsotaan, mitä baba (isä) sanoo, kun hän tulee kotiin.”
Noin tunnin kuluttua baba tuli kotiin.
Ammon oli odottamassa. ”Mamma sanoo, että me kutsumme kotiimme erityisen vieraan. Me olemme valmistautuneet siihen.”
Baba hymyili. ”Olen iloinen siitä. Tule istumaan. Jutellaan. Angel, tule sinäkin.”
Kun he kaikki olivat yhdessä, baba sanoi: ”Mamma ja minä olemme puhuneet erityisestä vieraastamme ja siitä, mitä me voimme tehdä, jotta hän tuntisi itsensä tervetulleeksi. Ensiksi kerron teille, kuka vieraamme on. Hän on Pyhä Henki. Hän on yksi kaikkein tärkeimmistä vieraista.”
Ammon ja Angel katsoivat toisiaan. Sellaista vierasta Ammon ei ollut odottanut!
”Ja Hän on vieras, jonka me voimme kutsua olemaan meidän kanssamme koko ajan”, mamma sanoi. ”Angel, kasteesi jälkeen sinut konfirmoitiin. Ja sinulle annettiin lahja. Muistatko, mitä baba sanoi siinä siunauksessa?”
”Hän kehotti minua ottamaan vastaan Pyhän Hengen.”
”Juuri niin”, mamma sanoi. ”Sinua kutsuttiin ottamaan vastaan Pyhä Henki. Ammon, kun siis sanoin, että sinä voisit auttaa Hänen kutsumisessaan, niin mitä minä tarkoitin?”
Ammon mietti. Hän oli ajatellut tehdä heidän vieraalleen kutsukortin. Mutta kuinka hän voisi kutsua Pyhän Hengen? ”Kai minä kutsun Hänet sillä tavalla, että teen asioita, jotka saavat Hänet tuntemaan itsensä tervetulleeksi”, Ammon sanoi.
”Aivan oikein!” baba sanoi. ”Yksi tapa, jolla me voimme kutsua Hänet kotiimme, on tehdä tästä järjestyksen huone.”
”Siksikö mamma halusi, että me siivotaan huoneemme?” Ammon kysyi.
”Kyllä!” mamma sanoi. ”Mitä muuta me voimme tehdä kutsuaksemme Hänet olemaan kanssamme?”
”Me voidaan rukoilla”, Ammon vastasi. ”Ja lukea pyhiä kirjoituksia.”
”Me voidaan kuunnella hyvää musiikkia”, Angel sanoi. ”Me voidaan laulaa yhdessä kirkon lauluja.”
”Me voidaan olla kilttejä eikä tapella”, Ammon sanoi.
”Juuri niin”, baba sanoi. ”Kun me yritämme tehdä niin kuin Jeesus Kristus opetti, me kutsumme Pyhän Hengen olemaan kanssamme. Ja Hän auttaa kotiamme olemaan paikka, jossa me voimme tuntea rakkautta ja rauhaa.”
Ammon mietti sitä hetken. ”Sinä olet oikeassa, baba. Pyhä Henki on yksi kaikkein tärkeimmistä vieraista!”
Kuvitus Mark Jarman