Kutsuttu julistamaan Hänen sanaansa
Vanhin Randy D. Funk
seitsemänkymmenen koorumista
Jos olette nöyriä ja kuuliaisia ja kuuntelette Hengen ääntä, te saatte suurta onnea palvellessanne lähetyssaarnaajina.
Kun minut viime huhtikuussa hyväksyttiin johtavaksi auktoriteetiksi, palvelin lähetysjohtajana Intiassa. Sain omakohtaisesti kokea sen, mitä eräs entinen lähetysjohtaja oli kertonut minulle: ”Tämän kirkon lähetyssaarnaajat ovat kerta kaikkiaan hämmästyttäviä.”1
Yksi monista erinomaisista lähetyssaarnaajista, jonka kanssa sisar Funk ja minä palvelimme, oli vanhin Pokhrel Nepalista. Hänet kutsuttiin palvelemaan englanninkielisellä Bangaloren lähetyskentällä Intiassa, kun hän oli ollut kirkon jäsen vasta kaksi vuotta. Hän myönsi itse, ettei ollut valmistautunut hyvin. Se oli ymmärrettävää. Hän ei ollut koskaan nähnytkään lähetyssaarnaajaa ennen kuin hänestä tuli sellainen, koska Nepalissa ei palvele yhtään nuorta lähetyssaarnaajaa. Hän ei osannut lukea englantia tarpeeksi hyvin pystyäkseen ymmärtämään kutsunsa mukana tulleet ohjeet. Kun hän ilmoittautui lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen, hänellä ei ollut mukana siistejä housuja, valkoisia paitoja ja solmioita, vaan sen sijaan hän oli pakannut omien sanojensa mukaan ”viidet farkut, pari T-paitaa ja paljon hiusgeeliä”2.
Senkin jälkeen kun hän oli saanut asianmukaiset vaatteet, hän sanoi tunteneensa riittämättömyyttä päivittäin ensimmäisten viikkojen ajan. Hän kuvaili sitä aikaa lähetystyöstään: ”Paitsi että englannin kieli oli vaikeaa, työkin oli yhtä haastavaa. – – Kaiken sen lisäksi olin nälkäinen, väsynyt ja minulla oli koti-ikävä. – – Vaikeista olosuhteista huolimatta olin päättäväinen. Tunsin itseni heikoksi ja riittämättömäksi. Sellaisina aikoina rukoilin taivaallista Isää avukseni. Aina kun rukoilin, tunsin poikkeuksetta saavani lohtua.”3
Vaikka lähetystyö oli vanhin Pokhrelille uutta ja haastavaa, hän palveli osoittaen suurta uskoa ja uskollisuutta sekä pyrkien ymmärtämään ja noudattamaan sitä, mitä hän oppi pyhistä kirjoituksista, julkaisusta Saarnatkaa minun evankeliumiani sekä johtohenkilöiltään. Hänestä tuli voimallinen evankeliumin opettaja – englannin kielellä – ja erinomainen johtaja. Lähetystyönsä jälkeen, vietettyään Nepalissa jonkin aikaa, hän palasi Intiaan jatkamaan opintojaan. Hän on palvellut tammikuusta alkaen seurakunnanjohtajana New Delhissä. Sen todellisen kasvun ansiosta, jota hän koki lähetyssaarnaajana, hän tekee edelleen osansa kirkon todellisen kasvun hyväksi Intiassa.
Kuinka nuoresta miehestä, joka ei ollut koskaan nähnyt lähetyssaarnaajaa, tuli lähetyssaarnaaja, joka oli hengellisesti niin vahva? Kuinka voitte lähetyssaarnaajana saada hengellistä voimaa, jolla voitte avata ovet, saapuneet viestit ja niiden sydämen, jotka asuvat lähetyskentällä, jolla palvelette? Kuten tavallista, vastaukset löytyvät pyhistä kirjoituksista sekä elävien profeettojen ja apostolien sanoista.
Kun palautettua evankeliumia saarnattiin Englannissa ensimmäisen kerran heinäkuussa 1837, Herra ilmoitti: ”Kaikilla, jotka te lähetätte minun nimessäni veljienne, kahdentoista, äänellä asianmukaisesti suositeltuina ja teidän valtuuttaminanne, on valta avata minun valtakuntani ovi mille tahansa kansakunnalle, jonka keskuuteen te lähetätte heidät.”4
Lähetetäänpä teidät minne hyvänsä, määrätäänpä teidät mille lähetyskentälle tahansa, tietäkää, että joku kahdentoista apostolin koorumin jäsen on asianmukaisesti suosittanut sitä tehtävää ja että te olette Herran profeetan kutsumia. Teidät on kutsuttu ”profetian kautta ja – – kätten päällepanemisella”5.
Sen jälkeen Herra esitti ehdot tämän lupauksen täyttymiselle. Hän sanoi: ”Sikäli kuin [mikä tarkoittaa, että lupaus täytetään, jos] he [tarkoittaen lähetettyjä lähetyssaarnaajia] [1] nöyrtyvät minun edessäni ja [2] pysyvät minun sanassani ja [3] kuulevat minun Henkeni ääntä.”6
Herran lupaukset ovat selkeät. Jotta teillä voi olla tarvittava hengellinen voima avata Jumalan valtakunnan ovi siinä maassa, johon teidät on lähetetty, teidän täytyy olla nöyriä ja kuuliaisia ja teillä täytyy olla kyky kuunnella Henkeä ja noudattaa sitä.
Nämä kolme ominaisuutta liittyvät läheisesti toisiinsa. Jos olette nöyriä, te haluatte olla kuuliaisia. Jos olette kuuliaisia, te tunnette Hengen. Henki on välttämätön, sillä kuten presidentti Ezra Taft Benson opetti: ”Ilman Henkeä et koskaan menesty, olivatpa lahjasi ja kykysi millaiset tahansa.”7
Lähetysjohtajana puhuttelin toisinaan lähetyssaarnaajia, joilla oli vaikeuksia, koska he eivät olleet vielä täysin puhtaita. He eivät yltäneet hengellisiin mahdollisuuksiinsa. Huolimatta siitä, kuinka ahkerasti he työskentelivät tai kuinka paljon hyvää he tekivät, he eivät kyenneet tuntemaan rauhaa ja nauttimaan Pyhän Hengen kumppanuudesta, ennen kuin he olivat nöyrtyneet, tehneet täyden parannuksen ja saaneet osansa Vapahtajan armosta ja laupeudesta.
Herra opettaa palvelijoitaan olemaan nöyriä, koska hengellisesti ehjäksi tuleminen alkaa särkyneestä sydämestä. Ajatelkaa sitä hyvää, mitä rikkoutumisesta seuraa: Maaperä rikotaan, jotta voidaan kylvää vehnää. Vehnänjyvät jauhetaan rikki, jotta saadaan leipää. Leipä murretaan, jotta se tulisi sakramentin vertauskuvaksi. Kun parannuksentekijä nauttii sakramentin särkynein sydämin ja murtunein mielin, hänestä tulee ehjä.8 Kun teemme parannuksen ja meistä tulee ehjiä Jeesuksen Kristuksen sovitustyön kautta, meillä on paljon enemmän annettavaa Vapahtajalle palvellessamme Häntä. ”Niin, tulkaa hänen luoksensa ja uhratkaa koko sielunne uhriksi hänelle.”9
Jos synti painaa teitä ja teidän täytyy tehdä parannus, teettehän sen viipymättä. Kun Vapahtaja paransi ahdistettuja, Hän kehotti heitä usein nousemaan ylös. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että he tekivät niin välittömästi tai heti.10 Jotta parantuisitte hengellisistä ahdingoistanne, noudattakaa Hänen kehotustaan nousta ylös. Puhukaa viipymättä piispanne, seurakunnanjohtajanne tai lähetysjohtajanne kanssa ja aloittakaa parannuksenteon prosessi nyt.
Sovituksen parantava voima tuo rauhaa sielullenne ja antaa teidän tuntea Pyhää Henkeä. Vapahtajan uhri on mittaamaton, mutta meidän syntimme, vaikka ne olisivat lukuisat ja vakavat, voidaan luetella ja tunnustaa, hylätä ja antaa anteeksi. ”Ja kuinka suuri hänen ilonsa onkaan sielusta, joka tekee parannuksen!”11
Tämä lupaus Opissa ja liitoissa on voimallinen: ”Hyve kaunistakoon ajatuksiasi lakkaamatta; silloin sinun luottamuksesi vahvistuu Jumalan edessä.”12 Kun elätte hyveellisesti, tunnette rauhallista varmuutta asemastanne Jumalan edessä ja teillä on Hengen voima kanssanne.13
Jotkut, jotka ovat uusia kirkon jäseniä tai jotka ovat vastikään tulleet uudelleen täysin aktiivisiksi, sanovat ehkä: ”Olen nyt kelvollinen ja haluan palvella, mutta en ole varma, tiedänkö tarpeeksi.” Presidentti Thomas S. Monson opetti meitä huhtikuussa: ”Me saamme tiedon totuudesta ja vastaukset suurimpiin kysymyksiimme, kun olemme kuuliaisia Jumalan käskyille.”14 Kuinka rohkaisevaa onkaan tietää, että saamme tietoa kuuliaisuutemme kautta.
Toisista saattaa tuntua, että heillä on tarjota vain vähän kykyjä, taitoja tai kokemusta. Jos teillä on sellaisia huolenaiheita, muistakaa vanhin Pokhrelin kokemus. Valmistautukaa niin hyvin kuin voitte, ja tietäkää, että taivaallinen Isämme tekee nöyristä ja kuuliaisista pyrkimyksistänne jotakin suurempaa. Vanhin Richard G. Scott on antanut seuraavan kannustavan neuvon: ”Kun olemme kuuliaisia Herran käskyille ja palvelemme Hänen lapsiaan epäitsekkäästi, sen luonnollisena seurauksena me saamme voimaa Jumalalta – voimaa tehdä enemmän kuin mihin pystyisimme omin voimin. Näkemyksemme, lahjamme ja kykymme avartuvat, koska saamme vahvuutta ja voimaa Herralta.”15
Kun luotatte Herraan ja Hänen hyvyyteensä, kaikkivaltias Jumala siunaa lapsiaan teidän välityksellänne.16 Vanhin Hollings Nevadasta oppi tämän jo lähetystyönsä alkuaikoina. Intiaan saavuttuaan hän matkusti seuraavana päivänä sisar Funkin ja minun kanssani Rajahmundryyn, ensimmäiselle alueelleen. Tuona iltapäivänä vanhin Hollings ja vanhin Ganaparam menivät käymään erään kirkon jäsenen ja tämän äidin luona. Äiti halusi tietää lisää kirkosta, koska hän oli nähnyt, kuinka evankeliumi oli siunannut hänen tyttärensä elämää. Sisar Funk meni heidän mukaansa tarjotakseen ystävyyttään. Koska opetus annettaisiin englanniksi ja äiti puhui vain telugua, eräs seurakunnan veljistä oli paikalla tulkatakseen opetuksen.
Vanhin Hollingsin tehtävänä aivan ensimmäisellä opetussopimuksellaan oli opettaa ensimmäistä näkyä profeetta Josephin sanoja käyttäen. Opetuksen siinä vaiheessa hän kääntyi sisar Funkin puoleen ja kysyi: ”Pitäisikö minun kertoa se sanatarkasti?” Hän tiesi, että se tulkattaisiin.
Sisar Funk vastasi: ”Kerro se sanatarkasti, jotta Henki voi todistaa siitä, mitä sinä sanot.”
Kun tämä tuore lähetyssaarnaaja opetti ensimmäistä näkyä koskevia asioita vilpittömästi profeetan sanoja käyttäen, tuon rakkaan sisaren ilme muuttui. Hänen silmänsä kyyneltyivät. Vanhin Hollingsin esitettyä ihmeellisen sanomansa, ennen kuin hänen sanansa voitiin tulkata, sisar kysyi kyyneltensä läpi äidinkielellään: ”Saanko mennä kasteelle? Ja voitko opettaa poikaani?”
Nuoret kanssapalvelijani, ovia ja sydämiä avautuu päivittäin evankeliumin sanomalle – sanomalle, joka tuo toivoa ja rauhaa ja iloa Jumalan lapsille kaikkialla maailmassa. Jos olette nöyriä ja kuuliaisia ja kuuntelette Hengen ääntä, te saatte suurta onnea palvellessanne lähetyssaarnaajina.17 Kuinka ihmeellistä aikaa tämä onkaan olla lähetyssaarnaaja – aikaa, jolloin Herra jouduttaa työtään!
Todistan Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen jumalallisesta käskystään18 mennä ja tehdä kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan.19 Tämä on Hänen kirkkonsa. Hän johtaa sitä elävien profeettojen ja apostolien välityksellä. Seuraavan tunnin ajan ensimmäinen presidenttikunta opettaa meitä. Olkaamme Mormonin tavoin nopeita havaitsemaan20, jotta voimme kutsun saadessamme olla kelvollisia ja pystymme julistamaan Hengen voimalla: ”Katso, minä olen Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan opetuslapsi. Hän on kutsunut minut julistamaan sanaansa kansansa keskuudessa, jotta se saisi ikuisen elämän.”21 Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.