Ensimmäinen presidenttikunta keskittyi hartaustilaisuudessa Kristukseen

”Kaikista ajankohdista vuodessa mikään ei ole niin kaunis kuin joulu”, presidentti Gordon B. Hinckley sanoi vuosittaisessa ensimmäisen presidenttikunnan jouluhartaudessa, joka pidettiin konferenssikeskuksessa Salt Lake Cityssä ja lähetettiin ympäri maailmaa.

”Sydämemme kääntyy tarvitsevien puoleen. Rakkaus voittaa vihan. – – Rakkaus vahvistuu hieman, sydämet ovat anteliaampia. Olemme taipuvaisempia vahvistamaan voimattomia polvia ja nostamaan hervonneita käsiä. Lasten sydäntä ilahdutetaan. Ilmassa on hieman enemmän taikaa. Tunnemme onnen syvän pohjavireen.”

Muisteltuaan äitinsä menetystä vähän ennen joulua vuonna 1930 ja vaimonsa raskasta menetystä vuonna 2004 presidentti Hinckley sanoi: ”Kaiken pimeyden läpi loistaa Jumalan Pojan ylevä hahmo, Hänen, joka antoi henkensä, jotta me voisimme elää. Joulun todellinen tarkoitus on muistaa, että maailman Lunastajan aikaansaama sovitus on todellisuutta.”

Presidentti Hinckley todisti, että Vapahtaja tarjoaa pelastuksen toivon kaikille jopa näinä sodan, konfliktien ja vaikeiden ongelmien aikoina.

Ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, presidentti Thomas S. Monson sanoi, että joulu on ”perheiden aikaa. Se on muistamisen aikaa. Se on kiitollisuuden aikaa.

Joulun henki on rakkauden, anteliaisuuden ja hyvyyden henki. – – Joulun henki on jotakin, mitä toivon meillä kaikilla olevan sydämessämme ja elämässämme, ei vain tänä erityisenä aikana vaan kautta koko vuoden.”

Presidentti Monson sanoi, että kun me säilytämme joulun hengen, me säilytämme Kristuksen Hengen.

”Tervehdystä ’ei tilaa’ eivät kuulleet vain Joosef ja Maria ennen Jeesuksen syntymää, vaan myös Hän itse joutui kokemaan sen useissa tilanteissa palvelutyönsä aikana”, presidentti Monson sanoi.

”Tänä päivänä meillä on kodeissamme tilaa syömiseen, tilaa nukkumiseen, tilaa viihtymiseen. Onko meillä tilaa Kristukselle? Meillä on aikaa – – aktiviteetteihin, jotka kuuluvat päivittäiseen elämäämme. Onko meillä aikaa Kristukselle?”

Toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, presidentti James E. Faust opetti, että ”tähän aikaan vuodesta juhliessamme [Vapahtajan] syntymää meidän pitäisi myös syventyä mietiskelemään hyvin kunnioittavasti Hänen kuolemaansa ja ylösnousemuksen suunnatonta pyhitystä”.

Puheessaan presidentti Faust keskittyi yhteen Vapahtajan ”suurista ja syvällisistä opetuksista – –, että meidän tulee tehdä muiden puolesta se, mitä he eivät voi tehdä itse”.

Nimettömänä antaminen kuvastaa Vapahtajan rakkautta, presidentti Faust sanoi. ”Arvostan kaikkia ja haluan esittää kiitokseni kaikille, jotka avaavat sydämensä ja antavat muille.

Ne meistä, jotka antavat nimettöminä, kokevat sielussaan Hengen suloisia tunteita, jotka paisuvat sisimmässä, kun me teemme jotakin sellaista muiden hyväksi, mitä he eivät voi jäljittää meihin. Nimetön antaminen tekee lahjasta pyhemmän.”