Enemmän kuin leipää ja vettä
Vaikka olemmekin siunattuja saadessamme joka sunnuntai tilaisuuden nauttia sakramentin, voi helposti käydä niin, että pidämme sitä itsestään selvänä asiana, koska nautimme sen niin usein. Kuinka voimme paremmin arvostaa tätä pyhää toimitusta? Muutamat nuoret miehet Belgraden 2. seurakunnasta Bozemanin vaarnasta Montanasta Yhdysvalloista kertovat joitakin ajatuksia.
Brek ja Jake Halgren sekä Michael ja Evan Romrell haluavat muistaa Vapahtajan ja saada Hänen sovitustyönsä toimimaan omassa elämässään. Sakramentin nauttiminen suo heille – ja meille jokaiselle – siihen tilaisuuden. Se on tilaisuus palvella Vapahtajaa ja edistyä. Ja kun nuoret miehet auttavat sakramenttitoimituksessa, he käyttävät pappeutta palvellakseen muita.
Kunnioitus sakramenttia kohtaan
Nämä nuoret miehet tietävät myös, että sakramentti on tärkeä seurakunnan jäsenille, joten he suhtautuvat pappeustehtäväänsä vakavasti. Mitä he ajattelevat jakaessaan sakramentin seurakunnalle? Jake, 16, on kiitollinen tilaisuudesta palvella. ”Silloin käsittää edustavansa Herraa”, hän sanoo.
Hänen veljensä Brek, 18, sanoo: ”Pappina pyrin varmistamaan, että teen kaiken oikein, mutta yritän ajatella myös sovitusta. Joka viikko meillä on uskomaton mahdollisuus tehdä parannusta synneistämme, saada viikolle uusi alku ja tehdä työtä niiden asioiden hyväksi, joissa se on tarpeen. Se on suurenmoinen tilaisuus ylentyä hengellisesti.”
Myös Michael, 17, ajattelee Vapahtajaa: ”Yksi todistukseni vahvimpia puolia on todistukseni Jeesuksen Kristuksen sovituksesta. Voin ajatella virheitä, joita olen tehnyt, ja tietää, että jos teen parannuksen, nuo virheet selvitetään sen ansiosta, mitä Hän teki. Jokainen kerta, jolloin nautimme sakramentin, muistuttaa minua sovituksesta.”
Kelvollisuus
Nämä nuoret miehet ymmärtävät, että on tärkeää olla kelvollinen pitämään hallussaan pappeutta. Brek sanoo, että on etuoikeus olla pappeudenhaltija. ”Pidän sitä suurenmoisena mahdollisuutena. Sitä tarkkailee tekemisiään koko viikon. Se todella auttaa.”
Evan, 15, sanoo: ”Viikon aikana tieto siitä, että minulla on pappeus, auttaa minua valitsemaan oikein, jotta voin avustaa kelvollisena sakramenttitoimituksessa.”
Kunnioituksen oppiminen
Nämä nuoret miehet ovat jo lapsena oppineet kunnioittamaan sakramenttia. Heidän vanhempansa kehottivat heitä kiinnittämään huomiota, kun sakramenttia jaettiin. Se tunne on säilynyt heidän teinivuosiinsa asti. Michael sanoo: ”En pysty painottamaan tarpeeksi sitä, kuinka tärkeä sakramentti on minulle. Sakramentti edustaa Herran ruumista ja Hänen vertaan. Me otamme Hänen nimensä päällemme. Me kuljemme eteenpäin saarnaten Hänen evankeliumiaan ja pyrkien olemaan hyviä esimerkkejä. Ilman Häntä me emme mitenkään voisi koskaan palata taivaallisen Isämme luo. Sakramentti muistuttaa meitä siitä.”
He ovat myös oppineet kunnioittamaan sakramenttia seuraamalla, kun muut Aaronin pappeuden haltijat, mukaan lukien heidän isoveljensä, huolehtivat pappeustehtävistään. Evan muistaa esimerkiksi hetket, jolloin hänen isoveljensä, joka nykyään palvelee lähetystyössä Brasiliassa, puhui hänelle sakramentista, pappeudesta ja muista evankeliumin aiheista.
Myös Brekin isoveljet ovat olleet hänelle hyvänä esimerkkinä. ”Kun he ovat valmistaneet sakramenttia, olen aina suhtautunut heihin kunnioitusta tuntien”, Brek sanoo.
Michael ajattelee äitinsä opetusta: ”Hän on painottanut, että sakramentti on pääsyy siihen, miksi tulemme kirkkoon. Meillä on sakramentti muistuttamassa meitä sovituksesta.”
Jeesuksen Kristuksen sovitus oli palvelutyö, joka vaikuttaa koko ihmissukuun. Aaronin pappeuden haltijat voivat palvella pienemmässä mitassa seurakuntaansa auttamalla sakramenttitoimituksessa, osoittamalla sitä kohtaan kunnioitusta ja elämällä kelvollisena nauttimaan sitä.