2009
Ko ʻEku Lotu ʻi ha ʻĀ Pulu
Māʻasi 2009


KoʻEku Lotu ʻi ha ʻĀ Pulu

Tupu mei he ʻikai tō ha ʻuhá, naʻe pau ai ke ma fakatau mo hoku husepāniti ko Sioné ʻema fanga pulú ʻi ha totongi te ma mole ai pe ko haʻama hiki mei he Teleʻa ko Melipaá ʻi he feituʻu fakatonga-hihifo ʻo ʻAitahoó, ʻi he USA. Meʻamālie naʻe ʻiloʻi ʻe Sione ha feituʻu fafangaʻanga ʻi he faama fakafāmili ʻo ha taha naʻá ne tokoua ʻaki, ʻi he feituʻu Pelesitoní ʻi ha maile nai ʻe 300 (km ʻe 480) mei ai.

Ne ma aleaʻi ha loli ke ʻave fakaʻangataha pē ʻa e fanga pulu ʻe toko 40, ka naʻe ʻikai ke saiʻia e fakaʻulí ʻi he hala tokakovi ki he faamá, ʻa ia naʻe toe ʻa e maile ʻe 20 (km ʻe 32) pea toki aʻu ki ai. Ne ma taʻefiemālie heʻene fakahifo kinautolu ʻi ha ʻā naʻe tuku fakatatali ai e fanga monumanú ke fakatau pe uta ʻo ʻave. Ko e mei ʻosi ē ʻahó mo ʻema ʻi ai mo e fanga pulu ʻe toko 40 mo e ʻikai ha meʻa ke ʻave ai.

Naʻe taʻofi ʻe Sione ha tangata faama pē ai ʻo fakamatalaʻi e meʻa naʻe hokó mo kole tokoni. Hili pē ha ngaahi miniti siʻi mei ai kuo muimui mai ʻa Pīsope Sitivi Miiki mo hono kiʻi fohá ʻo mau ʻō ki he ʻā naʻe ʻi ai e fanga pulú ke sio pe ko e hā e meʻa ʻe lava ke faí.

Kuo kamata ke hohaʻa e fanga pulú. Naʻa nau sio ki ha konga ʻo e ʻaá naʻe maumau pea nau lele ki ai ko e feinga ke hola ki tuʻa. Naʻe puna kotoa e fanga pulú ki ha ʻā ʻe taha—tuku kehe pē ha pulu ʻe taha. Naʻe hao atu e konga lahi ʻo hono sinó, ka naʻe hekea hono vaʻe mui ʻe taha ʻo ʻefihia he vahaʻa ʻo ha ongo laʻipapa he ʻaá. Naʻe iku ʻo ne tautau ai pē he ʻaá, ʻo meimei tau hono vaʻe muʻa ʻe taha ki he kelekelé. Naʻá ne ʻaka hono vaʻe mui ʻe tahá ʻo feinga ke ne homo.

ʻE fie maʻu ha meʻangāue ia ke fusi ʻaki e pulú ke homo. Kapau ʻe motu hono vaʻé, kuo pau ke ma tāmateʻi ia. Ko e mole fakapaʻanga lahi ia kiate kimaua ke mate ha pulu.

Naʻe laka hake he pāuni ʻe 1,000 tupú (kg ʻe 455) hono mamafa ʻo e pulú, pea naʻe ʻikai ke ma lava ʻo ofi atu ki ai, pe tokoniʻi ʻo kapau naʻá ma aʻu ki ai. Naʻe hohaʻa e toenga ʻo e fanga pulú tupu mei he palopalema he ʻaá.

Naʻe ʻikai te u fakakaukau au ʻe toe lava ʻo fai ha meʻa, ka ʻi he momeniti pē ko iá, ne u manatuʻi ʻa e akonaki ʻa ʻAmuleki ʻi he Tohi ʻa Molomoná: “Tangi kiate ia ʻi hoʻomou ngaahi ngoué, ʻio, koeʻuhí ko hoʻomou ngaahi takanga monumanu iiki kotoa pē” (ʻAlamā 34:20). Ne u mavahe mei he toengá, tūʻulutui, mo lotu ʻaki e moʻoni kotoa ʻo hoku lotó. ʻI hono fakaʻosi ʻeku lotú, ne u kole, “ʻE Tamai Hēvani, fakamolemole ʻo tokoniʻi ʻa e pulú.”

Ne u foki atu ki he lotoʻaá mo ʻeku kei lotulotu pē. Kuo nonga hifo ʻeni e fanga pulú, kau ai mo e pulu he funga ʻaá.

Fakafokifā pē kuo mavahe ʻa e pulu lahi tahá ia mei hono toé. Naʻe ʻikai te ne tuʻu ʻi heʻemau feinga ke fakatafokí, ka ne lele fakahangatonu atu ki he pulu naʻe tautau he ʻaá. Naʻá ne ʻai ki lalo hono ʻulú, peluki hono ngaahi tuí mo feinga ke hū atu ʻi lalo ʻi he pulu naʻe ʻefihiá, peá ne mālanga māmālie hake ki ʻolunga. Naʻá ne hikiʻi hake ʻa e pulu naʻe ʻefihiá ki ʻolunga pea tukutuku māmālie hifo ki lalo. Kuo tauʻatāina e pulú! Naʻe ʻikai mei lava ʻe ha meʻa fusi ia ʻo fai ke lelei o hangē ko ʻení.

ʻI he lele fakataha atu ʻa e ongo pulú ki he toenga ʻo e fanga pulú, naʻe moʻusioa ʻa Pīsope Miiki heʻene taʻetui ki he meʻa naʻá ne toki mamata aí. Ne tafe hoku loʻimatá mo u fanafana pē, “Mālō ʻaupito, Tamai Hēvani.”

ʻE talaatu ʻe ha taha pē ʻoku ʻilo ki he fanga pulú ʻoku ʻikai lava ʻe he fanga pulú ia ʻo fakakaukauʻi ha faʻahinga meʻa pehē. Ka ʻoku ʻi ai ʻa e fakamatala ki he meʻa ko ʻeni naʻe hokó. ʻOku fanongo ʻa e Tamai Hēvaní ki he ngaahi lotú mo tali ia. Naʻá Ne tali ʻeku lotu ʻaʻakú—ʻi ha lotoʻā pulu ʻi Pelesitoni, ʻi ʻAitahō.

Naʻe ʻikai te u fakakaukau au ʻe toe lava ʻo fai ha meʻa ke homo ai e pulú, ka ʻi he momeniti pē ko iá, ne u manatuʻi e akonaki ʻa ʻAmuleki ʻi he Tohi ʻa Molomoná.

Paaki