Nuorille
Rohkeutta myrskystä selviytymiseen
Vaarnamme Nuorten Naisten leirin toisena yönä oli voimakas sade- ja pyörremyrsky. Seurakunnastamme leirille osallistui 24 nuorta naista ja kaksi johtohenkilöä, ja meidän kaikkien piti mahtua yhden pienen mökin suojiin. Satoi rankasti ja tuuli voimistui. Minun oli koko ajan muistutettava itseäni rukouksesta, jonka vaarnanjohtajamme oli aiemmin pitänyt turvaksemme. Me pidimme myös mökissämme oman yhteisen rukouksen seurakunnastamme tulleiden kesken, ja minä pidin omat rukoukseni.
Monet tytöistä olivat peloissaan, eikä moista ollut vaikea ymmärtää. Mökkimme ei ollut kovin tukeva, ja olimme aivan joen rannassa. Noin 20 minuutissa myrsky yltyi niin pahaksi, että koko vaarnan tyttöjen oli juostava seurakuntiensa mökeistä ohjaajien mökkeihin, jotka olivat korkeammalla maaperällä. Vaarnanjohtajamme piti jälleen rukouksen, ja me lauloimme kirkon lauluja, Alkeisyhdistyksen lauluja ja leirilauluja saadaksemme niistä lohtua. Olimme tosiaan peloissamme, mutta tunsimme, että kaikki järjestyisi. Puoli tuntia myöhemmin pystyimme palaamaan seurakuntiemme mökkeihin.
Myöhemmin saimme tietää, mitä sille yölliselle pyörremyrskylle oli tapahtunut. Se oli jakautunut kahdeksi myrskyksi. Toinen niistä kiersi meidät oikealta ja toinen vasemmalta. Emme edes joutuneet kokemaan pahinta!
Tiedän, että Jumala kuuli rukouksemme sinä yönä ja että Hän suojeli meitä pahimmalta myrskyltä. Miksi pyörremyrsky olisi jakautunut, ellei Jumala halunnut niin käyvän? Tiedän, että elämän myrskyissä me voimme aina rukoilla taivaallista Isää, ja Hän kuulee meitä ja vastaa meille antaen meille rohkeutta ja suojaa, joita tarvitsemme selviytyäksemme niistä turvallisesti.
Valokuva © Corbis