Kotikäyntiopetussanoma
Huolenpitoa ja palvelemista kotikäyntiopetuksen avulla
Tutkikaa tätä aineistoa ja keskustelkaa siitä soveltuvin osin niiden sisarten kanssa, joiden luona käytte. Käyttäkää lopussa olevia kysymyksiä apuna vahvistaaksenne sisarianne ja tehdäksenne Apuyhdistyksestä aktiivisen osan omaa elämäänne.
Usko, Perhe, Auttaminen
”Rakkaus [merkitsee] paljon enemmän kuin hyväntahtoisuuden tunnetta”, opettaa presidentti Henry B. Eyring, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa. ”Rakkaus syntyy uskosta Herraan Jeesukseen Kristukseen ja on Hänen sovitustyönsä vaikutusta.”1 Apuyhdistyksen sisarille kotikäyntiopetus voi olla rakkautta toiminnassa, eräs tärkeä tapa osoittaa uskoamme Vapahtajaan.
Toimiessamme kotikäyntiopettajina me pidämme huolta kustakin sisaresta ottamalla heihin yhteyttä, kertomalla jonkin evankeliumin sanoman sekä pyrkimällä tuntemaan heidän tarpeensa ja heidän perheidensä tarpeet. ”Kotikäyntiopetuksesta tulee Herran työtä, kun keskitymme prosenttien sijasta ennemminkin ihmisiin”, selittää Apuyhdistyksen ylijohtaja Julie B. Beck. ”Tosiasiassa kotikäyntiopetusta ei saada koskaan valmiiksi. Se on pikemminkin elämäntapa kuin tehtävä. Uskollinen palvelu kotikäyntiopettajana on osoitus opetuslapseudestamme.”2
Kun pidämme huolta kustakin sisaresta jatkuvasti ja rukoillen, opimme, kuinka voimme parhaiten palvella häntä ja hänen perhettään sekä vastata heidän tarpeisiinsa. Palveleminen voi olla monenlaista – joskus suurta ja joskus vähemmän suurta. ”Pienet palvelukset riittävät usein jonkun toisen kohottamiseen ja siunaamiseen: perheen kuulumisia koskeva kysymys, auliin kannustavat sanat, vilpitön kohteliaisuus, pieni kiitoslappu, lyhyt puhelu”, opettaa presidentti Thomas S. Monson. ”Jos olemme tarkkaavaisia ja tiedostavia ja jos toimimme meille tulevien kuiskausten mukaan, voimme saada aikaan paljon hyvää. – – Lukemattomia ovat ne palvelukset, joita Apuyhdistyksen suuri kotikäyntiopettajien armeija suorittaa.”3
Pyhistä kirjoituksista poimittua
Historiastamme poimittua
Vuonna 1843 kirkon jäsenet Nauvoossa Illinoisissa jaettiin neljäksi seurakunnaksi. Saman vuoden heinäkuussa Apuyhdistyksen johtohenkilöt nimittivät jokaiseen seurakuntaan neljästä sisaresta koostuvan kotikäyntikomitean. Kotikäyntikomitean tehtäviin kuului tarpeiden arvioiminen ja lahjoitusten kerääminen. Apuyhdistys käytti näitä lahjoituksia tarvitsevien auttamiseen.4
Vaikka kotikäyntiopettajat eivät enää kerää lahjoituksia, heidän tehtävänään on edelleen arvioida tarpeita – hengellisiä ja ajallisia – ja tehdä työtä noiden tarpeiden täyttämiseksi. Eliza R. Snow (1804–1887), Apuyhdistyksen toinen ylijohtaja, on selittänyt: ”Opettajalla – – pitäisi todellakin olla niin paljon Herran Henkeä mennessään sisälle taloon, että hän tietää, minkä hengen hän siellä kohtaa. – – Anokaa Jumalan ja Pyhän Hengen edessä, että saisitte [Hengen], jotta kykenisitte kohtaamaan sen ilmapiirin, joka siinä talossa vallitsee, – – ja haluatte kenties puhua rauhan ja lohdun sanoja, ja jos huomaatte sisaren, jolla on kylmä, ottakaa hänet sydämeenne aivan kuin ottaisitte lapsen syliinne ja lämmittäkää [häntä].”5
Valokuvakuvitus Matthew Reier