Lähetyskentältä
Jumala vastasi kumpaankin rukoukseen
Kun palvelin lähetyssaarnaajana Durangossa Meksikossa, lähetysjohtajamme haastoi lähetyskenttämme kokeilemaan ”uhrauksen viikkoa”. Hän pyysi meitä ponnistelemaan enemmän kuin tavallisesti työskentelemällä uutterasti ja asettamalla erityisiä tavoitteita tuon viikon aikana. Toverini ja minä uskoimme, että jos uhrautuisimme tällä tavoin, Herra siunaisi meitä ja me löytäisimme monia opetettavia.
Uhrauksen viikon aikana meillä ei kuitenkaan ollut juurikaan menestystä. Me emme löytäneet yhtään perhettä opetettavaksi ja olimme pettyneitä.
Yhtenä aamuna seuraavalla viikolla toverini ja minä katselimme alueemme karttaa. Alueemme oli hyvin suuri, mutta meistä tuntui, että meidän piti mennä siihen osaan, joka oli kauimpana.
Kun pääsimme sinne, rukoilimme ja kysyimme taivaalliselta Isältä, mille kadulle ja mihin taloon menisimme. Kun lopetimme, käännyimme ympäri katselemaan kaikkia katuja. Näimme lähellä aidan ja kurkistimme sen yli. Näimme naisen, joka istui silmät kiinni luuta käsissään.
Toverini sanoi: ”Hei!”, ja kuullessaan meidät nainen nousi ja jatkoi lakaisemista aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sitten kerroimme hänelle, että olemme Jeesuksen Kristuksen kirkon lähetyssaarnaajia ja että meillä oli sanoma hänelle. Hän päästi meidät kotiinsa, ja me kävimme hyvin hengellisen keskustelun. Kerroimme hänelle Joseph Smithistä ja siitä, kuinka Joseph meni metsään rukoilemaan saadakseen tietää totuuden, ja vastauksena Josephin rukoukseen Isä Jumala ja Jeesus Kristus ilmestyivät hänelle.
Nainen keskeytti meidät ja sanoi: ”Se on totta. Tiedän, että Jumala vastaa rukouksiimme. Kun puhuitte minulle, olin juuri rukoilemassa ja pyytämässä, että Herra lähettäisi jonkun, joka johdattaisi minut Hänen polulleen, ja te tulitte heti.”
Tunsimme Hengen ja todistimme, että Jumala oli lähettänyt meidät hänen luokseen ja että mekin olimme rukoilleet juuri silloin tietääksemme, kuka Hänen lapsistaan tarvitsi apuamme. Pian sisar Rufina kastettiin. Seuraavina viikkoina kastettiin hänen lapsensa, lastenlapsensa ja jopa muutamia hänen naapureistaan – kaiken kaikkiaan 20 käännynnäistä tuossa osassa aluettamme. Herra johdatti meidät sisar Rufinan luo, ja hän oli ovi evankeliumin viemiseen perheelleen ja naapureilleen.
Minä tiedän, että taivaallinen Isä siunaa meitä, jos me pyydämme Häntä, mutta vasta kun Hän on koetellut uskoamme. Olen kiitollinen siitä, että toverini ja minä saatoimme olla välineinä Herran käsissä ja löytää ihmiset, jotka olivat valmiita kuuntelemaan evankeliumin sanomaa. Minä tiedän, että Jumala rakastaa meitä ja opastaa meitä, jos me pyydämme.
Kuvitus Dilleen Marsh