Kotikäyntiopetussanoma
Ryhdy toimeen avuntarpeen hetkellä
Tutkikaa rukoillen tätä aineistoa ja keskustelkaa siitä soveltuvin osin niiden sisarten kanssa, joiden luona käytte. Käyttäkää oheisia kysymyksiä apuna vahvistaaksenne sisarianne ja tehdäksenne Apuyhdistyksestä aktiivisen osan omaa elämäänne.
Usko, perhe, auttaminen
Yksi meidän kotikäyntiopettajien päämääristä on auttaa perheiden ja kotien vahvistamisessa. Sisarten, joiden luona käymme, pitäisi kyetä sanomaan: ”Jos minulla on ongelmia, tiedän kotikäyntiopettajieni auttavan minua odottamatta, että heitä pyydetään.” Jotta voimme palvella, meillä on vastuu olla tietoisia niiden sisarten tarpeista, joiden luona käymme. Kun etsimme henkilökohtaista innoitusta, me osaamme vastata kunkin meille uskotun sisaren hengellisiin ja ajallisiin tarpeisiin. Käyttämällä sitten aikaamme, kykyjämme, lahjojamme ja uskon rukouksiamme sekä antamalla hengellistä ja emotionaalista tukeamme me voimme auttaa tekemällä laupeudentyötä sairauden, kuoleman ja muiden erityisolosuhteiden aikana.1
Kotikäyntiopettajien antamien raporttien avulla Apuyhdistyksen johtokunta määrittää sen, keillä on erityistarpeita fyysisen tai emotionaalisen sairauden, hätätilanteiden, syntymän, kuoleman, vamman, yksinäisyyden tai muiden haasteiden vuoksi. Apuyhdistyksen johtaja raportoi selville saamistaan seikoista piispalle. Piispan alaisuudessa hän koordinoi annettavan avun.2
Meillä kotikäyntiopettajilla voi olla ”suuri syy – – riemuita” siitä ”[siunauksesta], joka meille on suotu, että meistä on tehty välineitä Jumalan käsissä tämän suuren työn toteuttamiseksi” (Alma 26:1, 3).
Pyhistä kirjoituksista poimittua
Historiastamme poimittua
Kirkon varhaisvuosina jäseniä oli vähän ja he asuivat lähekkäin. Jäsenet kykenivät reagoimaan nopeasti, kun joku tarvitsi apua. Nykyään jäsenmäärämme on yli 14 miljoonaa, ja jäseniä on kaikkialla maailmassa. Kotikäyntiopetus on osa Herran suunnitelmaa tarjota apua kaikille lapsilleen.
”Ainoa järjestelmä, joka voisi tarjota apua ja lohtua kautta niin suuren kirkon niin moninaisessa maailmassa, olisi yksittäiset palvelijat lähellä apua tarvitsevia ihmisiä”, presidentti Henry B. Eyring, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut.
”– – Jokaisella piispalla ja jokaisella seurakunnanjohtajalla on Apuyhdistyksen johtaja, johon hän voi luottaa. Apuyhdistyksen johtajalla on kotikäyntiopettajia, jotka tuntevat jokaisen sisaren koettelemukset ja tarpeet. Heidän kauttaan hän voi tuntea henkilöiden ja perheiden sydämen. Hän voi täyttää tarpeita ja auttaa piispaa tämän kutsumuksessa huolehtia henkilöistä ja perheistä.”3
Valokuvakuvitus Bradley Slade