Kulje eteenpäin uskossa
Mitä sinun pitäisi tehdä, kun sinun on tehtävä päätös ja olet rukoillut valintojesi puolesta mutta olet edelleen epävarma siitä, mitä tehdä?
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Kysymyksessä on se yksinkertainen ja hyvin vakavoittava totuus, että ennen suuria hetkiä ja varsinkin – – [ennen] suuria hengellisiä hetkiä [ja niiden jälkeen] voi esiintyä vastoinkäymisiä, vastustusta ja pimeyttä” (”Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne”, Liahona, kesäkuu 2000, s. 34).
Vastustus ei kuitenkaan tarkoita, että taivaallinen Isä olisi hylännyt sinut. Hän on olemassa ja Hän opastaa sinua. Joskus meidän on kuljettava eteenpäin uskossa, kunnes tiemme valaistaan. Seuraavassa on joitakin nykyajan profeettojen esittämiä näkemyksiä kärsivällisestä vastausten ja johdatuksen odottamisesta.
Kulje valon reunalle asti
”Pian sen jälkeen kun minut oli kutsuttu johtavaksi auktoriteetiksi, menin vanhin Harold B. Leen luo kysymään neuvoa. Hän kuunteli hyvin tarkoin ongelmani ja ehdotti, että menisin tapaamaan presidentti David O. McKayta. Presidentti McKay neuvoi minulle suunnan, jota kohti minun oli edettävä. Olin erittäin halukas olemaan kuuliainen, mutta mielestäni minulla ei ollut mitään mahdollisuutta toimia hänen neuvonsa mukaan.
Palasin vanhin Leen luo ja kerroin hänelle, etten katsonut itselläni olevan mahdollisuutta toimia saamani neuvon mukaan. Hän sanoi: ’Sinun ongelmasi on se, että haluat nähdä lopputuloksen jo heti alussa.’ Vastasin, että haluaisin ainakin nähdä askeleen tai kaksi eteenpäin. Silloin sain elinikäisen opetuksen. ’Sinun on opittava kulkemaan valon reunalle asti ja sitten muutama askel pimeydessä; silloin valo ilmaantuu ja valaisee tietä edessäsi.’ Sitten hän lainasi näitä Mormonin kirjan sanoja:
’Älkää siis kiistäkö siksi, ettette näe, sillä te ette saa todistusta, ennen kuin uskonne on koeteltu’ (Et. 12:6).”
Edetkää luottavaisin mielin
”Mitä teette, kun olette valmistautuneet huolellisesti, rukoilleet hartaasti, odottaneet vastausta melkoisen ajan ettekä vieläkään tunne vastausta? Haluatte ehkä lausua kiitokset, kun näin käy, sillä se on merkki [taivaallisen Isän luottamuksesta]. Kun elätte kelvollisesti ja valintanne on Vapahtajan opetusten mukainen ja teidän on toimittava, edetkää luottavaisin mielin. Kun olette herkkiä Hengen kuiskauksille, tapahtuu soveliaana aikana varmasti toinen kahdesta asiasta: joko ajatuksenne hämärtyvät merkkinä väärästä valinnasta, tai tunnette rauhaa tai paloa sisällänne, mikä todistaa, että valintanne oli oikea. Kun elätte vanhurskaasti ja toimitte luottaen, Jumala ei salli teidän mennä liian pitkälle antamatta varoittavaa tunnetta, mikäli olette tehneet väärän ratkaisun.”
Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista, ”Rukouksen ylimaallisen lahjan hyödyntäminen”, Liahona, toukokuu 2007, s. 10.
Älkää kuunnelko pelkojenne tarjoamia neuvoja
”Älkäämme kuunnelko pelkojemme tarjoamia neuvoja. Muistakaamme aina pysyä rauhallisina, panna luottamuksemme Jumalaan ja elää kelvollisina saamaan Häneltä ohjausta. Meistä jokainen on oikeutettu saamaan henkilökohtaista innoitusta, joka opastaa meitä läpi kuolevaisuuden koetusaikamme. Eläkäämme aina niin, että sydämemme olisi joka hetki avoin Hengen antamille kuiskauksille ja lohdutukselle.”
Presidentti James E. Faust (1920–2007), toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, ”Älkää pelätkö”, Liahona, lokakuu 2002, s. 6.
Odottakaa kärsivällisesti ilmoitusta
”Nousevasta auringosta säteilevän valon vähittäinen lisääntyminen on kuin saisi viestin Jumalalta rivinä rivin päälle, opetuksena opetuksen päälle (ks. 2. Nefi 28:30). Useimmin ilmoitus tulee pieninä palasina ajan kuluessa, ja sitä suodaan halumme, kelvollisuutemme ja valmistautumisemme mukaan. Sellaiset yhteydenotot taivaalliselta Isältä laskeutuvat sieluumme vähitellen ja lempeästi ’kuin kaste taivaasta’ (OL 121:45).”
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista, ”Ilmoituksen henki”, Liahona, toukokuu 2011, s. 88.
Tietäkää, että Jumala pitää huolen
”[Eräässä] kiireisessä elämänvaiheessani vanhin Joseph B. Wirthlin esitti minulle kutsun palvella vaarnanjohtajana.
Ollessani hänen puhuteltavanaan mielessäni kiisi monia ajatuksia, joista vähäisin ei ollut se levottomuutta herättävä huoli, ettei minulla kenties olisi niin paljon aikaa kuin tämä tehtävä vaatisi. Vaikka kutsu teki minut nöyräksi ja tuntui suurelta kunnialta, mietin hetken, voisinko ottaa sen vastaan. Mutta se oli vain ohikiitävä ajatus, koska tiesin, että vanhin Wirthlin oli Jumalan kutsuma ja että hän oli tekemässä Herran työtä. Mitä muuta voisin tehdä kuin ottaa kutsun vastaan?
On hetkiä, jolloin meidän on astuttava pimeyteen uskon turvin luottaen siihen, että Jumala asettaa kiinteää maata jalkojemme alle, kun otamme askeleen. Ja niin otin kutsun iloisena vastaan tietäen, että Herra pitäisi huolen.”
Presidentti Dieter F. Uchtdorf, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, ”Pappeuden palvelutyön miksi-kysymys”, Liahona, toukokuu 2012, s. 59.