Laula se kirkon laulu, josta pidät eniten

Angela Olsen Center, Ohio, USA

Kuvitus Bradley H. Clark

Olin juuri synnyttänyt tyttäremme Rebekahin. Synnytys oli ollut rankka, ja olin täysin uupunut.

Kun Rebekah laskettiin syliini, sain ylitsevuotavan tunteen, että minun tulisi laulaa se kirkon laulu, josta pidän eniten: ”Oon lapsi Jumalan” (MAP-lauluja, 187). Ensimmäinen reaktioni oli: ”Ei, olen liian väsynyt. Laulan sen hänelle myöhemmin.” Mutta sama ajatus tuli uudestaan. Niinpä aloin uupumuksestani huolimatta laulaa ensimmäistä säkeistöä. Mieheni ja äitini yhtyivät lauluun.

Kun lopetimme laulun, aistin huoneessa erityisen tunteen. Siihen asti hyvin ammattimaisella ja jopa etäisellä naislääkärilläkin vierivät kyyneleet pitkin poskia. Hän kiitti meitä kauniista laulusta. Hän sanoi, ettei hän ollut koskaan niinä vuosina, jolloin hän oli avustanut synnytyksissä, tuntenut samaa mitä hän sillä hetkellä tunsi.

Ajattelin kokemaani ja mietin, pitäisikö minun etsiä ja antaa hänelle äänite, joka sisältäisi sen laulun. Valitettavasti elämäni oli kiireistä ja unohdin sen.

Sitten tuli päivä, jolloin menin jälkitarkastukseen. Kun lääkäri astui huoneeseen, hänen kasvonsa kirkastuivat ja hän halasi minua. Hän sanoi, ettei ollut saanut laulua mielestään. Hän oli jopa yrittänyt löytää kappaleen internetistä, jotta hän olisi voinut laulaa sen perheelleen. Silloin Pyhä Henki muistutti minua, että minun olisi pitänyt hankkia hänelle se äänite. Lupasin hänelle, että tulisin takaisin viikon sisällä ja toisin äänitteen mukanani.

Sinä iltana rukoilin apua löytääkseni laulusta sovituksen, joka sopisi hänelle parhaiten. Seuraavana iltapäivänä tilasin CD:n, jossa laulu oli. Kun se saapui postitse muutama päivä myöhemmin, maltoin tuskin odottaa antaakseni sen hänelle.

Hän innostui kovasti saatuaan sen ja kiitti minua lahjasta. Hän kertoi minulle, että vaikka hän ei ollut varma, miksi niin oli, hänestä tuntui tärkeältä jakaa tämä laulu perheensä kanssa. Kun juttelimme edelleen, kerroin hänelle paitsi rakkaudestani laulua kohtaan myös todistukseni sen opettamista yksinkertaisista totuuksista.

Ajaessani kotiin sinä päivänä tunsin taivaallisen Isäni rakkauden yhtä tytärtään – lääkäriäni – kohtaan. Taivaallinen Isä tuntee hänet ja rakastaa häntä ja haluaa hänen ymmärtävän, että hänkin voi kerran palata asumaan Hänen luokseen.