Vapahtajan epäitsekäs ja pyhä uhri
Presidentti Boyd K. Packer
kahdentoista apostolin koorumin presidentti
Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuudessa 6. marraskuuta 2011 pidetystä puheesta ”Totuudet, jotka on tärkeintä tuntea”. Koko puheen teksti englanniksi on osoitteessa speeches.byu.edu.
Herra on aina lähellä. Hän on kärsinyt ja ottanut päälleen rangaistuksen, jos te olette halukkaita ottamaan Hänet vastaan Lunastajananne.
Me kaikki elämme hengellisen luoton turvin. Tavalla tai toisella lasku kasvaa kasvamistaan. Jos maksatte sen pois ajallaan, teillä ei ole aihetta huoleen. Pian alatte oppia itsekuria ja tiedätte, että tilinteon päivä aikanaan koittaa. Opetelkaa maksamaan hengellinen luottonne kokonaan pois tasaisin väliajoin sen sijaan että antaisitte sen kasvaa korkoa ja aiheuttaa myöhästymismaksuja.
Koska teitä koetellaan, on selvää, että te teette jonkin verran virheitä. Oletan, että te olette tehneet elämässänne asioita, joita kadutte, asioita, joita ette voi edes pyytää anteeksi saati korjata, ja siksi kannatte taakkaa. Nyt on aika käyttää sanaa syyllisyys, joka voi tahrata kuin häviämätön muste ja jota ei voi helposti pestä pois. Syyllisyyden lapsipuoli on pettymys, murhe menetetyistä siunauksista ja mahdollisuuksista.
Jos kamppailette syyllisyyden kanssa, te muistutatte Mormonin kirjan kansaa, josta profeetta sanoi: ”Heidän pahuutensa tähden kirkko oli alkanut riutua; ja he alkoivat epäillä profetian henkeä ja ilmoituksen henkeä; ja Jumalan tuomiot olivat heidän silmiensä edessä” (Hel. 4:23).
Yritämme usein ratkaista syyllisyyden ongelman sanomalla toisillemme ja itsellemme, ettei sillä ole merkitystä. Mutta jotenkin, syvällä sisimmässämme, emme usko sitä. Emmekä usko itseämmekään, jos sanomme niin. Me tiedämme paremmin. Sillä on merkitystä!
Profeetat ovat aina opettaneet parannusta. Alma on sanonut: ”Katso, hän tulee lunastamaan ne, jotka kastetaan parannukseen, uskon kautta hänen nimeensä” (Alma 9:27).
Alma kertoi suoraan kurittomalle pojalleen: ”Nyt, parannus ei voisi tulla ihmisten osaksi, ellei olisi rangaistusta, joka myös olisi iankaikkinen niin kuin sielun elämä olisi, säädetty vastakohdaksi onnensuunnitelmalle” (Alma 42:16).
Kuolevaisuudella on kaksi perustarkoitusta. Ensimmäinen on saada ruumis, joka voi tulla puhdistetuksi ja korotetuksi ja joka voi elää ikuisesti – jos me haluamme. Toinen tarkoitus on olla koeteltavina. Kun meitä koetellaan, teemme varmasti virheitä. Mutta jos me haluamme, voimme oppia virheistämme. ”Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä” (1. Joh. 1:10).
Kenties tunnette, että mielenne ja kehonne ovat kehnossa kunnossa ja jonkin sellaisen hengellisen laskun taakka, jonka eräpäivä on jo umpeutunut, vaivaa tai painaa teitä. Kun kohtaatte itsenne noina hiljaisen mietiskelyn hetkinä (joita monet meistä pyrkivät välttämään), onko teillä joitakin selvittämättömiä asioita, jotka vaivaavat teitä? Painaako jokin omaatuntoanne? Oletteko edelleen jossakin määrin syyllisiä johonkin pieneen tai suureen?
Liian usein saamme kirjeitä niiltä, jotka ovat tehneet traagisia virheitä ja joilla on taakkoja kannettavanaan. He anelevat: ”Voinko koskaan saada anteeksi? Voinko koskaan muuttua?” Vastaus on kyllä!
Paavali opetti korinttilaisia: ”Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1. Kor. 10:13.)
Evankeliumi opettaa meille, että helpotuksen tuskaan ja syyllisyyteen voi ansaita tekemällä parannuksen. Lukuun ottamatta niitä harvoja – niitä todella harvoja – jotka valitsevat kadotuksen tunnettuaan täyteyden, ei ole mitään tapaa, ei riippuvuutta, ei kapinaa, ei syntiä, ei rikkomusta, pientä tai suurta, jota ei koskisi lupaus täydellisestä anteeksiannosta. Mitä tahansa teille onkin elämässänne tapahtunut, Herra on valmistanut teille keinon tulla takaisin, jos noudatatte Pyhän Hengen kehotuksia.
Jotkut ihmiset täyttää pakottava tarve, kiusaus, joka pyörii mielessä, josta tulee ehkä tapa ja sitten riippuvuus. Me olemme taipuvaisia tekemään rikkomuksia ja syntiä, samoin kuin järkeilemään, ettemme ole syyllisiä, koska synnyimme tällaisiksi. Me joudumme ansaan, ja siitä seuraa tuskaa ja piinaa, jonka vain Vapahtaja voi parantaa. Teillä on voima lopettaa synnin tekeminen ja tulla lunastetuiksi.
Saatana hyökkää perhettä vastaan
Presidentti Marion G. Romney (1897–1988) sanoi minulle kerran: ”Älä puhu heille ainoastaan niin, että he voivat ymmärtää; puhu heille niin, että he eivät voi ymmärtää väärin.”
Nefi on sanonut: ”Sillä minun sieluni iloitsee selkeydestä; sillä tällä tavoin Herra Jumala toimii ihmislasten keskuudessa. Sillä Herra Jumala valaisee ymmärryksen.” (2. Nefi 31:3.)
Kuunnelkaapa siis tarkasti! Puhun selkeästi niin kuin minut on kutsuttu ja velvoitettu tekemään.
Te tiedätte, että on olemassa vastustaja. Pyhät kirjoitukset luonnehtivat häntä seuraavasti: ”Tuo vanha käärme, joka on Perkele, – – kaikkien valheiden isä” (2. Nefi 2:18). Hänet syöstiin alas alussa (ks. OL 29:36–38), eikä hän saanut kuolevaista ruumista. Hän on nyt vannonut tuhoavansa ”suuren onnensuunnitelman” (Alma 42:8) ja tulevansa kaiken vanhurskauden viholliseksi. Hän keskittää iskunsa perheeseen.
Te elätte aikana, jolloin pornografian vitsaus leviää ympäri maailman. Sitä on vaikea paeta. Pornografia keskittyy siihen luonnolliseen ominaisuuteenne, jonka kautta teillä on voima synnyttää elämää.
Pornografiaan sortuminen johtaa vaikeuksiin, avioeroon, sairauksiin ja monen monituisiin ongelmiin. Siinä ei ole mitään viatonta. Sen kerääminen, katseleminen tai mukanaan kuljettaminen missä tahansa muodossa on kuin säilyttäisi repussaan kalkkarokäärmettä. Se altistaa ihmisen väistämättömästi kuolettavan myrkyllisen käärmeenpureman hengelliselle vastineelle. On hyvin ymmärrettävää – maailman ollessa sellainen kuin se on – että on mahdollista melkein tietämättään altistua pornografialle, lukea sitä tai katsella sitä ymmärtämättä sen hirvittäviä seurauksia. Jos se, mitä sanoin, kuvaa teitä, kehotan teitä lopettamaan sen. Lopettakaa se heti!
Mormonin kirjassa opetetaan, että kaikki ”ihmiset ovat saaneet kylliksi opetusta erottaakseen hyvän pahasta” (2. Nefi 2:5). Se tarkoittaa myös teitä. Te tiedätte, mikä on oikein ja mikä on väärin. Varokaa tarkoin ylittämästä tuota rajaviivaa.
Vaikka suurin osa virheistä voidaan tunnustaa Herralle yksityisesti, on joitakin rikkomuksia, joiden anteeksisaamiseksi vaaditaan enemmän. Jos virheenne ovat olleet vakavia, menkää piispanne luo. Muussa tapauksessa tavallinen syntien tunnustaminen hiljaa ja yksityisesti riittää. Mutta muistakaa, että tuo suuri anteeksiantamuksen aamu ei aina tule heti. Jos aluksi kompastelette, älkää antako periksi. Lannistumisen voittaminen kuuluu koetukseen. Älkää antako periksi. Ja kuten olen ennenkin neuvonut, kun olette kerran tunnustaneet ja hylänneet syntinne, älkää katsoko taaksenne.
Vapahtaja kärsi meidän syntiemme tähden
Herra on aina lähellä. Hän on kärsinyt ja ottanut päälleen rangaistuksen, jos te olette halukkaita ottamaan Hänet vastaan Lunastajananne.
Me kuolevaiset emme ehkä ymmärrä, emme todellakaan pysty täysin ymmärtämään, kuinka Vapahtaja täytti sovitusuhrinsa. Mutta toistaiseksi se, kuinka Hän kärsi, ei ole yhtä tärkeää kuin se, miksi Hän kärsi. Miksi Hän teki sen sinun hyväksesi, minun hyväkseni, koko ihmiskunnan hyväksi? Hän teki sen rakkaudesta Isää Jumalaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan. ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta” (Joh. 15:13).
Getsemanessa Kristus meni apostoleista erilleen rukoilemaan. Me emme pysty käsittämään sitä, mitä tapahtui! Mutta me tiedämme, että Hän aikaansai sovituksen. Hän oli halukas ottamaan päällensä koko maailman virheet, synnit ja syyllisyyden, epäilykset ja pelot. Hän kärsi meidän puolestamme, jotta meidän ei tarvitsisi kärsiä. Monet kuolevaiset ovat kärsineet piinaa ja kokeneet kivuliaan, kauhean kuoleman. Mutta Hänen tuskansa ylitti ne kaikki.
Olen tähän ikääni mennessä oppinut, mitä fyysinen kipu on, eikä se ole yhtään hauskaa! Kukaan ei selviä tästä elämästä oppimatta jotakin kärsimyksestä. Mutta se henkilökohtainen piina, jota minä en kykene kestämään, tulee silloin kun olen huomannut aiheuttaneeni kärsimystä toiselle. Silloin näen pienen pilkahduksen siitä tuskasta, jota Vapahtaja koki Getsemanen puutarhassa.
Hänen kärsimyksensä oli poikkeuksellista verrattuna kaikkeen sitä edeltäneeseen tai sen jälkeiseen kärsimykseen, koska Hän otti päälleen kaikki rangaistukset, jotka oli koskaan langetettu ihmissuvulle. Ajatelkaapa sitä! Hänellä ei ollut minkäänlaista velkaa maksettavana. Hän ei ollut tehnyt mitään väärää. Silti kaiken syyllisyyden, murheen ja surun, kivun ja nöyryytyksen, kaiken mahdollisen ihmisten tunteman henkisen, emotionaalisen ja fyysisen piinan kertymän – Hän koki sen kaiken. Koko ihmiskunnan historian aikana on ollut vain Yksi, joka oli täysin synnitön ja kelvollinen vastaamaan koko ihmiskunnan synneistä ja rikkomuksista ja joka selviytyisi siitä tuskasta, jota niiden maksamisesta aiheutuisi.
Hän antoi henkensä ja sanoi itse asiassa: ”Minä olen se, joka ottaa päällensä maailman synnit” (Moosia 26:23). Hänet ristiinnaulittiin. Hän kuoli. He eivät voineet riistää Häneltä Hänen henkeään. Hän suostui kuolemaan.
Täydellinen anteeksianto on mahdollinen
Jos olette kompastelleet tai jopa olleet jonkin aikaa hukassa, jos teistä tuntuu, että olette nyt vastustajan vankeina, niin te voitte kulkea eteenpäin uskossa – harhailematta enää sinne tänne maailmassa. On olemassa niitä, jotka ovat valmiita ohjaamaan teidät takaisin rauhaan ja turvaan. Myös Jumalan armo, kuten pyhissä kirjoituksissa luvataan, tulee ”kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” (2. Nefi 25:23). Minulle tieto tästä mahdollisuudesta on totuus, joka on tärkeintä tuntea.
Lupaan, että tuo anteeksiantamuksen kirkas aamu voi tulla. Silloin ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen” (Fil. 4:7), tulee elämäänne uudelleen, kuten auringonnousu, ettekä te kuten ei Hänkään enää muista syntejänne (ks. Jer. 31:34). Mistä tietää, että on saanut anteeksi? Sen tietää! (Ks. Moosia 4:1–3.)
Tätä olen tullut opettamaan niille teistä, jotka ovat vaikeuksissa. Herra tulee apuun ja ratkaisee ongelman, jota te ette pysty ratkaisemaan, mutta teidän täytyy maksaa teiltä vaadittu hinta. Se ei tapahdu, jos ette tee niin. Hän on erittäin hyvä hallitsija siinä mielessä, että Hän on maksanut vaaditun hinnan, mutta Hän haluaa teidän tekevän sen, mitä teidän tulisi tehdä, vaikka se olisi tuskallistakin.
Rakastan Herraa ja rakastan Isää, joka lähetti Hänet. Voimme tuoda pettymyksen, synnin ja syyllisyyden taakkamme Hänen eteensä, ja Hänen auliilla ehdoillaan jokainen kohta laskussa voidaan merkitä täysin maksetuksi.
”Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.” Niin tapahtuu, Jesaja jatkaa, ”jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua”. (Jes. 1:18–19.)
Tulkaa Hänen luokseen
Pyhien kirjoitusten kohta ”opi viisautta nuoruudessasi, niin, opi nuoruudessasi pitämään Jumalan käskyt” (Alma 37:35) on kutsu, johon sisältyy lupaus rauhasta ja suojasta vastustajaa vastaan. ”Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä [uskovista] hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.” (1. Tim. 4:12).
Älkää odottako kaiken sujuvan helposti koko elämänne ajan. Niilläkin, jotka elävät kuten heidän kuuluukin, on tilanne joskus aivan päinvastainen. Kohdatkaa jokainen elämän haasteista myönteisyydellä ja varmuudella, niin te saatte sen rauhan ja uskon, jotka kannattavat teitä nyt ja tulevaisuudessa.
Niiden kohdalla, joilla ei ole vielä kaikkia siunauksia, joita tunnette haluavanne ja tarvitsevanne, uskon vakaasti, että mitään lunastukselle ja pelastukselle välttämätöntä kokemusta tai tilaisuutta ei evätä teiltä, jotka elätte uskollisesti. Pysykää kelvollisina. Olkaa toiveikkaita, kärsivällisiä ja rukoilevia. Asioilla on tapana järjestyä. Pyhän Hengen lahja johdattaa teitä ja ohjaa toimianne.
Jos olette yksi niistä, jotka kamppailevat syyllisyyden, pettymyksen tai masennuksen kanssa tekemiensä virheiden tai vielä saamatta jääneiden siunausten tähden, lukekaa rohkaisevaa opetusta, jota on laulussa ”Jeesuksen luokse”.
Jeesuksen luokse raskautetut
Taakkainne kanssa kiiruhtakaa.
Hän teidät johtaa, murheiset sielut,
Rantaan, miss rauhan jo saa.
Jeesuksen luokse! Hän teitä pyytää,
Hän ottaa vastaan harhautuneen.
Rakkaudellansa Hän teidät löytää,
Hän yöstä vie valkeuteen.
Jeesuksen luokse äänenne kantaa,
Kun rakkauttaan pyydätte vain.
Tiedätte varmaan: enkelten antaa
Saattaa Hän matkaanne ain.1
Vakuutan veljieni apostolien kanssa, että olemme Herran Jeesuksen Kristuksen erityisiä todistajia. Tuo todistus vahvistuu joka kerta kun tunnen itsessäni tai muissa Hänen pyhän uhrinsa puhdistavan vaikutuksen. Todistukseni ja veljieni todistus on tosi. Me tunnemme Herran. Hän ei ole vieras profeetoilleen, näkijöilleen ja ilmoituksensaajilleen.
Ymmärrän, että te ette ole täydellisiä mutta että olette kulkemassa siihen johtavaa tietä. Olkaa rohkeita. Tietäkää, että kellä tahansa, jolla on ruumis, on valta sen yli, jolla sitä ei ole.2 Saatanalla ei ole ruumista, joten jos kiusaukset joskus kohtaavat teidät, tietäkää, että te olette vahvempia kuin kaikki nuo kiusaukset, jos käytätte sitä tahdonvapautta, joka annettiin Aadamille ja Eevalle puutarhassa ja joka on periytynyt juuri tälle sukupolvelle.
Jos katsotte eteenpäin toivoen ja haluten tehdä sen, mitä Herra haluaa teidän tekevän – enempää ei odoteta.