Onnellisen perheen resepti
Tässä on yhdeksän tapaa, joilla voit vahvistaa perhettäsi.
Jeesuksen Kristuksen evankeliumin tärkeimpiin oppeihin kuuluu ehdottomasti oppi perheistä. Te nuoret naiset lausutte säännöllisesti ääneen sitoumuksenne ”[vahvistaa] kotia ja perhettä”1, teitä nuoria miehiä kehotetaan tekemään ”luettelo tavoista, joilla [te voitte] auttaa rakentamaan onnellisen kodin”2, ja sekä nuoria miehiä että nuoria naisia muistutetaan: ”Perhettäsi siunataan, kun teet oman osasi sen vahvistamiseksi”3.
Mikä siis on paras tapa vahvistaa perhettäsi ja auttaa tekemään kodistasi onnellinen? Vastaus on julkaisussa ”Perhe – julistus maailmalle”! Tässä tärkeässä asiakirjassa kerrotaan, miksi perheet ovat niin tärkeitä taivaallisen Isän suunnitelmassa ja mitä me tarkkaan ottaen voimme tehdä vahvistaaksemme perhesuhteitamme. Siinä selitetään myös tarkkaan, kuinka voimme olla onnellisempia perheessämme. Se ei ole mikään salainen resepti – vain evankeliumin perusperiaatteita, joita meille on aina opetettu: ”Perhe-elämän onni saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset. Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon, työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla.”4
Siinä se on – yksinkertainen kaava, jolla rakennetaan onnellinen perhe ja kehitetään iankaikkisia perhesuhteita. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sinun tarvitsisi tehdä työtä ja ponnistella sen puolesta. Kaikki se työ, jonka teet perheesi vahvistamiseksi, tekee lopulta sinut – ja perheesi – onnellisemmaksi.
Tässä on ideoita siitä, miltä nämä periaatteet voisivat näyttää käytännössä.
Usko
-
Tutki pyhiä kirjoituksia henkilökohtaisesti ja yhdessä perheen kanssa ja osallistu perheiltaan.
-
Aseta perheesi kanssa tavoite noudattaa paremmin jotakin käskyä kuten paaston lakia tai kymmenysten lakia.
-
Suunnitelkaa kuuntelevanne seuraavaa yleiskonferenssia tai tutkikaa aiempia yleiskonferensseja yhdessä perheen kanssa.
Rukous
-
Osallistu perherukoukseen.
-
Kun pidät henkilökohtaisia rukouksia, rukoile jokaisen perheenjäsenen puolesta nimeltä mainiten. Ajattele heidän tarpeitaan, kun rukoilet heidän puolestaan.
Parannus
-
Sano olevasi pahoillasi; sano se usein. Ja tarkoita sitä.
-
Ottakaa yhdessä selvää Kristuksen sovituksen ja sakramentin tärkeydestä sekä niiden molempien tehtävästä parannuksenteon prosessissa.
Anteeksianto
-
Ole nöyrä ja huomaa, että kaikki, jopa vanhempasi, tekevät virheitä.
-
Muista, mitä rakastat ihmisissä, jotka ovat satuttaneet tai loukanneet sinua.
-
Rukoile apua, jotta voit antaa anteeksi muille.
Kunnioitus
-
Ole kuuliainen vanhemmillesi.
-
Älä puhu pahaa tai epäystävällisesti kenestäkään perheesi jäsenestä.
-
Etsi jokaisesta perheesi jäsenestä myönteisiä piirteitä. Kerro heille, mitä ihailet heissä.
Rakkaus
-
Rukoile sitä, että tuntisit kristillistä rakkautta – Vapahtajan rakkautta – perheesi jäseniä kohtaan.
-
Keksi tapoja palvella perhettäsi.
-
Kirjoita rohkaisevia ja rakastavia viestejä. Piilota niitä eväsrasiaan, laukkuun tai lompakkoon, josta perheesi jäsenet voivat löytää ne myöhemmin.
Myötätunto
-
Rohkaise perheesi jäseniä kertomaan tunteistaan. Yrittäkää myös ymmärtää toisianne.
-
Lohduttakaa toisianne vaikeina aikoina ja yrittäkää kantaa toinen toistenne kuormia (ks. Moosia 18:8–9).
Työ
-
Tarjoudu valmistamaan ateria perheellesi.
-
Auta kotitöissä. Voit esimerkiksi leikata nurmikon, kitkeä rikkaruohoja tai pestä ikkunat.
-
Auta nuorempia sisaruksiasi läksyissä.
Tervehenkinen virkistystoiminta
-
Auta suunnittelemaan perheellesi retkiä, lomia tai toimintoja, joissa perheesi voisi nauttia yhdessäolosta.
-
Pidä taukoja digitaalisten laitteiden käytössä. Sammuta televisio ja muut laitteet ollaksesi yhdessä perheesi kanssa.
Nuorten kokemuksia
Kysyimme muutamilta nuorilta, kuinka he toteuttavat näitä periaatteita omassa perheessään. Tässä on heidän kokemuksiaan:
Usko
Päätin järjestää kaksi seuraavaa perheiltaa keskittyen uskoon. Aloitin niin, että valmistin oppiaiheet ja yritin opetella soinnut, jotta voisin säestää lauluja kitaralla.
Ensimmäinen oppiaihe käsitteli uskoa. Kysyin, missä asioissa perheemme voisi tehdä muutoksia, jotta uskomme vahvistuisi. He vastasivat: ”Rukoileminen, pyhien kirjoitusten tutkiminen, paastoaminen, kirkossa käyminen”, ja niin edelleen. Olimme yhtä mieltä siitä, että on monia asioita, joita voidaan tehdä uskon vahvistamiseksi, mutta kaikkein tärkeintä on todella tehdä niitä. On tärkeää toimia, jotta oma usko vahvistuisi.
Toinen oppiaihe käsitteli hengellisiä lahjoja. Puhuimme siitä, mitä tekemistä uskolla ja hengellisillä lahjoilla on toistensa kanssa
Uskoon keskittyvät perheiltamme sujuivat todella hyvin. Jotkin asiat perheessämme paranivat; meillä oli hauskaa emmekä vain yrittäneet saada perheiltaa suoritetuksi. Saatoimme tuntea Hengen yhdessä perheenä.
Riza S., 16, Roskilde, Tanska
Rukous
Päätin harjoittaa uskoani rukoilemalla ja pyytämällä Jumalalta apua ja johdatusta. Ensin en tajunnut rukousteni tärkeyttä, mutta muutaman päivän kuluttua huomasin, että kodissamme vallitsi suurempi rauha.
Mutta sitten uskoni joutui koetukselle. Nuorin veljeni loukkaantui ja joutui kiireelliseen leikkaukseen, yksi ystävistänikin loukkaantui pahoin, ja äidilleni tuli kova kurkkukipu ja korkea kuume. Kaikki nämä hirveät tapaukset karkottivat ympäriltäni rauhan tunteen. Olin todella surullinen, mutta rukoilin edelleen. Mieleeni tuli isoäitini lempiruno, jossa sanotaan, että Jumala tietää kaiken paremmin kuin me ja että meidän tulisi luottaa Häneen. Niinpä aloin uskoa vielä lujemmin ja tehdä kaiken voitavani. Pian sen jälkeen veljeni pääsi sairaalasta. Ystäväni ei ollutkaan loukkaantunut niin pahoin kuin ensin luultiin. Äitini parani.
Nykyään kun rukoilen muiden puolesta, rukoilen keskittyneemmin ja uskoen lujemmin kuin aiemmin. Meidän tulisi luottaa Jumalaan etenkin silloin kun Häneen ja Hänen suunnitelmiinsa uskominen on vaikeaa, emmekä saisi koskaan valittaa, koska Hän tietää parhaiten.
Jarom K., 18, Graz, Itävalta
Parannus
Olen tajunnut, kuinka paljon parannuksenteko vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi tein syntiä muutaman kuukauden ajan enkä katunut tekojani. Minun oli vaikea katkaista kierrettä. Mutta puhuttuani piispan ja muiden läheisten ystävien kanssa pystyin parannuksenteon kautta tuntemaan, että pääsin paljon lähemmäksi Jumalaa ja että olin jälleen onnellisempi. Kun rukoilin hartaasti ja vietin paljon aikaa lukien pyhiä kirjoituksia, ymmärsin, että minun täytyi muuttaa joitakin asioita elämässäni. Ymmärrän nyt, kuinka paljon olen kehittynyt sen ansiosta. Tämän kokemuksen myötä saatoin päästä paljon läheisempään suhteeseen äitini ja etenkin isäni kanssa.
Vaikka minulla on yhä koettelemuksia ja teen yhä syntiä, voin Vapahtajan sovitustyön avulla tehdä parannuksen. Voin tarkkailla päivittäistä onnistumistani ja yrittää aina haluta tehdä paremmin. Olen ikuisesti kiitollinen sovituksesta elämässäni.
Billy P., 17, Ipswich, Englanti
Työ
Koska pidän sukututkimusta eräänlaisena työnä, päätin valmistaa oman sukukirjani. Niinpä kokosin yhteen kuvat kaikista lähisukuni jäsenistä. Tein sen siksi, että lapseni ja lastenlasteni lapset voisivat nähdä, miltä heidän esivanhempansa näyttivät. Kun tein sitä, tunsin todellista rauhaa, sillä tiesin, etten tehnyt sitä itseäni varten vaan tein sitä myös tulevien sukupolvien hyväksi.
Glory S., 18, Johannesburg, Etelä-Afrikka
Tervehenkinen virkistystoiminta
Ensimmäinen yritykseni osallistua sisarusteni kanssa tervehenkiseen virkistystoimintaan oli vähintäänkin takkuinen. Mutta käännekohtana omalta osaltani oli retki Blue Ridge -vuorille. Ruska oli kaunista ja paikallisessa huvipuistossa oli kivaa, mutta satuttavat sanat, itsekkäät teot ja liian pitkälle mennyt kiusaaminen latistivat usein tunnelman. Ennen pois lähtöämme sisareni ja minä kiipesimme pienelle kukkulalle ja istuimme hiljaa kuunnellen luonnonääniä ympärillämme. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan istuimme riitelemättä, keskustelimme hiljaa tulevista päivistä ja sen hetkisistä vaikeuksistamme. Henki oli läsnä ja toi rauhantunteen, jonka olin jo unohtanut.
Aloin tehdä kaikkeni, jotta voisin jutella sisarusteni kanssa, kysyä heidän päivästään, halata heitä – ihan vain olla mukana heidän elämässään. Autoin nuorinta veljeäni, joka on autistinen, läksyjen kanssa. Autoin nuorinta sisartani tekemään muistiinpanokortteja ja keksimään hassuja loruja, jotta hän oppisi muistamaan kielioppiasioita. Seuraavassa kokeessa hän pääsi yli 20 pistettä edellistä koettaan parempaan tulokseen ja sai parhaimman koearvosanansa. Noiden hetkien tuottama ilo oli erilaista ja syvällisempää kuin olin odottanut. Perheessä eläminen voi olla rankkaa, mutta tuollaisina hetkinä kaikki on sen arvoista.
Nuo pienet tuokiot ovat johtaneet hetkiin, jolloin olemme pitäneet hauskaa, pelanneet ja nauraneet. Olen myös tuntenut perheessäni uudenlaista ykseyttä.
Emily C., 17, Pohjois-Carolina, USA