Kolme tapaaolla mukana sukututkimustyössä
Kun tutkit sukusi historiaa, opit samalla jotakin itsestäsi.
Kun vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista sanoi: ”Sormenne ovat kouliintuneet tekstaamaan ja tviittaamaan Herran työn nopeuttamiseksi ja edistämiseksi – ei vain nopeaan kommunikointiin ystävienne kanssa”, hän puhui sinusta! Sitten hän sanoi: ”Kannustan teitä tutkimaan, etsimään esivanhempanne ja valmistautumaan sijaiskasteisiin Herran huoneessa omien kuolleiden sukulaistenne puolesta.” (”Lasten sydämet kääntyvät”, Liahona, marraskuu 2011, s. 26.)
Tuhannet nuoret miehet ja nuoret naiset kaikkialla maailmassa ovat ottaneet vastaan hänen kutsunsa etsiä esivanhempansa ja olla mukana sijaiskasteissa heidän puolestaan. Yksi nuori nainen, Kaitlen D., on huomannut, että kun hän vie sukulaisten nimiä temppeliin, kokemuksesta tulee merkityksellisempi.
Hän sanoo: ”Kun aloin olla mukana sukulaisten temppelitoimituksissa, tajusin, että keskellä raivoavaa maailmaa, jossa elän, ainoa hetki, jolloin pystyn olemaan hiljaa ja rauhoittumaan, on tuon pyhän paikan seinien sisäpuolella. Aloin myös tuntea olevani lähempänä niitä, jotka ovat verhon toisella puolella. Ollessani kastettavana ja konfirmoitavana aloin ajatella kaikkia niitä ihmisiä, jotka olivat odottaneet todella kauan, että tämä tapahtuisi. Se on lähes sanoin kuvaamaton tunne – täynnä rakkautta ja toivoa – ja se on vahvistanut todistustani hyvin paljon.”
On monia eri tapoja tulla mukaan sukututkimus- ja temppelityöhön, joten mistä aloitat? Kolme nuorta kertoo kokemuksiaan siitä, kuinka he ovat saaneet tietää suvun tarinoita, haastatelleet sukulaisia ja löytäneet sukulaisten nimiä vietäväksi temppeliin.
Esivanhempani ovat minulle hyviä esimerkkejä
Kyle S., Texas, USA
Vanhempani ja minä kuuntelimme vanhin Bednaria lokakuun 2011 yleiskonferenssissa, kun hän sanoi, että sukututkimustyö varjelisi meitä vastustajalta. Aloimme silloin tutkia sukumme historiaa. Suvun historian tutkimisen ansiosta minä opin ja kasvan koko ajan. Se on todella hauskaa.
Minusta on mukavaa, kun saan tietää, mistä olen peräisin ja millaisia esivanhempani ovat. Opin heidän kokemuksistaan ja käytän niitä elämässäni avuksi ollakseni parempi ihminen. On hämmästyttävää saada selville, keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, millaista elämä oli ja kuinka vaikeaa se oli heille.
Nautin esimerkiksi saadessani tietää, että yksi esivanhemmistani, joka 1870-luvulla muutti perheensä kanssa Yhdysvalloissa Tennesseen osavaltiosta Texasin osavaltioon, oli karjankasvattaja. Hän kohtasi elämässään monia haasteita, ja häneltä opin, että elämä voi olla vaikeaa, joten on tärkeää puolustaa sitä, mihin uskoo.
Kun minulla on haasteita elämässäni, sukuni tutkiminen saa minut tuntemaan kuin esivanhempani olisivat aina kanssani ja auttaisivat minua selviytymään vaikeista koettelemuksista, aivan kuten vanhin Bednar meille lupasi.
Valokuva karjatilallisesta ja hautakivestä © iStock/Thinkstock
Kuinka löydät sukusi tarinoita
Kerää tarinoita siitä, mitä esivanhempasi tekivät mielellään. Auta esivanhempiasi tulemaan elävämmiksi ja ota selvää, mitä yhteistä sinulla on heidän kanssaan. Mitä urheilulajeja he harrastivat? Mitä ruokia he söivät? Millainen heidän koulunsa oli?
Puhu vanhempiesi ja isovanhempiesi kanssa siitä, mitä kaikkea he ovat kokeneet elämässään. Voit käyttää kirkon Sukuni-kirjasta päästäksesi alkuun perheen tarinoiden kokoamisessa ja jakamisessa. Sivustolle familysearch.org voit lisätä valokuvia, tarinoita, lähdetietoja, äänitteitä ja asiakirjoja auttaaksesi muita suvussasi tutustumaan esivanhempiinne. Käy sivustolla familysearch.org ja napsauta kohtaa ”Memories” [Muistoja], josta pääset alkuun.
Isovanhempieni tarinoiden tallentamista
Matias M., Utah, USA
Isovanhempani asuvat Uruguayssa. Kun äitini vanhemmat kävivät perheemme luona, tartuin tilaisuuteen haastatella heitä ja kuulla heidän kertomuksensa siitä, kuinka heistä tuli kirkon jäseniä. En ollut koskaan aiemmin kuullut heidän tarinaansa, joten sen kuuleminen isovanhemmiltani oli todella mahtava kokemus.
Tein muistiinpanoja haastatellessani heitä ja myös tallensin haastattelun puhelimellani, jotta voisin kuunnella sen uudelleen aina halutessani. Latasin sen äänitiedoston FamilySearchiin, jotta muut voisivat hyötyä heidän tarinansa kuuntelemisesta sekä nyt että tulevaisuudessa.
Muutaman kuukauden kuluttua pystyin tallentamaan ja lataamaan isäni vanhempien haastattelun. Opin todella paljon sellaista, mitä en ollut tiennyt aiemmin, ja he kertoivat minulle paljon enemmän elämästään kuin olin odottanut.
Oli hienoa kuulla omien isovanhempieni kertovan tarinaansa ja kuunnella neuvoja, joita heillä oli minulle. Tiedän, että pelkästään muutaman minuutin käyttäminen näiden haastattelujen tekemiseen auttaa minua saamaan lapseni ”uskomaan Kristukseen” (2. Nefi 25:23) kuten profeetta Nefi Mormonin kirjassa toimi jälkeläistensä kanssa. Tiedän, että kun lapseni kuulevat isovanhempieni todistukset, heidänkin todistuksensa vahvistuu.
Kuinka haastatella sukulaisia
Sinä ja muut nuoret voisitte seurakunnan toimintana haastatella vanhempia sukulaisia. Mieti kysymys tai pari, joita haluaisit esittää vanhemmillesi, isovanhemmillesi tai muille sukulaisille. Istu sitten heidän kanssaan, esitä heille kysymys heidän elämästään ja kuvaa tai äänitä se puhelimeesi. Kun olet tehnyt sen, voit ladata sen sivuston familysearch.org osioon ”Memories”.
Tavoitteeni: vie kymmenen sukulaisen nimet temppeliin
Rajane S., Jamaica
Sukututkimustyö on aina kiehtonut minua, joten kun vyöhykkeemme johtokunta antoi nuorille tavoitteen koota kymmenen esivanhemman nimet ja olla kasteella ja konfirmoitavana heidän puolestaan temppelissä, olin haltioissani.
Aloitin tutkimiseni ilman mitään apua, mutta en edistynyt lainkaan. Minulla oli kolme nimeä mutta ei mitään tietoja, ja siinä vaiheessa tunsin olevani jumissa sekä hengellisesti että fyysisesti. Päätin pyytää apua äidiltäni. Hän ehdotti, että soittaisin hänen äidilleen. Kun soitin isoäidilleni, hän auttoi hyvin mielellään. Hän jopa antoi minulle luvan toimia sijaisena niiden henkilöiden puolesta, joista puhuimme. Olin ikionnellinen ja kiitollinen.
Temppelimatka oli tulossa, eikä minulla ollut lainkaan nimiä isäni puolelta sukua. Muutamaa tuntia ennen kuin minun oli määrä lähteä kotoa, tunsin innoitusta mennä hautausmaalle ja pyytää isääni soittamaan tädilleen, jotta tämäkin tulisi sinne. Menimme hautausmaalle, ja katsellessani isääni ja isotätiäni kävelemässä ympäri hautausmaata tunsin, että minua johdatettiin joidenkuiden esivanhempieni hautakivien luo. Tunsin heidän halukkuutensa päästä evankeliumin piiriin. Saavutin tavoitteeni Pyhän Hengen ja sukulaisteni avulla. Sain 16 esivanhemman nimet valmiiksi temppeliin!
Kun menin temppeliin, saatoin tuntea niiden esivanhempieni innon ja innostuksen, jotka olivat valmiita ja odottivat. Kasteiden ja konfirmointien aikana saatoin tuntea heidän sielunsa täyttyvän ilolla ja rauhalla. Minusta tuntui mahtavalta, enkä olisi halunnut muuta kuin kiittää heitä siitä, että sain tilaisuuden olla mukana jossakin niin erityisessä tapahtumassa.
Valokuva karjatilallisesta ja hautakivestä © iStock/Thinkstock
Kuinka löydät sukulaistesi nimiä vietäväksi temppeliin
Kokeile Descendancy-näkymää sivustolla familysearch.org. Sen avulla voit etsiä esivanhempia, joiden puolesta tulee tehdä temppelityö. Tartu sitten nuorten temppelihaasteeseen: katso tämän numeron sivua 54.