Puhujakorokkeella

Jumala on ilmoittanut sen minulle

Rachel H. Leatham

Tässä uudessa sarjassa tuodaan esiin omistautuneiden naisten elämää ja heidän sanomaansa otteina kirjasta At the Pulpit: 185 Years of Discourses by Latter-day Saint Women [Puhujakorokkeella: 185 vuotta myöhempien aikojen pyhiin kuuluvien naisten puheita], 2017. Valikoituja lukuja on nähtävissä osoitteessa churchhistorianspress.org/at-the-pulpit.

Valokuva Rachel Leathamista kirkon historian kirjaston luvalla; kehys Getty Images

Tietoa sisar Leathamista

Rachel Hannah Leatham (1884–1979) oli järjestyksessään toinen nainen, jonka puhe otettiin mukaan kirkon viralliseen konferenssiraporttiin. Hän piti tämän puheen 5. huhtikuuta 1908 yleiskonferenssin ulkosalla järjestetyssä lisäkokouksessa.

Hän kuului ensimmäiseen sukupolveen naimattomia naisia, jotka palvelivat kirkon käännytystyössä. Kun hän oli 22-vuotias, hänet kutsuttiin syyskuussa 1906 palvelemaan Coloradon lähetyskentällä.

Palattuaan Salt Lake Cityyn vuonna 1908 sisar Leatham toimi vapaaehtoisena oppaana temppeliaukion tietotoimistossa. Toimisto oli avattu vuonna 1902 siinä tarkoituksessa, että se tarjoaisi oikeaa tietoa ja siellä jaettaisiin kirkon kirjallisuutta temppeliaukiolla käyville vierailijoille.

Tuona aikana yleiskonferenssi pidettiin temppeliaukiolla olevassa tabernaakkelissa. Kun tabernaakkeli täyttyi, osallistujat ohjattiin läheiseen Assembly Halliin toiseen samaan aikaan pidettävään kokoukseen. Kun Assembly Hall täyttyi, ihmiset kokoontuivat nurmikolle lähelle tietotoimiston rakennusta, missä pidettiin konferenssikokousten aikana lisäkokouksia.

Tämä sanoma on ote puheesta, jonka sisar Leatham piti tällaisessa yleiskonferenssin lisäkokouksessa 5. huhtikuuta 1908.

Olen mielestäni yksi onnellisimmista tytöistä koko maailmassa, ja juuri evankeliumi saa minut tuntemaan tällä tavalla, sillä minä tiedän, että evankeliumi on tosi. Tiedän, että Jumala, Isämme, ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus tulivat taivaasta ja toivat evankeliumin ja perustivat kirkon ja puhuivat profeetta Joseph Smithille. – –

Tunnen, että vaikka eläisin ikuisesti, en pystyisi koskaan kiittämään taivaallista Isääni kyllin siunauksista, joita on tullut elämääni, etuoikeudesta lähteä maailmaan ja lausua tämän todistuksen kertomalla ihmisille evankeliumin palautuksesta, Kristuksen palvelijoilleen antamasta valtuudesta ja siunauksista, jotka ovat varattuina niille, jotka kuuntelevat ja noudattavat totuuden, elämän ja pelastuksen sanoja. – –

Minusta tuntuu joskus, että me nuoret kotona emme täysin ymmärrä vastuullisia tehtäviä, joita meillä on. Emme aina muista, että ne, jotka ovat johtajiamme, ovat iäkkäitä, ja että kun isämme ja äitimme ovat poissa, meille lankeaa tehtävä jatkaa heidän työtään, että me olemme Siionin tuleva vastuullinen kansa. Teemmekö me osamme ja valmistaudummeko me niin, että pystymme tekemään työn, jota edeltäjämme ovat tehneet?

– – Pystymmekö me kertomaan, mitä lupauksia Jumala on meille antanut, jos pidämme Hänen käskynsä? Tunnemmeko muinaisen aikakirjan tämän mantereen asukkaista, Mormonin kirjan? Ja tunnemmeko ne suuret totuudet, joita siinä opetetaan, ja ne kirjat, joissa meille opetetaan sen työn kauneutta, jossa olemme nyt mukana? Pelkään, ettemme ole riittävän perehtyneitä evankeliumin periaatteisiin ja ettemme ole niin uutteria kuin meidän pitäisi olla.¹

Missä paljon on annettu, paljon vaaditaan, ja te tiedätte, jokainen teistä, kuinka paljon meille on annettu ja kuinka paljon käsistämme vaaditaan [ks. Luuk. 12:48; OL 82:3]. Valmistaudummeko, jottemme epäonnistu? Eläkäämme jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta [ks. 5. Moos. 8:3; Matt. 4:4; OL 84:44]. Eläkäämme niin, että Hän on aina halukas ottamaan meidät omikseen, siunaamaan meitä ja rakastamaan meitä.

– – Haluan sanoa jälleen, että tiedän evankeliumin olevan tosi. En siksi, että isäni tietää sen, en siksi, että äitini on aina opettanut sitä minulle, vaan tiedän, että evankeliumi on tosi, koska Jumala on ilmoittanut sen minulle. Hänen Henkensä on todistanut sen minun hengelleni [ks. Room. 8:16], ja tuo todistus on Jumalan kallisarvoisin lahja minulle.

Jumala siunatkoon meitä kaikkia. Sitä pyydän Jeesuksen nimessä. Aamen.

Sisar Rachel Leatham (vasemmalla) palveli lähetystyössä Coloradossa Yhdysvalloissa ja allekirjoitti kirjeensä lähetysjohtajalleen sanoilla ”Sisarenne evankeliumissa” (yllä).

Viite

1. Sisar Leathamin kuukausittaiset kirjeet lähetysjohtajalleen tuovat esiin hänen uutteruutensa. Helmikuun 25. päivänä 1907 hän kirjoitti: ”Olen pyrkinyt tekemään velvollisuuteni ja tuntenut suurta tyydytystä työstäni” (Colorado Denver South Mission General Minutes, s. 166).