Lohdun siunaus
Sarah Bieber
Calgary, Alberta, Kanada
Kun kävi ilmeiseksi, että isäni syöpä oli parantumaton, äitini sanoi masentuneena: ”Emme taida saada ihmettämme.” Sillä hetkellä tunsin, että perheemme saisi kokea ihmeitä, vaikka isäni pysyminen hengissä ei olisikaan niiden joukossa.
Yksi ihme tuli eräänä aamuna, kun ystäväni Beth kysyi minulta, mitä olin suunnitellut sille päivälle. Kerroin hänelle, että olin suunnitellut viettäväni sen iltapäivän isäni luona sairaalassa, mutta järjestämäni lastenhoito oli peruuntunut. Beth tarjoutui auliisti hoitamaan lapsiani, jotta voisin viettää aikaa isäni kanssa. Hän myös tarjoutui tuomaan perheelleni ilta-aterian. Olin hyvin kiitollinen.
Kun saavuin sairaalaan, isäni ei jaksanut avata silmiään eikä syödä mitään. Mutta pian sen jälkeen hän saikin yllättävän tarmonpuuskan. Yli kolmen tunnin ajan hän oli täysin hereillä, ja me puhuimme ja jopa kävelimme muutaman kerran sairaalasiiven ympäri. Sinä aikana ei tullut muita vierailijoita. Minua siunattiin tällä kahdenkeskisellä ajalla hänen kanssaan.
Sinä päivänä me nauroimme ja itkimme yhdessä. Isä kertoi minulle siitä, mitä hän ajatteli tämän maanpäällisen elämän jättämisestä, ja siitä, mikä merkitsi hänelle eniten – hänen todistuksestaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Se iltapäivä on yksi elämäni rakkaimmista muistoista. Kolme päivää myöhemmin hän kuoli.
Vasta viikko hänen hautajaistensa jälkeen tajusin, että viimeinen kerta, jolloin puhuin isäni kanssa, oli sinä iltapäivänä, kun Beth huolehti lapsistani. Kyyneleet poskilleni virraten lähetin Bethille sähköpostiviestin kiittäen häntä hänen palveluksestaan ja selittäen, kuinka paljon se minulle merkitsi.
Beth vastasi: ”Minulla on todistus siitä, että Jumala haluaa antaa meille lohdun ja armon siunauksia – etenkin silloin kun koemme jotakin vaikeaa. Olen rukoillut lohtua sinulle ja perheellesi tänä aikana.”
Minua liikutti se, että Jumala oli innoittanut Bethiä olemaan se siunaus, jonka hän oli rukoillut minun saavan. Tiedän, että Jumala antaa meille lohdun siunauksia vaikeina aikoina elämässämme.