Jumalan sana lapsilleen

Presidentti Dieter F. Uchtdorf

toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa

Pyhissä kirjoituksissa meille kerrotaan, että heti luotuaan miehen ja naisen Jumala puhui heille.¹ Hän antoi heille elintärkeää tietoa ja kallisarvoisia ohjeita. Hänen tarkoituksenaan ei ollut rasittaa tai huolestuttaa heitä vaan ohjata heitä onneen ja iankaikkiseen kirkkauteen.

Ja se oli vasta alku. Siitä ajasta tähän asti Jumala on jatkuvasti ollut yhteydessä lapsiinsa. Jokaisen sukupolven opetuslapset ovat varjelleet, vaalineet ja tutkineet Hänen sanaansa. Sitä pitävät arvossa ne, jotka pyrkivät tuntemaan Jumalan tahdon, ja he todistavat totuudesta, ettei ”Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille”².

Tämä on ollut mallina ajan alusta saakka, ja se on mallina yhä edelleen. Kyseessä ei ole vain kaunis Raamatun kertomus vaan tämä on Jumalan säätämä tapa välittää välttämättömiä sanomia lapsilleen. Hän nostaa keskuudestamme esiin yksilöitä, kutsuu heidät profeetoiksi ja antaa heille sanottavaksi sanoja, jotka meitä kutsutaan ottamaan vastaan niin kuin ne olisivat lähtöisin Hänen omasta suustaan³. Hän on julistanut: ”Olipa se puhuttu minun omalla äänelläni tai minun palvelijoideni äänellä, se on sama.”⁴

Tämä on yksi loistavimmista, rohkaisevimmista ja toiveikkaimmista palautuksen sanomista – Jumala ei ole vaiti! Hän rakastaa lapsiaan. Hän ei ole jättänyt meitä harhailemaan pimeydessä.

Kaksi kertaa vuodessa, huhti- ja lokakuussa, meillä on tilaisuus suurenmoisissa yleiskonferensseissamme kuulla Herran ääni Hänen palvelijoidensa välityksellä.

Annan teille henkilökohtaisen todistukseni siitä, että kauan ennen kuin puhuja yleiskonferenssissa kävelee sen pitkän matkan puhujakorokkeelle, hän on ponnistellut, rukoillut ja tutkinut valtavasti täyttääkseen tehtävänsä puhua. Jokainen konferenssipuhe edustaa lukemattomia tuntikausia valmistautumista ja hartaita pyyntöjä, että puhuja voi ymmärtää, mitä Herra haluaa pyhiensä kuulevan.

Mitä saattaisi tapahtua, jos me kuulijat valmistautuisimme yhtä huolella kuin puhujat? Kuinka eri tavalla suhtautuisimme yleiskonferenssiin, jos näkisimme konferenssin tilaisuutena saada viestejä Herralta itseltään? Yleiskonferenssin sanoista ja musiikista me voimme odottaa saavamme henkilökohtaisia vastauksia mihin tahansa kysymyksiin tai ongelmiin, joita meillä saattaa olla.

Jos olet joskus ihmetellyt, puhuuko taivaallinen Isä todella sinulle, muistuttaisin sinua yksinkertaisista ja silti syvällisistä sanoista, joita Alkeisyhdistyksen lapsemme laulavat: ”[Oot] lapsi Jumalan, ja [saavuit] päälle maan.” Hänen tarkoituksensa on auttaa sinua palaamaan jonakin päivänä Hänen luokseen.

Jos lähestyt taivaallista Isää Hänen lapsenaan, voit pyytää vilpittömin sydämin Häneltä: ”Ohjaa, suojaa, kanssain kulje, Näytä mulle tie. Opeta mua tekemään” kaikki se, mitä minun täytyy. Hän puhuu sinulle Pyhän Henkensä kautta, ja sitten on sinun tehtäväsi seurata Hänen tahtoaan. Lupaan, että jos sen teet, ”Hän lahjat rikkaat suo”.⁵

Herran ohjausta tarvitaan tänä aikana aivan yhtä paljon kuin sitä on tarvittu milloin tahansa muulloin maailman historiassa. Kun valmistaudumme kuulemaan Herran sanaa, etsikäämme uutterasti totuuden Henkeä, jotta kun Herra puhuu palvelijoidensa välityksellä, me pystymme ymmärtämään, rakentumaan ja riemuitsemaan yhdessä.⁶

Todistan, että kun näin teemme, ”helvetin portit eivät [meitä] voita; niin, ja Herra Jumala hajottaa pimeyden voimat [meidän edestämme] ja saattaa taivaat järkkymään [meidän parhaaksemme] ja nimensä kunniaksi.”⁷