Viimeinen sana
Sakramentti ja tuleminen enemmän Kristuksen kaltaiseksi
Vanhin D. Todd Christofferson
kahdentoista apostolin koorumista
Lokakuun 2017 yleiskonferenssipuheesta.
Herran aterian sakramenttiin sisältyvää vertauskuvallisuutta on suurenmoista pohtia. Leipä ja vesi edustavat Hänen lihaansa ja vertansa – Hänen, joka on elämän leipä ja elävä vesi (ks. Joh. 4:10) – muistuttaen meitä koskettavasti siitä hinnasta, jonka Hän maksoi lunastaakseen meidät. Kun leipä murretaan, muistamme Vapahtajan rikki revityn lihan. – – Juodessamme veden ajattelemme verta, jonka Hän vuodatti Getsemanessa ja ristillä, ja sen pyhittävää voimaa (ks. Moos. 6:60). – –
Mutta sillä, että kuvaannollisesti syömme Hänen lihaansa ja juomme Hänen vertansa, on muukin tarkoitus, ja se on Kristuksen ominaisuuksien ja luonteen sisäistäminen – –. Kun nautimme sakramenttileivän ja -veden joka viikko, meidän kannattaisi miettiä, kuinka täysin ja kokonaisvaltaisesti meidän täytyy sisällyttää elämäämme ja olemukseemme Hänen luonteensa ja mallinsa synnittömästä elämästä. Jeesus ei olisi voinut sovittaa muiden syntejä, ellei Hän itse olisi ollut synnitön. Koska oikeudenmukaisuudella ei ollut vaatimuksia Häneen nähden, Hän saattoi tarjoutua meidän sijastamme tyydyttämään oikeudenmukaisuuden ja sitten tarjota armoa. – –
Vapahtajan lihan syöminen ja Hänen verensä juominen tarkoittaa sitä, että poistamme elämästämme kaiken sellaisen, mikä ei ole sopusoinnussa Kristuksen kaltaisen luonteen kanssa, ja teemme Hänen ominaisuuksistaan omiamme. Tämä on parannuksenteon laajempi merkitys: ei vain kääntyä pois menneistä synneistä vaan myös jatkossa ”kääntää sydämensä ja tahtonsa Jumalaan” [PKO, ”Parannus”]. – – Jumala näyttää meille vikamme ja heikkoutemme, mutta Hän auttaa meitä myös tekemään heikkouksista vahvuuksia (ks. Et. 12:27). Jos vilpittömästi kysymme: ”Mitä [minulta] vielä puuttuu?” (Matt. 19:20), Hän ei jätä meitä arvailemaan vaan rakkaudessa vastaa meille meidän onnemme tähden. Ja Hän antaa meille toivoa.