Opetuksia Uudesta testamentista
Martta ja Maria
Riippumatta siitä tavasta, jolla päätämme palvella, on välttämätöntä, että hyväksymme Kristuksen ja seuraamme Häntä koko sydämestämme ja mielestämme.
Aikana, jolloin monet Jerusalemissa ilmaisivat hämmennystä siitä, kuka Vapahtaja oli, Jeesus opetti: ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville [opista]” (Joh. 7:17). Jos haluamme tehdä enemmän kuin vain opetella oppia ja sen sijaan oppia, kuka Jeesus Kristus on, ja tulla Hänen opetuslapsikseen, meidän täytyy muuttaa uskomme toiminnaksi. Kertomus Martasta ja Mariasta osoittaa, että on olemassa enemmän kuin yksi tapa palvella Vapahtajaa omassa elämässämme.
Pian tämän saarnan jälkeen Jeesus meni joidenkin opetuslastensa kanssa Martan kotiin Betaniaan opettamaan evankeliumia. Martta otti päävastuun hyvän emännän tehtävästä, ehkä tarjoamalla ruokaa ja suojaa vierailleen, kun taas hänen sisarensa Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa ja kuunteli Hänen puhettaan. (Ks. Luuk. 10:38–42.) Siskosten erilaiset tavat palvella Mestaria opettavat meitä kunnioittamaan ja arvostamaan niitä, jotka ilmaisevat opetuslapseutta erilaisin tavoin. Jeesuksen opetukset tässä kertomuksessa osoittavat myös Hänen näkemyksensä siitä, että naiset olivat vapaita valitsemaan, kuinka he palvelivat ja kuinka osoittivat opetuslapseutta, samoin kuin miehetkin voivat valita.
Palvelemista antamalla
Juuri ennen kuin Luukas kertoo Martasta ja Mariasta, hän kertoo vertauksen laupiaasta samarialaisesta. Tässä kertomuksessa Vapahtaja opetti meitä osoittamaan armeliaisuutta muita kohtaan, kuten antamaan ruokaa, suojaa ja huolenpitoa jokaiselle, joka on sen tarpeessa (ks. Luuk. 10:30–37). Se, että Martalla ”oli kädet täynnä työtä – – palvellessaan” (Luuk. 10:40), osoittaa, että hän hyväksyi tämän periaatteen ja hänellä oli näkemys siitä, sillä hän muutti uskonsa toiminnaksi.
Jeesus havainnollisti opetustaan siitä, että se, joka on suurin, palvelkoon muita (ks. Matt. 20:26–28; Luuk. 22:26–27), käyttämällä elämänsä palvelemiseen. Martta reagoi haluamalla palvella Häntä. Kertomuksessa Martasta ja Mariasta on kaksi naista, jotka ovat esimerkkinä todellisesta uskosta ja opetuslapseudesta palvelemalla ja oppimalla. Aivan kuten Martta osoitti rakkautensa Kristusta kohtaan palvelemalla, mekin voimme palvella lähipiirissämme olevia tavalla, joka keskittyy rakkauteemme Vapahtajaamme kohtaan ja halukkuuteemme oppia ja noudattaa Hänen evankeliumiaan.
Kun palvelemme, meidän pitää muistaa, että on muitakin tapoja palvella ja että meidän ei pidä tuomita niihin osallistuvia. Kun Martta harmistui siitä, että hänellä oli ”kädet täynnä työtä” (Luuk. 10:40), hänen suhtautumisensa toi tilanteeseen kiistan hengen ja uhkasi Vapahtajan vierailuun liittyvää hyväntahtoisuuden ilmapiiriä.
Vaikka Martta olikin vieraanvarainen ja vastuuntuntoinen, hän oli myös ahdistunut ja uppoutunut kiireisiinsä. Hän valitti Jeesukselle: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” (Luuk. 10:40.) Hänen vastalauseensa antaa ymmärtää, että hän käsitti olevansa palvelemassa yksin. Hän oli sokea muiden sillä hetkellä erilaisille tavoille palvella, mukaan lukien Marian ja itse Vapahtajan. Martta havainnollisti antamisen periaatetta mutta hän teki sen asenteella, joka ei edistänyt Hengen läsnäoloa. Omassa elämässämme nykyään mekin voimme osoittaa rakkauttamme muita kohtaan teoillamme ja asenteellamme.
Palvelemista vastaanottamalla
Varoittavalla äänellä Jeesus antoi tunnustusta Martan pyrkimyksille palvella ja hänen siitä seuranneelle turhautumiselleen: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista” (Luuk. 10:41). Vapahtajan sanojen tarkoituksena ei ollut väheksyä Martan valitsemaa tapaa osoittaa vieraanvaraisuutta vaan tunnustaa se oikeus, joka Marialla oli palvella kuuntelemalla ja oppimalla. Marian teot osoittavat meille, mikä on välttämätöntä kaikille niille, jotka haluavat seurata Häntä riippumatta heidän valitsemastaan tavasta palvella.
Maria salli Vapahtajan palvella häntä ottamalla vastaan Hänen sanansa. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että me voimme osoittaa rakkautta Vapahtajaa kohtaan istumalla Hänen jalkojensa juuressa oppiaksemme ja kasvaaksemme Hengessä.
Vain yksi on tarpeen
Vastaus Martan ristiriitaiseen tilanteeseen oli tunnustaa, että ”vain yksi on tarpeen” (Luuk. 10:42). Se tarkoittaa yksinkertaisuuden syvällistä voimaa, mutta yksinkertainen voi merkitä meille kaikille erilaisia asioita. ”Tarpeellisen” mittapuu löytyy vaikuttimistamme, ei siitä, mitä saamme aikaan. Riippumatta tavasta, jolla päätämme palvella, niin tärkeää on, että hyväksymme Kristuksen ja seuraamme Häntä koko sydämestämme ja mielestämme.
Saattaa olla, että jonakin hetkinä palveleminen ”Martan tavalla” voi olla paras tapa, kun taas muut hetket tuntuvat suosittavan ”Marian suhtautumistapaa” – tai jopa jotakin sellaista, mikä ei sovi kumpaankaan näistä kahdesta. Voimme sisällyttää Martan ja Marian esimerkit omaan elämäämme ja pyytää Hengen johdatusta palvellaksemme parhaalla tavalla.
Tarkastelkaamme asenteitamme palvellessamme valitsemallamme tavalla ja muistakaamme, että kaikkein tärkeintä on meidän sitoumuksemme seurata Häntä. Olkaamme aina Vapahtajan jalkojen juuressa.