Aivan erityisen korkea kutsumus

Joy D. Jones

Alkeisyhdistyksen ylijohtaja

Uskovina naisina me voimme ammentaa profeetta Josephin kokemuksista totuuden periaatteita, jotka antavat näkemystä oman ilmoituksemme saamiseen.

Olen kiitollinen voidessani tänään puheessani keskittyä naisten jatkuviin rooleihin palautuksessa. On selvää, että kautta historian naisilla on ollut selkeä paikka taivaallisen Isämme suunnitelmassa. Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Olisi mahdotonta mitata vaikutusta, joka – – naisilla on paitsi perheisiin myös Herran kirkkoon vaimoina, äiteinä ja isoäiteinä, sisarina ja täteinä, opettajina ja johtajina ja etenkin esikuvina uskosta ja sen hartaina puolustajina.”¹

Varhaisessa Apuyhdistyksessä Nauvoossa 178 vuotta sitten profeetta Joseph Smith neuvoi sisaria ”elämään etuoikeuksiensa mukaisesti”². Heidän esimerkkinsä opettaa meitä tänä päivänä. He noudattivat yksimielisesti profeetan ääntä ja elivät uskoen lujasti Jeesukseen Kristukseen auttaessaan sen perustuksen luomisessa, jolla me nyt seisomme. Sisaret, on meidän vuoromme. Meillä on jumalallinen tehtävä Herralta, ja meidän uskollinen, ainutlaatuinen panoksemme on ratkaisevan tärkeä.

Presidentti Spencer W. Kimball selitti: ”Aivan erityisen korkea kutsumus on olla vanhurskas nainen loppunäytösten aikana tämän maan päällä ennen Vapahtajamme toista tulemista. Vanhurskaan naisen voima ja vaikutus voi nykyaikana olla kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä se saattaa olla tyynempinä aikoina.”³

Presidentti Nelson on samalla tavoin pyytänyt: ”Vetoan – – sisariini [kirkossa], että te astutte esiin! Ottakaa ansaittu ja välttämätön paikkanne kodissanne, yhteisössänne ja Jumalan valtakunnassa – enemmän kuin olette koskaan aiemmin tehneet.”⁴

Hiljattain minulla oli etuoikeus yhdessä Alkeisyhdistyksen lasten ryhmän kanssa tavata presidentti Russell M. Nelson Smithin perheen uudelleen rakennetussa kodissa Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa. Kuunnelkaa, kun rakas profeettamme opettaa lapsille, mitä he voivat tehdä astuakseen esiin.

1:55

Sisar Jones: ”Minua kiinnostaa tietää, haluaisitteko esittää presidentti Nelsonille jonkin kysymyksen. Te istutte täällä profeetan kanssa. Onko jotakin, mitä olette aina halunneet kysyä profeetalta? Ole hyvä, Pearl.”

Pearl: ”Onko vaikeaa olla profeetta? Oletko sinä tosi kiireinen?”

Presidentti Nelson: ”Tietenkin se on vaikeaa. Kaikki enemmän Vapahtajan kaltaiseksi tulemisessa on vaikeaa. Esimerkiksi kun Jumala halusi antaa Moosekselle kymmenen käskyä, niin mihin Hän käski Moosesta menemään? Ylös vuorenhuipulle, Siinainvuoren huipulle. Niinpä Mooseksen piti kulkea koko se matka ylös vuoren huipulle saakka saadakseen kymmenen käskyä. Taivaallinen Isä olisi voinut sanoa: ’Mooses, aloita sinä sieltä ja minä aloitan täältä, ja tapaamme sitten puolimatkassa.’ Ei, Herra rakastaa ponnistelemista, koska ponnistelu tuo palkintoja, joita ei voi saada ilman ponnistelua. Oletteko te esimerkiksi koskaan käyneet pianotunneilla?”

Lapset: ”Joo.”

Pearl: ”Minä soitan viulua.”

Presidentti Nelson: ”Harjoitteletteko te?”

Lapset: ”Joo.”

Presidentti Nelson: ”Mitä tapahtuu, jos ette harjoittele?”

Pearl: ”Silloin unohtaa.”

Presidentti Nelson: ”Niin, te ette edisty, vai mitä? Niinpä vastaus on kyllä, Pearl. Se vaatii ponnistelua, paljon raskasta työtä, paljon tutkimista, eikä tekeminen koskaan lopu. Se on hyvä! Se on hyvä, koska me aina edistymme. Seuraavassa elämässäkin me edistymme.”

Presidentti Nelsonin vastaus näille kallisarvoisille lapsille koskee meitä aivan jokaista. Herra rakastaa ponnistelua, ja ponnistelu tuo palkintoja. Me jatkamme harjoittelemista. Me edistymme aina, kunhan pyrimme seuraamaan Herraa.⁵ Hän ei odota täydellisyyttä tänä päivänä. Me jatkamme kiipeämistä omalle siinainvuorellemme. Kuten menneinä aikoina, meidänkin matkamme todella vaatii ponnistelua, kovaa työtä ja tutkimista, mutta sitoutumisemme edistymiseen tuo iankaikkisia palkintoja.⁶

Mitä muuta me opimme ponnistelusta, kovasta työstä ja tutkimisesta profeetta Joseph Smithiltä ja ensimmäisestä näystä? Ensimmäinen näky antaa meille ohjausta omissa ainutlaatuisissa jatkuvissa rooleissamme. Uskovina naisina me voimme ammentaa profeetta Josephin kokemuksista totuuden periaatteita, jotka antavat näkemystä oman ilmoituksemme saamiseen. Esimerkiksi:

Me työskentelemme vaikeuksien keskellä.
Me käännymme pyhien kirjoitusten puoleen saadaksemme viisautta toimia.
Me osoitamme uskoamme ja luottamustamme Jumalaan.
Me käytämme voimaamme vedota Jumalaan, jotta Hän auttaa meitä tekemään tyhjäksi vastustajan vaikutuksen.
Me esitämme sydämemme toiveet Jumalalle.
Me keskitymme Hänen valoonsa, joka opastaa elämämme valintoja ja joka on yllämme, kun käännymme Hänen puoleensa.
Me käsitämme, että Hän tuntee meistä jokaisen nimeltä ja Hänellä on meille yksilöllinen tehtävä täytettäväksi.⁷

Lisäksi Joseph Smith palautti tiedon siitä, että meillä on jumalallisia mahdollisuuksia ja iankaikkinen arvo. Koska meillä on tämä suhde taivaalliseen Isäämme, uskon, että Hän odottaa meidän vastaanottavan ilmoitusta Häneltä.

Herra käski Emma Smithiä vastaanottamaan Pyhän Hengen, oppimaan paljon, panemaan pois sen, mikä on tästä maailmasta, etsimään sitä, mikä on paremmasta, ja pysymään liitoissa, jotka hän oli tehnyt Jumalan kanssa.⁸ Oppiminen on olennainen osa edistymistä, varsinkin kun Pyhän Hengen jatkuva kumppanuus opettaa meille, mitä meidän kunkin on tarpeen panna pois – eli mikä saattaa häiritä meitä tai hidastaa edistymistämme.

Presidentti Nelson on sanonut: ”Pyydän teitä kasvattamaan hengellistä kykyänne vastaanottaa ilmoitusta.”⁹ Profeettamme sanat ovat alati mielessäni, kun pohdin naisten kykyä astua esiin. Hän pyytää meitä, mikä osoittaa, että asia on tärkeä. Hän opettaa meille, kuinka selviytyä hengellisesti synnistä sairaassa maailmassa vastaanottamalla ilmoitusta ja toimimalla sen mukaisesti.¹⁰ Kun teemme niin pitäen kunniassa Herran käskyt ja elämällä niiden mukaan, meille luvataan – kuten Emma Smithille luvattiin – ”vanhurskauden kruunu”¹¹. Profeetta Joseph opetti, miten tärkeää on tietää, että tämän elämän aikana kulkemamme polku on Jumalan hyväksymä. Ilman sitä tietoa mielemme väsyy ja uupuu.¹²

Tässä konferenssissa me kuulemme totuuksia, jotka innoittavat meitä muuttumaan, kehittymään ja puhdistamaan elämämme. Henkilökohtaisen ilmoituksen avulla me voimme torjua sen, mitä jotkut nimittävät ”yleiskonferenssihäkellykseksi” – kun konferenssin jälkeen päätämme niin lujasti tehdä sen kaiken heti. Naisilla on monia rooleja, mutta on mahdotonta ja tarpeetonta täyttää niitä kaikkia samalla kertaa. Henki auttaa meitä päättämään, mihin työhön keskittyä tänään.¹³

Herran rakastava vaikutus, jota saamme Pyhän Hengen välityksellä, auttaa meitä tietämään Hänen tärkeysjärjestyksensä edistymisessämme. Henkilökohtaisen ilmoituksen varteen ottaminen johtaa henkilökohtaiseen edistymiseen.¹⁴ Me kuuntelemme ja toimimme.¹⁵ Herra on sanonut: ”Pyytäkää uskossa Isältä minun nimessäni uskoen saavanne, niin te saatte Pyhän Hengen, joka ilmaisee kaikki asiat, jotka ovat hyväksi.”¹⁶ Jatkuvana tehtävänämme on saada jatkuvaa ilmoitusta.

Kun tulemme siinä taitavammiksi, me voimme saada enemmän voimaa yksilöllisiin rooleihimme palvella sekä toteuttaa pelastuksen ja korotuksen työtä – todellakin ”panna pois [sen], mikä on tästä maailmasta, ja etsiä sitä, mikä on paremmasta”¹⁷. Silloin voimme tehokkaammin innoittaa nousevaa sukupolvea tekemään samoin.

Veljet ja sisaret, me kaikki tavoittelemme elämäämme Jumalan voimaa.¹⁸ Naisten ja miesten välillä vallitsee kaunis ykseys Jumalan työn toteuttamisessa tänä aikana. Me pääsemme osallisiksi pappeuden voimasta liittojen avulla, joita on tehty ensin kasteen vesissä ja sitten pyhän temppelin suojissa.¹⁹ Presidentti Nelson on opettanut meille: ”Jokainen nainen ja jokainen mies, joka tekee liittoja Jumalan kanssa ja pitää nuo liitot ja joka osallistuu kelvollisena pappeuden toimituksiin, voi suoraan saada Jumalan voimaa.”²⁰

Tänä päivänä myönnän omalta osaltani, etten aiemmin elämässäni käsittänyt, että liittojeni kautta minä naisena pääsen osalliseksi pappeuden voimasta.²¹ Sisaret, rukoilen, että käsitämme pappeuden voiman ja vaalimme sitä, kun pysymme liitoissamme²², omaksumme pyhien kirjoitusten totuudet ja otamme varteen elävien profeettojemme sanat.

Julistakaamme rohkeasti omistautumisemme taivaalliselle Isällemme ja Vapahtajallemme ”järkkymättömän uskon avulla häneen, turvautuen täysin hänen ansioihinsa, joka on voimallinen pelastamaan”²³. Jatkakaamme iloisesti tätä matkaa kohti korkeimpia hengellisiä mahdollisuuksiamme ja auttakaamme lähimmäisiämme tekemään samoin rakkauden, palvelemisen, johtamisen ja myötätunnon avulla.

Vanhin James E. Talmage muistutti meitä lempeästi: ”Maailman suurin naisen ja naissukupuolen puolustaja on Jeesus Kristus.”²⁴ Kun lopuksi tarkastelemme jatkuvia tehtäviä, joita naisilla ja meillä kaikilla on palautuksessa, mikä tehtävä on tärkein? Todistan, että tärkeintä on kuulla Häntä²⁵, seurata Häntä²⁶, turvata Häneen²⁷ ja välittää Hänen rakkauttaan²⁸. Tiedän, että Hän elää.²⁹ Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.