HLBT-veljiemme ja -sisartemme ymmärtäminen ja mukaan ottaminen

Ryan J Wessel

Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.

Me kaikki voimme osaltamme luoda ykseyttä seurakuntiimme ja yhteisöihimme.

Muutaman ensimmäisen kuukauden aikana kun minut oli kutsuttu piispaksi, yllätyin siitä, kun kolmen perheen vanhemmat tulivat vuorollaan luokseni kertomaan luottamuksellisesti, että heillä on lapsi, joka identifioituu homoseksuaaliksi tai transsukupuoliseksi. Kussakin tapauksessa vanhemmat ilmaisivat vilpitöntä rakkautta lastaan kohtaan sekä eri asteista huolta siitä, ettei heidän lapsensa sopisi seurakuntayhteisöön.

Lopulta oli muitakin perheitä, jotka kertoivat minulle samanlaisia asioita, ja käsitin, että vaikka nämä kokemukset eivät olleetkaan minulle kovin tuttuja, niin piispana minulla oli etuoikeus auttaa kaikkia seurakuntani jäseniä luomaan yhteisöön suurempaa ykseyttä, kokivatpa he mitä tahansa.

Tajusin pian, että pystyäkseni piispana vaikuttamaan paremmin minun piti olla halukas pyrkimään ymmärtämään niiden jäsenten, jotka identifioituvat HLBT-yhteisöön kuuluviksi, ja heidän perheidensä kokemuksia. Niinpä vilpittömien ja avoimien keskustelujen avulla, yrityksen ja erehdyksen kautta, tutkimalla paljon ja turvautumalla Herraan saadakseni ymmärrystä opin paljon siitä, kuinka voisin tukea paremmin jäseniä näissä olosuhteissa, kun he pyrkivät tulemaan Kristuksen luo.

Silmäni avautuivat sille, että tarvitaan ykseyttä ja ymmärrystä, ja opin muutamia asioita, jotka auttoivat minua piispana luomaan mukaan ottavamman suhtautumistavan kaikkiin HLBT-veljiimme ja -sisariimme. Toivon, että kun johtohenkilöt ja muut lukevat, mitä minä olen oppinut, he löytävät hyödyllisiä ideoita omiin tilanteisiinsa.

Opetus 1: Seuraa eläviä apostoleja

Huomasin nopeasti, kuinka tärkeää on perehtyä siihen, mitä apostolit ovat opettaneet aiheesta viime aikoina.

Yksi hieno totuus Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa on se, että meitä johtavat elävät apostolit ja profeetat (ks. OL 1:30). Ja minulle sana elävät antaa ymmärtää, että me saamme johdatusta meidän aikanamme siihen, kuinka evankeliumi soveltuu meidän aikamme tarpeisiin. Niinpä jos turvaamme vain menneisyyden kirjoituksiin, me saatamme jäädä vaille sitä erinomaista ja tärkeää johdatusta, jota Herra antaa nykyisten profeettojen kautta.

Yksi lähdeaineisto, joka auttoi minua käymään läpi apostolien viimeaikaisia opetuksia, oli kirkon verkkosivuston osasto Apua elämään, varsinkin sen sivut ”Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys” ja ”Transsukupuolinen”. Seuraavassa on muutamia lausuntoja, jotka erityisesti kiinnittivät huomioni:

Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Moninaisuus, jota nykyään on kirkossa, saattaa olla vasta alkua. Suoraan sanoen uskon, että tulemme näkemään entistä suurempaa moninaisuutta. – – [Se], että ihmiset voivat tuoda mukanaan erilaisia lahjoja ja näkökulmia, ja ihmisten kokemusten, taustojen ja haasteiden laaja kirjo osoittaa meille, mikä on todella olennaista Kristuksen evankeliumissa. Ja suuri osa siitä, mitä kenties ajan kuluessa on omaksuttu ja mikä on enemmän kulttuuriin liittyvää kuin opillista, voi jäädä pois, ja me voimme todella oppia olemaan opetuslapsia.”¹
Vanhin Quentin L. Cook kahdentoista apostolin koorumista on esittänyt kutsun ”[olla] ensimmäisinä ilmaisemassa rakkautta ja myötätuntoa sekä antamassa heille apua. – – Älköön joukossamme olko perheitä, jotka sulkevat luotaan ne, jotka valitsevat erilaisen elämäntyylin omaan sukupuoleensa kohdistuvien tunteidensa johdosta, älköönkä perheitä, jotka ovat epäkohteliaita heitä kohtaan.”²

Jotta kannustaisimme seurakuntaamme tutkimaan apostolien viimeisimpiä opetuksia tästä aiheesta, omistimme yhden viidennen sunnuntain yhdistetyistä oppiaiheista siihen, että keskustelimme, kuinka voisimme noudattaa paremmin näitä ohjeita. Se oppiaihe osoittautui hyvin hyödylliseksi, koskettavaksi ja rakentavaksi kokemukseksi.

Opetus 2: Valitse pelon sijaan usko

Tuntematon voi olla pelottavaa. Uutena piispana oli pelottavaa auttaa seurakuntamme jäsentä, joka identifioitui homoseksuaaliksi ja tarvitsi hengellistä apua. Oli haasteellista johtaa keskusteluja tästä aiheesta ja neuvoa vanhempia, joiden nuoret kamppailivat oman identiteettinsä kanssa.

Mieleen tuli huolestuneita ajatuksia:

”Entä jos sanon jotakin väärin?”

”Entä jos kuulostan liian konservatiiviselta tai liian jyrkältä?”

”Tiedänkö edes tarpeeksi, jotta olisin avuksi?”

Eräänä päivänä miettiessäni pelkojani tunsin halua tutkia pyhien kirjoitusten kohtia, joissa mainitaan pelko. Tunsin rauhaa, kun luin: ”Täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon” (Moroni 8:16) ja ”pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon” (1. Joh. 4:17–18).

Nämä totuudet auttoivat minua muistamaan, että jos toimin vilpittömästä rakkaudesta, voisin luottaa siihen, että saan Herralta johdatusta ja apua.

Voin todistaa, että kun olin kyllin halukas ja nöyrä noudattamaan Pyhän Hengen kehotuksia silloinkin, kun tunsin riittämättömyyttä oudoissa tilanteissa, koin todeksi lupauksen, että Jumala tekee ”sen, mikä on heikkoa, – – vahvaksi” (Et. 12:27).

Opetus 3: Hyödynnä yksinkertaisia käytäntöjä – johtohenkilöille

Etsimällä neuvoja luotettavista lähteistä tämän aiheen osalta huomasin muutamia käytännön vinkkejä, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti kykyyni piispana luoda kaikki ihmiset mukaan ottavaa yhteisöä. Kun turvaudut Henkeen, voisit soveltaa seuraavia ehdotuksia vastaamaan tarpeisiin oman seurakuntanne olosuhteissa:

Käänny niiden henkilöiden puoleen, jotka ovat perehtyneet HLBT-kysymyksiin, jotta voit oppia heidän näkökulmansa ja ymmärtää sitä. Näitä voivat olla vaarnanjohtajasi, seurakuntaneuvostonne, muut piispat alueellanne, luotettavat ystävät ja seurakuntanne jäsenet, jotka kokevat kuuluvansa HLBT-yhteisöön, sekä heidän perheensä. Myös kirkon verkkosivusto ”Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys” (churchofjesuschrist.org/study/life-help/same-sex-attraction?lang=fin) voi antaa opastusta. Ympärillämme on paljon apua saatavana, eikä kukaan meistä ole yksin täyttäessämme tehtäväämme.
Lausu nöyrästi todistuksesi äläkä myöskään pelkää kysyä asioista, joita et täysin ymmärrä. Me annamme tukea myös olemalla halukkaita kuuntelemaan ja oppimaan.
Älä pelkää pyytää anteeksi, jos olet sanonut tai tehnyt jotakin, mikä on loukkaavaa, vaikka se olisikin ollut tahatonta. Vastavuoroinen avoimuus vahvistaa luottamusta.
Jos ystävä tai seurakunnan jäsen esittää turhia tai loukkaavia huomautuksia HLBT-henkilöistä, mieti, mikä on paras tapa vastata. Useimmiten nämä huomautukset kumpuavat kokemattomuudesta eikä niiden ole tarkoitus olla epäkunnioittavia. Kahden kesken annettava opastus voi olla hyödyllistä.
Pidä huoli siitä, että kielenkäyttösi kaikkia Jumalan lapsia kohtaan on sopusoinnussa tekemiesi liittojen ja sinulla olevan tehtävän kanssa, puhuitpa kenen kanssa tahansa.
Kun seurakunnan jäsenet kertovat kokemuksistaan, se on hyvin henkilökohtaista. Älä kerro heidän luottamuksellisia tietojaan ilman heidän lupaansa.
Muista, että se, mitä joku tuntee, ja se, kuinka hän päättää toimia niiden tunteiden pohjalta, ei ole sama asia. Evankeliumiaiheisessa tutkielmassa selitetään: ”Kirkko tekee eron samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen ja homoseksuaalisen käyttäytymisen välillä. Ihmiset, jotka kokevat viehtymystä samaa sukupuolta kohtaan tai tuntevat olevansa homoseksuaaleja, lesboja tai biseksuaaleja, voivat tehdä liittoja Jumalan kanssa ja pitää ne sekä osallistua täysin ja kelvollisina kirkon toimintaan. Se, että identifioituu homoseksuaaliksi, lesboksi tai biseksuaaliksi tai kokee viehtymystä samaan sukupuoleen, ei ole syntiä eikä estä ihmistä osallistumasta kirkon toimintaan, palvelemasta eri tehtävissä tai käymästä temppelissä.”³
Varo rajoittamasta jäsenten mahdollisuuksia osallistua, jos he identifioituvat homoseksuaaliksi tai transsukupuoliseksi. Seurakuntanne kaikilla jäsenillä on ainutlaatuisia kokemuksia ja näkemyksiä, jotka voivat olla hyödyksi seurakunnallenne. Kuten vanhin Christofferson on myös opettanut: ”[Henkilöllä], joka noudattaa – – Kristuksen evankeliumin tasovaatimuksia ja opetuksia, vaikka hän saattaakin tuntea viehtymystä samaan sukupuoleen – ei todellakaan ole mitään syytä, miksi hän ei voisi olla täysin osallistuva, kirkon täysivaltainen jäsen, saada tehtäviä, pitää puheita sekä mennä temppeliin ja palvella siellä, ja kaikki muut mahdollisuudet ja siunaukset, joita voi koitua kirkon jäsenyydestä, ovat hänen ulottuvillaan.”⁴

Jatka oppimista ja rakastamista

young men and young women interact during a youth activity

Siitä asti kun minut kutsuttiin piispaksi, olen alkanut vahvasti uskoa, että jokainen veljemme ja sisaremme voi antaa erinomaisen ja ainutlaatuisen panoksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin, yhteisöömme ja yksilölliseen elämäämme. Ja olipa roolimme seurakunnassa mikä tahansa, meillä on siunattu vastuu ja etuoikeus rakentaa entistä yhtenäisempää yhteisöä pyrkimällä rakastamaan, ymmärtämään ja tukemaan paremmin jokaista hengellistä veljeämme ja sisartamme.

Kuten sisar Jean B. Bingham, Apuyhdistyksen ylijohtaja, on todistanut: ”Jos pitää mielen ja sydämen avoimena, – – saa tietää ihmisistä paljon ihania asioita, joita ei ehkä koskaan olisi osannut odottaa. Kun on kokenut, kun on nähnyt, kun on avannut sydämensä muille ihmisille, niin huomaa, että me kaikki kuulumme joukkoon.”⁵