2022
Kuinka BYU–Pathway auttoi näitä nuoria aikuisia vahvistamaan uskoaan
Helmikuu 2022


Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille

Kuinka BYU–Pathway auttoi näitä nuoria aikuisia vahvistamaan uskoaan

Koulutus oli ratkaisu, jonka avulla nämä kolme oppilasta käänsivät synkkyyden valoksi.

Kuva
kädet rukoukseen yhteen liitettyinä tietokoneen ääressä

Epäilys. Synkkyys. Avioero. Masennus. Kolme nuorta aikuista eri puolilta maailmaa kärsi näistä vaikeista olosuhteista ilmoittautuessaan BYU–Pathway Worldwide -ohjelmaan. Ja verkossa suoritettavan tutkinto-ohjelman avulla he paitsi edistivät koulutustaan saivat myös suurempaa rauhaa ja löysivät – joko ensikertaa tai uudelleen – evankeliumin valon.

Herra on käskenyt meitä oppimaan ”tutkimalla ja myös uskon kautta” (OL 88:118; kursivointi lisätty). Lue, kuinka nämä nuoret aikuiset tekivät juuri niin ja kuinka oppimisen ja korkeamman koulutuksen tavoitteleminen johti heidät kohti suurempaa voimaa.

Täynnä valoa

Kuva
kastevaatteisiin pukeutuneet kaksi nuorta miestä naisen kanssa kasvomaski kasvoillaan

Dwight (keskellä) äitinsä ja ystävänsä Jeffin kanssa kastepäivänään.

Valokuva Dwight G.:n luvalla

Vartuin oppien kristillisiä arvoja. Tiesin, että Jumala loi minut ja että Hän suojelisi minua, kun pitäisin Hänen käskynsä. Mutta lopulta ajauduin pois uskostani ja olin täynnä epäilyksiä. Vuonna 2020 ystäväni Jeff, joka on kirkon jäsen, selitti minulle BYU–Pathway Worldwide -ohjelmaa ja kuinka se voi auttaa oppilaita oppimaan englantia ja saamaan kandidaatin tutkinnon verkossa.

Halusin tietää enemmän!

Kotimaassani useimmilla nuorilla ei ole varaa lähteä ulkomaille paremman koulutuksen saamiseksi. BYU–Pathway oli ratkaisu, jota en tiennyt tarvitsevani. Tulevaisuuden pelkoni vaihtui uuteen toivoon, joka paloi sisimmässäni, ja tiesin, ettei Jumala ollut hylännyt minua.

Opin oppitunneillani monia arvokkaita tapoja ja taitoja, kuten kuinka hallita raha-asioitani, kehittää englannintaitoani ja olla proaktiivinen työntekijä. Huomasin pian, ettei BYU–Pathway ole vain koulutusmatka vaan myös hengellinen matka. Oppitunneillani opin myös Nefistä ja nykyajan profeetoista ja sain tietää, että heidän opetuksensa ovat totta. Ja ymmärsin, että jos halusin täysin ymmärtää, mitä opin, minun piti oppia lisää kirkosta.

Kerroin tuntemuksistani Jeffille, ja hän otti heti yhteyttä kokoaikaisiin lähetyssaarnaajiin. Jokainen opiskelupäivä, jonka vietin lähetyssaarnaajien kanssa, täytti minut valolla, joka kirkasti näkemystäni maailmasta. Olin kuin eksynyt lapsi, joka oli viimein tulossa kotiin. Sain tietää, että olen Jumalan poika, minulla on tarkoitus, ja on toinenkin kirja (Mormonin kirja), jonka ovat kirjoittaneet muinaiset ihmiset, jotka merkitsivät muistiin ihmeitä, joita taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus tarjosivat heille.

Lopulta minut kastettiin ja konfirmoitiin Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseneksi. Ja uskoni Jeesukseen Kristukseen on saavuttanut tason, jota en koskaan pitänyt mahdollisena.

Dwight G., Maritime, Togo

Takaisin Herran ihanalle polulle

Kuva
nuori nainen pitää kädessään todistusta

Valokuva Stefanie D.:n luvalla

Olin aina ollut aktiivinen kirkon jäsen, mutta avioeroni jälkeen menetin keskittymiseni taivaallisen Isän pelastussuunnitelmaan ja uskooni. Tapasin erään henkilön, ja muutimme yhteen. Koko elämäni muuttui. Minusta tuntui, että olin synkkyyden ympäröimä, ja lakkasin käymästä kirkossa, koska minusta tuntui, etten kuulunut joukkoon.

Mutta kävin edelleen instituutissa. Ja sinä aikana eräs instituutissa tapaamani palvelulähetyssaarnaaja kehotti minua liittymään BYU–Pathway -ohjelmaan. Epäröin, mutta hän lupasi, että se muuttaisi elämäni. Niinpä päätin kokeilla sitä yhden lukukauden ajan. Sain kuitenkin pian ensimmäisen lapseni enkä osannut yhdistää tuoreena äitinä olemista ja opiskelua, joten lopetin.

Myöhemmin muistin, kuinka suurenmoiselta minusta tuntui sen yhden lukukauden aikana. Olin tuntenut olevani hyvin lähellä taivaallista Isää ja halusin sen tunteen takaisin. Niinpä vuotta myöhemmin aloitin jälleen BYU–Pathway -ohjelman, ja heti sen jälkeen elämääni tuli monia siunauksia.

Aloitin kauniin parannusprosessin, solmin avioliiton miehen kanssa, jonka kanssa asuin, ja sain jopa temppelisuositukseni. Myöhemmin minut kutsuttiin Apuyhdistyksen johtajaksi. Nyt palvelen instituutinopettajana ja rakastan sitä! Mieheni on myös oppinut lisää Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.

Me voimme viedä kaiken oppimamme tiedon seuraavaan elämään (ks. OL 130:18–19). BYU–Pathway ei ole vain koulutusta – se toi minut takaisin Herran suurenmoiselle polulle.

Stefanie D., Wanica, Suriname

Synkkyydestä luottamukseen

Kuva
nuoripari istumassa ulkona nurmikolla

Valokuva Dane W.:n luvalla

Lukiossa kamppailin paljon ahdistuneisuuden ja masennuksen kanssa, joten lopulta jätin koulun kesken. Noin viiden vuoden ajan etäännyin kirkosta ja perheestä. Noihin aikoihin aloin myös käyttää huumeita ja alkoholia selviytyäkseni siitä, kuinka yksinäiseksi tunsin itseni.

Se oli melkoisen synkkää aikaa.

Yhdessä vaiheessa äitini sai tietää BYU–Pathway Worldwide -ohjelmasta ja alkoi kannustaa minua liittymään mukaan. Olin aina halunnut hankkia koulutuksen, mutta aiemmat kokemukseni koulussa olivat murentaneet itseluottamustani.

Hylkäsin ensin äitini tarjouksen, mutta samalla viikolla hain tietoja verkossa toimivasta BYU–Pathway-ohjelmasta. Se tuntui sopivan minulle aika hyvin. Epäilyksistäni huolimatta päätin ryhtyä siihen. Samaan aikaan aloin tehdä työtä sovittaakseni elämäni jälleen evankeliumin mukaiseksi.

Kun aloitin kurssini, tunsin oloni kiusalliseksi ja ulkopuoliseksi. En ollut ollut aktiivinen kirkossa vuosiin, mutta ihmiset luokissani olivat kaikenlaisilta elämänaloilta ja osoittivat minulle, ettei minun tarvinnut olla täydellinen ollakseni mukana.

Pian aloin tuntea enemmän Henkeä ja että asiat olivat menossa oikeaan suuntaan. Aiemmin minusta oli tuntunut, että olin epäonnistunut elämässä kaikessa. Mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minusta tuntui, että edistyin sekä akateemisesti että hengellisesti.

Hengen tunteminen opiskeluni aikana auttoi minua palaamaan sopusointuun todistukseni kanssa ja toi selkeyttä mieleeni. Koska tiesin, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus olivat kanssani, minulla oli varmuutta tehdä asioita, joita en uskonut pystyväni tekemään aiemmin, kun olin synkkyyden ympäröimä. Kaiken kokemani jälkeen en ollut koskaan tuntenut, että koulutuksen saaminen olisi ulottuvillani – BYU–Pathway muutti sen kohdallani ja auttoi minua uskomaan jälleen itseeni ja Jeesukseen Kristukseen.

Dane W., Utah, Yhdysvallat

Presidentti Russell M. Nelson on neuvonut:

”Pitäkää koulutuksen hankkimista todella tärkeällä asiana. Hankkikaa niin paljon koulutusta kuin voitte saada. Meille myöhempien aikojen pyhille koulutus on uskonnollinen vastuu. – –

Teidän henkilökohtainen älynne – henkilökohtainen identiteettinne – on ikuinen ja jumalallinen (ks. OL 93:29).”1

BYU–Pathway Worldwide -ohjelman lisäksi kirkon koululaitoksessa tai omalla paikkakunnallanne on monia koulutusmahdollisuuksia. Riippumatta siitä, minkä koulutuspolun valitsette, mahdollisuuksien etsiminen mielenne ja uskonne vahvistamiseksi siunaa teitä ja perhettänne paitsi tässä elämässä myös iankaikkisuuksissa!

Viite

  1. Presidentti Russell M. Nelson, ”Education: A Religious Responsibility”, Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksen hartaustilaisuus, 26. tammikuuta 2010, byui.edu/devotionals.

Tulosta