Nuorille aikuisille
Herran haaste etsiä oppia
Koulutuksen hankkiminen ei ole vain hyvä ajatus tulevaisuuttasi varten – se on myös käsky Herralta.
Vanhassa testamentissa Hanna kertoo meille, että ”Herra on Jumala, hän tietää kaiken” (1. Sam. 2:3). Nykyajan ilmoitus osoittaa meille, että se on totta vielä nykyäänkin. Herra on neuvonut meitä: ”Etsikää parhaista kirjoista viisauden sanoja; etsikää oppia vieläpä tutkimalla ja myös uskon kautta” (OL 88:118).
Mutta kun puhumme oppimisen tai tiedon etsimisestä, emme tarkoita pelkästään monivuotista korkeakoulututkinnon tyyppistä koulutusta (vaikka sekin käy) – kyse on todella paljon enemmästä! Tiedon etsimiseen sisältyy muodollista koulutusta, muuta erityiskoulutusta, evankeliumin oppimista ja epävirallista oppimista.
On olemassa syy siihen, miksi kirkko omistaa yliopistoja, tukee korkeakoulutasoista verkko-opinto-ohjelmaa (BYU – Pathway Worldwide) ja järjestää nuorille aikuisille evankeliumin oppimisohjelman (uskontoinstituutti) – se johtuu siitä, kuten vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista selittää, että ”kirkon jäsenille koulutus ei ole pelkästään hyvä ajatus – se on käsky”1.
Maallinen oppiminen: ”[Olkaa] valmiita kaikessa”
Kirkon alkuajoista lähtien koulutus on ollut tärkeällä sijalla. Kun pyhät asettuivat Kirtlandiin Ohioon 1830-luvulla, he perustivat oppilaitoksia kuten profeettojen koulu (jota käytettiin pääasiassa lähetyssaarnaajien valmistamiseen), vanhinten koulu, heprean kielen koulu, lukio ja, mikä tärkeintä, Kirtlandin temppeli, jonka tarkoituksena oli olla ”opin huone” (OL 109:8). Myöhemmin Nauvoossa he perustivat Nauvoon kaupungin yliopiston, Nauvoon seminaarin sekä yksityisiä ja julkisia kouluja. He uskoivat lujasti, että ”tiedon hankkiminen – sekä maallisen että hengellisen – on ylevää pyrkimystä”2.
Kun pyhät muuttivat länteen, he jatkoivat koulujen ja akatemioiden rakentamista asutusalueillaan. He olivat niin innokkaita oppimaan, että he pitivät luokkia ihmisten taloissa, teltoissa ja jopa ulkona. Presidentti George A. Smith (1817–1875), ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, kirjoitti muistiin, kuinka ensimmäiset uudisasukkaat Iron Countyssa Utahissa kokoontuivat leirinuotion ympärille helmikuun jäätävässä säässä kuuntelemaan hänen luentoaan englannin kieliopista ja kierrättämään kielioppikirjaa keskuudessaan, koska se oli ainoa, joka heillä oli.3
Tällainen into oppimista kohtaan on meidän perintömme kirkon jäseninä! Profeetat ja muut kirkon johtohenkilöt ovat jatkuvasti kannustaneet meitä hankkimaan koulutusta. Presidentti Russell M. Nelson on opettanut:
”Koska pidämme jokaista ihmisälyä pyhänä, pidämme koulutuksen hankkimista uskonnollisena velvollisuutena. – –
Niinpä neuvoni silloin – ja nyt – on, että jatkat opiskelua, missä sitten oletkin, mistä tahansa olet kiinnostunut, mitkä tilaisuutesi ovat ja miten arveletkin parhaiten palvelevasi perhettäsi ja yhteiskuntaa.” 4
Opiskeluun on monia syitä: se auttaa meitä ymmärtämään paremmin ympärillämme olevia ihmisiä ja maailmaa, ja sen ansiosta voimme opettaa lapsiamme, palvella kirkossa ja yhteiskunnassa sekä elättää itsemme ja perheemme. Kuten presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) opetti:
”Herra kehottaa teitä kouluttamaan mieltänne ja sydäntänne ja käsiänne. Herra on sanonut: ’Opettakaa tunnollisesti – – siitä, mikä on niin taivaassa kuin maan päällä; – – siitä, mikä on kotimaassa; siitä, mikä on ulkomailla; kansakuntien sodista ja sekasorrosta; ja tuomioista, jotka ovat maan päällä; sekä tietoa maista ja valtakunnista – jotta olisitte valmiita kaikessa’ (OL 88:78–80).
Herra haluaa teidän kouluttavan mieltänne ja käsiänne, että teistä tulee hyvään vaikuttava voima, kun menette eteenpäin elämässä. – – Koulutuksenne vahvistaa palvelustanne kirkossa.”5
Hengellinen oppiminen: ”[Voitte] tuntea salaisuuksia ja rauhaa tuovia asioita”
Niin tärkeää kuin koulutus luokkahuoneessa onkin, meidän hengellinen koulutuksemme on vieläkin tärkeämpää matkallamme kuolevaisuudessa.
Palvellessaan kirkon koululaitoksen asiamiehenä vanhin Kim B. Clark, täysinpalvellut johtavana auktoriteettina palvellut seitsenkymmen, on sanonut:
”Tärkeintä tietoa, mitä teidän pitää hankkia, on kuitenkin tieto siitä, mikä on Jumalan. – –
Se, että asetatte hengellisen tiedon mielessänne ja sydämessänne etusijalle, varmistaa, että turvaatte oppimisessanne Herraan ja Pyhään Henkeen, että näette kaikki opiskelemanne asiat Hänen evankeliuminsa valossa ja että jatkatte syvällistä oppimista koko elämänne ajan.”6
Nykyään on tarjolla hyvin paljon aineistoa, joka auttaa meitä pyrkimyksissämme oppia evankeliumia. Sen lisäksi että meillä on käytettävissämme pyhät kirjoitukset ja elävien profeettojen sanat, meillä on myös Tule ja seuraa minua -aineisto, yleiskonferenssi, pyhäkoululuokat ja koti-ilta, jotka kaikki ovat tilaisuuksia oppia evankeliumia säännöllisesti. Pyhien temppelien tarkoituksena on myös opettaa meille Jumalan teitä.
Nuoret aikuiset voivat lisäksi hyödyntää kirkon uskontoinstituutin ohjelmaa, johon sisältyy kursseja kaikista pyhistä kirjoituksista kirkon historiaan ja joka auttaa elämään antoisaa elämää. Instituuttiin osallistuminen voi auttaa sinua tulemaan paremmaksi pyhien kirjoitusten tuntijaksi, antaa sinulle mahdollisuuksia saada ystäviä ja – jos olet myös korkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija – tuoda tasapainoa maalliseen oppimiseesi.
Kun annamme hengelliselle oppimiselle ensimmäisen sijan elämässämme, meitä siunataan niin, että saamme ”ilmoitusta ilmoituksen päälle, tietoa tiedon päälle, jotta [voimme] tuntea salaisuuksia ja rauhaa tuovia asioita – sen, mikä tuo iloa, sen, mikä tuo iankaikkisen elämän” (OL 42:61).
”Tuntevat – – Jumalan, ja – – Jeesuksen Kristuksen”
Kaikessa oppimisessamme – maallisessa tai hengellisessä – on yksi tieto, jota meidän tulee tavoitella enemmän kuin mitään muuta. Vanhin Michael John U. Teh seitsemänkymmenen koorumista on opettanut: ”Meidän pitää ymmärtää, että Vapahtajan tunteminen on tärkein tavoite elämässämme. Sen tulee olla etusijalla kaikkeen muuhun nähden.”7
Pyhissä kirjoituksissa opetetaan samaa asiaa:
”Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa” (2. Piet. 3:18).
”[Oikea tieto] on tieto heidän Lunastajastaan” (Hel. 15:13).
”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh. 17:3).
Kun järjestämme aikaa todella oppiaksemme tuntemaan taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen, kykenemme paremmin tulemaan enemmän Heidän kaltaisikseen. Sen tekeminen auttaa meitä myös löytämään merkitystä ja tarkoitusta elämämme varrella. Presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) selitti: ”Kaikista tiedon aarteista kaikkein keskeisin on tieto Jumalasta, Hänen olemassaolostaan, Hänen voimistaan, rakkaudestaan ja lupauksistaan.”8
Elinikäinen oppiminen
Meidän nuorten aikuisten tulee tavoitella ja hyödyntää jokaista mahdollisuutta etsiä oppia ja hankkia koulutusta – sekä kouluopinnoissa että evankeliumissa. Sisar Mary N. Cook, entinen ensimmäinen neuvonantaja Nuorten Naisten ylimmässä johtokunnassa, vertasi koulutusta siihen, että olemme valmistautuneita ja meillä on öljyä lampuissamme (ks. Matt. 25:1–13), ja opetti: ”Nyt on teidän aikanne ahkeroida uutterasti lisätäksenne hengellistä tietoanne – pisara pisaralta – rukoilemalla, tutkimalla pyhiä kirjoituksia ja olemalla kuuliaisia. Nyt on teidän aikanne hankkia koulutusta – pisara pisaralta.”9
Muistathan, että taivaallinen Isä on käskenyt meitä etsimään oppia. Ja se, että kykenee oppimaan, on todellinen lahja Häneltä. Jos muodollinen koulutus tuntuu olevan ulottumattomissasi, voit rukoilla johdatusta ja ohjausta.
Elinikäinen oppiminen voi olla yksi elämämme antoisimmista osa-alueista. Jos sijoitamme oppimiseemme nyt, kehitämme elinikäisen oppimisen mallia, joka auttaa meitä tulemaan paremmiksi vanhemmiksi lapsillemme, paremmiksi työntekijöiksi työnantajillemme, paremmiksi kansalaisiksi yhteiskunnassamme, paremmiksi lähimmäistemme palvelijoiksi sekä paremmiksi Kristuksen opetuslapsiksi.