2022
Ko e Mahino e Ngaahi Tāpuaki ʻOku Maʻu mei he Teunga Tāú
Sune 2022


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko e Mahino e Ngaahi Tāpuaki ʻOku Maʻu mei he Teunga Tāú

ʻI heʻeku ʻiloʻi ko hai au mo hoku mahuʻinga ko e ʻofefine ʻo e ʻOtuá, naʻe fakanatula pē kiate au ʻa e teunga tāú.

ʻĪmisi
puipuituʻa ʻo ha finemui ʻoku kuikui hono matá

Hili ha ngaahi māhina siʻi mei hono maʻu hoku ʻenitaumení, naʻá ku fakaʻuli ʻi ha kā vela moʻoni mo ha kaungāmeʻa peá ne talamai naʻe fuʻu lōloa e talausese mutu naʻá ku tuí.

Naʻá ne fehuʻi mai, “ʻOku ʻikai te ke ʻafuʻia?”

Naʻá ku tali fiefia ange, “ʻIo.”

Naʻá ma kakata ai.

“Ka ʻoku ou ʻilo ʻe au koe, he ʻikai te ke tui ha talausese nounou ange neongo kapau naʻe ʻikai ke ke tui e kāmení he taimí ni. Kuo tōtuʻa maʻu pē hoʻo teunga tāú,” ko ʻene lea fakamatalilí mai ia.

Naʻá ku fakakaukau ki he kupuʻi lea ko iá.

Naʻá ku kata pē mo pehē ange, “ʻOkú ke moʻoni.”

Ka ko hono moʻoní, naʻá ku kiʻi ongoʻi taʻe-fiemālie ʻi heʻene leá. Ko e hā nai ʻene ʻuhinga ki he “tōtuʻa” e teunga tāú? Ne fuʻu tōtuʻa nai ʻeku teunga tāú? Naʻá ne fakakaukau nai ʻoku ou faikehe?

Pea naʻe tupu mei he fehuʻi ko iá ha ngaahi fehuʻi lahi ange naʻá ku fakakaukau ki ai ʻi ha vahaʻataimi ka naʻá ku fuʻu manavasiʻi ke fehuʻi: Ko e hā ne u fuʻu tukupā ai ke teunga tāú? Naʻe tokoniʻi moʻoni nai ai au ke u hoko ko ha ākonga lelei ange ʻo Kalaisi? Naʻe mahuʻinga nai ia?

Fekumi ki he Ngaahi Tāpuaki ʻo e Teunga Tāú

Mahalo ʻoku ʻi ai hatau niʻihi ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e teunga tāú, tautautefito ki heʻene fekauʻaki mo hotau tuʻunga fakaākongá. Ka ʻi heʻetau fekumi ki ha fakahinohino ʻi he Laumālié, ʻe lava ke mahino kiate kitautolu ʻa e ʻuhinga e fekau ko ʻení.

ʻI he taimi naʻá ku maʻu ai ha ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e teunga tāú pea ongoʻi ʻoku teke au ʻe he māmaní ke holoki ʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí, naʻá ku ʻave ʻeku ngaahi fehuʻí ki he Tamai Hēvaní. Naʻá ku manatuʻi tahataha ʻa e ngaahi taimi lahi ne faitāpuekina lahi ai ʻeku moʻuí—ʻi heʻeku fili ke teunga tāú—ʻi he fōtungá mo e ʻulungāngá fakatouʻosi.

Ko ha niʻihi pē ʻeni ʻo e ngaahi tāpuaki kuó u aʻusia mei hono tali e tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú.

1. ʻE Lava ʻe he Teunga Tāú ʻo Langaki ʻa e Loto-falalá

Ko hotau sinó ko ha ipu toputapu ia maʻa hotau laumālié pea ʻoku hoko ia ko ha fakamanatu mahino ki hono ʻofaʻi haohaoa kitautolu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní. Ko ha faingamālie moʻoni ia ke maʻu ha sinó, he ʻoku fakaʻatā ai ke tau hoko ʻo hangē ko Iá. ʻI heʻetau fakakaukau ki he moʻoni fakaofo mo ʻikai taʻe-makupusi ko iá, ko e hā ka ʻikai ke tau falala ai ki hotau tuʻunga totonú?

Kapau te ke fakaʻaongaʻi ha kiʻi taimi ke vakavakai holo ai, te ke fakatokangaʻi koeʻuhí ko e filí, ʻoku kehe hono fakaʻaliʻali ʻe he māmaní ʻa e sinó mei he meʻa naʻe fakataumuʻa ki ai ʻe he Tamai Hēvaní. ʻOku fakaangaʻi mo fakafehoanaki kinautolu, pea ʻoku faʻa fakahīkihikiʻi ʻa e teunga taʻe-tāú. ʻOku loto ʻa e māmaní ke fakalotoʻi kitautolu ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe he tōʻonga mo ha teuteu pau ke tau ongoʻi ʻoku fenāpasi mo ongoʻi fiemālie ange ʻiate kita ʻi ha toe taimi kimuʻa. Ka ʻoku taimi nounou pē ʻa e loto-falala ʻoku tupu mei hení.

ʻOku maʻu ʻa e loto-falala ʻoku tuʻuloá mei he mahino hotau natula fakalangí—ʻi hono ʻiloʻi ko ia ko hotau sinó ko ha ngaahi meʻangāue toputapu ia ʻoku tau aʻusia ai ʻa e moʻuí, kae ʻikai ko ha ngaahi meʻa teuteu ke teuteuʻi ʻaki ʻa e māmaní.1

ʻI he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:45, ʻoku akonaki ʻa e ʻEikí, “Tuku ke ngaohi ke fakaʻofoʻofa maʻu ai pē ʻe he angamaʻá ʻa hoʻo ngaahi fakakaukaú; pea ʻe ʻāsili mālohi ʻa hoʻo falalá ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.”

Pea ʻoku moʻoni ia! ʻI he taimi ʻoku tau maʻu ai ha ngaahi fakakaukau taau mo maʻá, ʻoku hāsino ia ʻi hotau ʻulungāngá, leá, mo e fōtungá, pea ʻe lava ke tau aʻusia ai ʻa e fiemālie moʻoni pē ʻiate kitá.

ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku fepaki ʻeku ngaahi holi fakatuʻasinó mo e teunga tāú, hangē ko hono fie tui ha vala pau ke ongoʻi matamatalelei pe fakaʻamu ke tali lelei ʻi he fakafōtunga ʻi ha founga pau. Ka ʻi he mahino moʻoni kiate au hoku tuʻunga fakalangí, naʻá ku fie fakafofongaʻi ʻa e moʻoni ko iá, pea iku ai ʻo fakanatula pē kiate au ʻa e ʻulungaanga mo e teunga tāú. Pea naʻe tupulaki foki mo ʻeku loto-falalá—he ko hono moʻoní, ʻoku siʻisiʻi ha fekauʻaki ʻa e loto-falala moʻoní mo hotau fōtungá ka ʻoku lahi ange ʻa ʻene fekauʻaki pea mo ʻetau moʻui ʻi ha founga ʻoku fakahaaʻi ai hotau tuʻunga fakalangí.

2. ʻE Lava ʻe he Teunga Tāú ʻo Fakaloloto Ange Hotau Vā Fetuʻutaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí

ʻI he taimi ʻoku lau ai e ngaahi fekau ʻo e ongoongoleleí ko ha ngaahi tuʻutuʻuní, ʻe ngali fakapōpula. Ka ʻi he taimi ʻoku tau tokanga taha ai ki he fakakaukau taʻengata mo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolú, te tau lava ai ʻo fakatupulaki ʻetau fakamoʻoní ki he foʻi moʻoni ko ia ʻoku fakataumuʻa ʻEne ngaahi fekaú ke maluʻi mo tāpuekina kitautolú. ʻOku tupu ia mei Heʻene ʻofa haohaoá.2

ʻI heʻeku fakalaulauloto ki he founga kuo faitāpuekina ai ʻeku moʻuí ʻe he teunga tāú, naʻá ku fakakaukau ki he fehuʻi naʻe fai ʻe Palesiteni M. Lāsolo Pālati, ko e Palesiteni Leʻoleʻo ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, fekauʻaki mo ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá pea mo e ngaahi meʻa ʻo e māmaní. Naʻá ne pehē, “Te tau tali fēfē nai ʻa e fehuʻi ʻʻOku lahi hake hoʻo ʻofa kiate aú ʻiate kinautolú ni?’”3

Naʻá ku fakatokangaʻi ʻe lava ke fonu ʻa e māmaní ʻi he ngaahi ʻahiʻahí, ka ʻi he taimi ʻoku ou fakakaukau ai ki he meʻa kuo fakahoko ʻe he Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí maʻaku tuʻunga ʻi he ʻofá, ko e fili ke moʻui tāú ko ha meʻa ia ʻe taha te u lava ʻo fai ke fakahaaʻi ai kiate Kinaua ʻa e ʻofá. Ko e teunga tāú ko hano fakahaaʻi ia ʻo ʻeku tukupā hoku lotó kiate Kinauá, pea ʻi he hokohoko atu ʻeku fakahaaʻi ʻeku mateakí, ʻoku ou ongoʻi ʻoku toe fakaloloto ange hoku vā fetuʻutaki mo Kinauá, ʻa ia ko ha tāpuaki ia.

3. ʻE Lava ke Fakaafeʻi ʻe he Teunga Tāú ʻa e Fiefiá

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā D. Toti Kulisitofāsoni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻo pehē: “ʻOku ʻikai fakamamahi ʻa ʻEne ngaahi fekaú—ka ko hono fehangahangaí. ʻOku nau fakaʻilongaʻi ʻa e hala ʻo e fakamoʻuí, fiefiá, melinó mo e nēkeneká. … Pea ʻi he talangofua ki Heʻena ngaahi fekaú, te tau ongoʻi kakato mo lahi ange ai ʻa ʻEna ʻofa haohaoá.”4

Pea ʻoku tau lau ʻi he 1 Nīfaí ko e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻoku “fakafiefia taha ia ki he laumālié” (1 Nīfai 11:23; vakai foki, veesi 22). ʻI heʻetau fili ke muimui ki he ngaahi fekaú, kau ai ʻa e teunga tāú, ʻoku lava ke tau ongoʻi ai ʻEne ʻofá pea maʻu ʻa e ngaahi fua ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa ia ko e maʻuʻanga ʻo e fiefia moʻoní.

ʻE lava ʻe he teuteú pe tōʻongá hangē ko e tokolahi taha ʻo e māmaní ʻo ʻai ke u ongoʻi fiefia ʻi ha kiʻi taimi siʻi, pea kuó u ongoʻi ʻa e ʻahiʻahi ko iá he taimi ʻe niʻihi. Ka ʻoku ou fiefia taha ʻi heʻeku fāifeinga ke tauhi e ngaahi fekaú mo ʻeku ngaahi fuakavá, he ʻoku fakaʻatā au ʻi hono fakahoko iá ke u ongoʻi e ʻofa haohaoa ʻa e Tamai Hēvaní.

Ko Hono Koloa ʻaki Hotau Tuʻunga Moʻoní

Lolotonga e fepōtalanoaʻaki ko ia mo hoku kaungāmeʻá, naʻá ku mahalo ai naʻá ne pehē ʻoku ou kiʻi ʻolokuonga. Kae hili ha ngaahi taʻu mei ai, naʻe hoko ʻa e kaungāmeʻa ko ʻení ko hoku husepāniti, peá ne talamai naʻá ne houngaʻia maʻu pē ʻi he anga hono fakahaaʻi ʻeku tukupā kia Kalaisí ʻi heʻeku fakafōtungá, leá, mo ʻeku ngaahi tōʻongá.

He ʻikai faingofua maʻu pē ʻa e fili ki he teunga tāú, koeʻuhí “ʻoku fakamānako mo lahi e ngaahi leʻo mo e mālohi ʻo e māmaní.”5 Ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻa e ngaahi tāpuaki mo e fiefia ʻoku ou maʻu ʻi heʻeku tali ʻa e teunga tāú ʻoku mahuʻinga lahi ange ia ʻi ha toe meʻa ʻe lava ke foaki mai ʻe he māmaní.

Kapau ʻoku ʻi ai haʻo ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e teunga tāú, ʻoku ou fakaafeʻi koe ke ke fekumi ki ha fakahā fakataautaha pea fakakaukau ki he founga kuó ne faitāpuekina ai hoʻo moʻuí. Pea manatuʻi, ʻoua muʻa naʻa tau fakamāuʻi e moʻui taau ʻa e niʻihi kehé ʻo fakatatau ki heʻenau ngaahi fili fekauʻaki mo e teunga tāú. ʻI heʻetau fili ke teunga tāú, tau manavaʻofa muʻa ki he niʻihi kehé—ʻa e manavaʻofa tatau ʻoku foaki mai ʻe he Fakamoʻuí kiate kitautolú.

Ko e teunga tāú ko e taha ia ʻo e ngaahi founga maʻongoʻonga taha te tau lava ai ʻo ako ke mataʻikoloa ʻaki hotau tuʻunga totonú, ofi ange ai ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, mo ongoʻi fiefia ʻi heʻetau moʻuí. Kuo hoko ia kiate au, pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻe lava ke pehē foki mo koe.

Paaki