Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Tīsema: Sīsū Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.


Tīsema

Sīsū Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.

“Vakai, ko au ko Sīsū Kalaisi, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá. Ko au ko e moʻui mo e maama ʻo e māmaní” (T&F 11:28).

Fakalahiʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻoatú ʻa hoʻo ngaahi fakakaukau pē ʻaʻaú. Palani ʻi he uike takitaha ʻa e ngaahi founga ke (1) fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné, (2) tokoni ke mahino ia ki he fānaú, pea (3) tokoni ke moʻui ʻaki. Fehuʻi pē kiate koe, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he fānaú ke nau ako aí, pea ʻe anga fēfē ʻeku lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e Laumālié?”

Uike 1: Naʻe fekauʻi mai ʻe he Tamai Hēvaní Hono ʻAló ki māmani.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (toutou lau ha veesi ʻekitivitī): Toutou lau tuʻo lahi ʻa e veesi ʻekitivitī ko ʻení mo e fānaú:

Naʻe tuku mai ʻe he Tamai Hēvaní Hono ʻAló ki māmani.

Naʻá Ne haʻu ko ha pēpē. (fakatātaaʻi hono fuofuaʻi ʻa e pēpeé ʻaki ho nimá)

Naʻá Ne tupu hake hangē ko au mo koé. (punou he kongalotó mo tuʻu hake māmālie)

Koeʻuhi ko ʻEne ʻofa ʻiate kitautolú, (hili ho nimá ʻi ho mafú) Naʻá ne pekia maʻatautolu. (tangutu ki lalo)

Koeʻuhi naʻá Ne toetuʻú, te tau toe moʻui kotoa pē! (toe tuʻu hake)

Fakamatalaʻi ʻoku ʻi he ngaahi folofolá, hono fakahā mai ʻe Sīsū ko Iá ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá. Lau leʻo lahi fakataha ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá 11:28. (Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻa e fānau īkí ke nau lea pē “ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá” ʻi he taimi ʻokú ke lau ai ʻa e konga ko ia ʻo e folofolá.)

ʻĪmisi
children participating

ʻE maʻu mo tauhi ʻa e tokanga ʻa e fānaú ʻi hono fakaʻatā kinautolu ke kau ʻi hono fakamatalaʻi ʻo e talanoá.

Poupouʻi ke mahinó (tā fakatātā mo fakafanongo ki ha talanoa): ʻAi ke tā fakatātaaʻi he tamasiʻi takitaha ha feituʻu pe tokotaha mei he talanoa ʻo hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisí (hangē ko ʻení, Mele, Siosefa, pe ko e kau tauhisipí). Toe fakamatalaʻi ʻa e talanoá meia Luke 2:4–17 mo Mātiu 2:1–12. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke hiki hake ʻenau ngaahi fakatātaá ʻi he taimi totonu lolotonga ʻa e talanoá. Mahalo pē te ke fie hivaʻi ʻa e ngaahi hiva Kilisimasi mei he Tohi Hiva ʻa e Fānaú lolotonga ʻa e ʻekitivitī ko ʻení (vakai, peesi 20–33). Ki ha ngaahi fokotuʻu ki hono ngāue ʻaki ʻo e mūsiká ʻi he faiakó, vakai, IUMF, 211–214.

ʻĪmisi
drawing of stable
ʻĪmisi
drawing of stars
ʻĪmisi
drawing of family in stable

Uike 2: Naʻe tupulaki ʻa e potó ʻia Sīsū mo e lahí, pea naʻe ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá mo e tangatá.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (hivaʻi ha foʻi hiva mo ako maʻuloto ha folofola): Fakaʻaliʻali ʻa e ngaahi fakatātā ʻoku hā ai ʻa e tupu ʻa Kalaisí mei he pēpē valevalé ki he tamasiʻí ʻo aʻu ki he tangata lahí. Hivaʻi fakataha “Ko Sīsuú Naʻá Ne Hangē Ha kiʻi Tamasiʻí” (THF, 34), pea kole ki he fānaú ke fakamatalaʻi ʻa e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he hivá fekauʻaki mo Sīsuú. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau maʻuloto ʻa Luke 2:52 ʻaki hono ngāue ʻaki ha ngaahi fakatātā ke fakafofongaʻi ʻa e ngaahi founga naʻe tupulaki ai ʻa Sīsuú: ʻi he potó (tuhu ki he ʻulú), ʻi he lahí (fakafefeka ʻa e ngaahi uouá), pea ʻofeina ʻe he ʻOtuá (kūnima) mo e tangatá (taʻataʻalo ki ha kaungāmeʻa).

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (lau ʻa e ngaahi folofolá mo kau atu ki he ngaahi ʻekitivitií): Vahevahe ʻa e lokí ki ha ngaahi ʻēlia ʻe fā, pea tuku e taha ʻo e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení ʻi he feituʻu takitaha: Naʻe tupulaki ʻa e potó ʻia Sīsū—T&F 88:118; Naʻe tupulaki ʻa Sīsū ʻi he lahí—T&F 89:20; Naʻe tupulaki ʻa Sīsū ʻi hono ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá—T&F 88:63; Naʻe tupulaki ʻa Sīsū ʻi hono ʻofeina ia ʻe he tangatá—Lea Fakatātā 18:24. Teuteuʻi ha ʻekitivitī faingofua ki he ʻēlia takitaha, hangē ko e ngaahi fehuʻi feʻunga mo e taʻu motuʻá fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo ʻEne ngaahi fekaú (“potó”), ko ha tepi fua ke hiki ʻa e māʻolunga ʻo e tamasiʻi takitaha mo e pepa ke tā e ngaahi fakatātā ʻo e ngaahi meʻakai moʻui leleí (“lahí”), mo e ngaahi talanoa mei he Friend pe Liahoná fekauʻaki mo e fakamoʻoní mo e fakakaumeʻá (“ ʻofeina ʻe he ʻOtuá” mo e “ ʻofeina ʻe he tangatá”). Fakamatalaʻi ʻoku tau tupu kotoa pē ʻi he founga tatau naʻe tupu ai ʻa Sīsuú—“ [ʻi he] potó … mo e lahí, pea naʻe ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá mo e tangatá” (Luke 2:52). Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu ʻe fā, pea kole ki ha tokotaha lahi ke ne taki ʻa e kulupu takitaha ki he taha ʻo e ngaahi fakaʻilongá, ʻa ia te nau lau fakataha ai ʻa e folofolá mo kau atu ki he ʻekitivitií. Tā ha mūsika leʻosiʻi ʻi he hokosia e taimi ke ʻunu ʻa e fānaú ki ha fakaʻilonga kehé.

ʻĪmisi
measuring activity

Naʻe tupulaki ʻa Sīsū ʻi he lahí

Naʻe tupulaki ʻa Sīsū ʻi hono ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá

ʻI he ʻekitivitī ko ʻení, ʻe lava ʻa e fānaú ke fakafehokotaki kia Sīsū Kalaisi ʻi heʻenau ʻiloʻi naʻá Ne tupu hake ʻo hangē ko kinautolú.

Uike 3: Ko Sīsū Kalaisí ko e maama mo e moʻui ia ʻo māmaní.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (fakahoko ha ʻekitivitī fakafolofola): Tuku e ngaahi fakatātā ʻo hono ʻaloʻi ʻo Kalaisí mo ʻEne pekiá ʻi he ongo tafaʻaki kehekehe ʻo e lokí. Talaange ki he fānaú te nau lau ha ngaahi folofola ʻoku hā ai ʻa e ngaahi fakaʻilonga ki he ʻaloʻi pe pekia ʻa Sīsuú. Kole ki he fānaú ke nau hanga ki he fakatātā ʻoku ʻalu fakataha mo e ngaahi folofola ʻokú ke laú. (Kapau ʻoku tokosiʻi hoʻo Palaimelí, mahalo naʻa fie maʻu ke luelue ʻa e fānaú ki he ngaahi fakatātaá.) Lau ʻa e 3 Nīfai 1:15, 19, 21; 8:20, 22–23. Aleaʻi pe naʻe ʻomai fēfē ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e māmá ki māmaní. Kole ki he fānaú ke nau kuikui pea sioloto ki he ngaahi ʻahiʻahi te nau fehangahangai mo iá kapau naʻa nau nofo ʻoku ʻikai ai ha maama. Fakatatau ʻa e ngaahi ʻahiʻahi ko ʻení mo ia te tau fehangahangai mo iá ʻo kapau naʻe ʻikai ke tau maʻu ʻa e ongoongolelei ʻa Sīsū Kalaisí. Lau ʻa e Sione 8:12, pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakafanongo ki he meʻa kuo pau ke tau faí ke ʻoua naʻa tau ʻaʻeva ʻi he fakapoʻulí.

Poupouʻi ke mahinó (fakahoko ha vaʻinga mateʻi ʻo ha taha): Fakamatalaʻi ʻoku lahi ʻa e ngaahi fakaʻilonga ʻokú ne tokoniʻi kitautolu ke tau manatuʻi ko Sīsuú ko e maama ia ki māmaní; ʻoku fakaʻaongaʻi ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení ʻi he Kilisimasí. Faʻo ha niʻihi ʻo e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení (hangē ko e teʻelangó, ko ha foʻi fetuʻu pepa, pe maama) ʻi ha kato. Kole ki ha tamasiʻi ke ala ki he loto kató, fā ki ha taha ʻo e ngaahi meʻa ʻi aí ʻo ʻikai sio ki ai, mateʻi pe ko e hā ia, pea fakahā leva ia ki he fānau kehé. Kole ki he tamasiʻí ke vahevahe ha meʻa naʻe ʻomai ʻe Sīsū Kalaisi ke fakamaamaʻaki ʻetau moʻuí. Hokohoko atu hono fai ʻení mo e ngaahi meʻa kehé.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (tā ha fakatātā): ʻOange ki he tamasiʻi takitaha ha foʻi laʻā pepa. Tuku ke nau tohiʻi pe tā ha fakatātā ʻo ha founga ʻe taha te nau muimui ai ki he maama ʻo Sīsū Kalaisí. Poupouʻi kinautolu ke vahevahe ʻenau ngaahi laʻi pepá mo honau ngaahi fāmilí.

ʻĪmisi
sunshine

ʻOku maʻu atu ʻa e tāfakatātā ʻo e laʻaá ʻi he sharingtime.lds.org

Uike 4: Naʻe mamata mo fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmita kia Sīsū Kalaisi.

Poupouʻi ke mahinó (fakaava ʻo e ngaahi meʻaʻofá): Kofukofuʻi ha fakatātā ʻo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí ko ha meʻaʻofa. Fakamatalaʻi ʻoku tokolahi ʻa e kakai ʻoku nau foaki ʻa e ngaahi meʻaʻofá ke fakafiefiaʻi ʻa e ngaahi ʻaho fāʻeleʻí. Fehuʻi ange pe ko e ʻaho fāʻeleʻi ʻo hai ʻoku tau fakafiefiaʻi ʻi he Kilisimasí. Fakamatalaʻi ange ʻoku toe ʻi ai mo ha tokotaha mahuʻinga ʻoku hoko hono ʻahó ʻi Tīsema. Fakaafeʻi ha tamasiʻi ke fakaava ʻa e meʻaʻofá ke ʻiloʻi ʻa e tokotaha ko iá. Talaange ki he fānaú ko Tīsema 23 ko e ʻaho fāʻeleʻi ia ʻo Siosefa Sāmitá. Aleaʻi ʻa e ʻUluaki-Mata-Meʻa-Hā-Maí, pea fakamatalaʻi naʻe ʻomai kiate kitautolu ha ngaahi meʻaʻofa mahuʻinga koeʻuhí naʻe mamata mo fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmita kia Sīsū Kalaisi. Tohiʻi ʻi he palakipoé, “Ngaahi meʻaʻofa kuo ʻomai kiate kitautolu koeʻuhí naʻe mamata mo fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmita kia Sīsū Kalaisi.” Teuteuʻi ha ngaahi laʻi pepa lalahi ʻe fā, pea tohiʻi ʻa e taha ʻo e ngaahi meʻaʻofa ko ʻení ʻiate kinautolu takitaha: “ ʻOku tau maʻu ʻa e Tohi ʻa Molomoná.” “ ʻOku tau maʻu ʻa e Siasi moʻoní ʻi māmani ʻi he ʻahó ni.” “ ʻOku tau maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí.” “ ʻOku tau ʻiloʻi ʻoku fanongo mo tali ʻe he Tamai Hēvaní ʻetau ngaahi lotú.”

ʻĪmisi
gifts we have been given chalkboard
ʻĪmisi
gifts we have been given

ʻOku maʻu atu ʻa e kaati leá ʻi he sharingtime.lds.org

Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu ʻe fā. ʻOange ki he kulupu takitaha ha laʻi pepa ʻe taha, pea kole ke nau tā fakatātā ʻa e meʻaʻofa ko iá. Kole ange ke nau foaki ʻenau fakatātaá ko ha meʻaʻofa ki ha kulupu ʻe taha. Fakaafeʻi ʻa e kulupu takitaha ke fakaʻaliʻali mo fakamatalaʻi ʻenau meʻaʻofá ki he fānau kehé pea fakapipiki ʻa e fakatātaá ʻi he palakipoé.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi): Tuku ke kuikui ʻa e fānaú mo fakakaukau ki ha tokotaha te nau lava ʻo vahevahe mo ia ʻa e meʻaʻofa ʻo e ongoongoleleí. Talaange kiate kinautolu te nau lava ʻo hoko hangē ko Siosefa Sāmitá pea fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi.

Paaki