Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Māʻasi: ʻOku Akoʻi Au ʻe he Kau Palōfita Moʻuí Ke u Fili ki he Totonú


Māʻasi

ʻOku Akoʻi Au ʻe he Kau Palōfita Moʻuí Ke u Fili ki he Totonú

“ ʻOiauē, manatu, ʻe hoku foha, ʻo ako ʻa e potó ʻi hoʻo kei siʻí; ʻio, ako ʻi hoʻo kei siʻí ke tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá” (ʻAlamā 37:35).

Hiva: “Tuʻu ʻI he Totonú”

(THF, 81)

Fakalahiʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻoatú ʻa hoʻo ngaahi fakakaukau pē ʻaʻaú. Palani ʻi he uike takitaha ʻa e ngaahi founga ke (1) fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné, (2) tokoni ke mahino ia ki he fānaú, pea (3) tokoni ke nau moʻui ʻaki ia. Fehuʻi pē kiate koe, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he fānaú ke nau ako aí, pea ʻe anga fēfē ʻeku lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e Laumālié?”

Uike 1: ʻOku folofola mai ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he kau palōfita moʻuí.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (vakai ki ha meʻa ʻoku fakatātaaʻi mo ako maʻu loto ha folofola): Fakaafeʻi ha tamasiʻi ke haʻu ki muʻa. Talaange ki he fānaú ke nau muimui ʻi heʻene ngaahi fakahinohinó. Fanafana ki he kiʻi tamasiʻí ha ngaahi fakahinohino mahinongofua, ʻo hange ko ʻení, “Talaange kiate kinautolu ke nau pasipasi tuʻo tolu” pe ko e “Talaange kiate kinautolu ke nau tuʻu ʻo laka tuʻu maʻu pē.” Fakaʻatā ke taufetongi ha fānau tokolahi ke nau taki. Fakamatalaʻi ange neongo naʻe ʻikai ke nau lava kotoa ʻo fanongo ki hoʻo ngaahi fakahinohinó, ka naʻa nau talangofua ki he ngaahi fakahinohinó koeʻuhí naʻa nau ʻiloʻi ʻa e tokotaha ke nau muimui aí. Fehuʻi ange pe ko hai ʻoku totonu ke tau muimui aí ke ʻiloʻi ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní kiate kitautolú. Fakaʻaliʻali ha tā ʻo e Palesiteni lolotonga ʻo e Siasí. Tuku ke lea fakataha ʻa e fānaú, “ ʻOku folofola mai ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he kau palōfita moʻuí.” Lau ʻa ʻAmosi 3:7, pea fakamatalaʻi ha faʻahinga lea pē ʻoku ʻikai mahino ki he fānaú. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau ako maʻu loto ʻa e folofolá (vakai, IUMF, 210–211).

ʻĪmisi
teacher whispering

Uike 2: Ko e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko ha kau palōfita kinautolu.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné: Tohiʻi he palakipoé, “Ko e kau palōfita ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá.” Talaange ki he fānaú ʻoku tataki kitautolu ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻe he Palesiteni ʻo e Siasí, ko hono ongo tokoní ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Fakamatalaʻi ange ko e kau palōfita ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá.

Poupouʻi ke mahinó (fakahoko ha vaʻinga fakatauhoa): Tānaki ha ngaahi laʻi fakatātā ʻo ha kau mēmipa ʻe toko ono mei he Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá, pea tohiʻi honau ngaahi hingoá ʻi ha ngaahi laʻi pepa kehekehe. Fakahanga ki he palakipoé ʻa e ngaahi laʻi pepá mo e fakatātaá. Tuku ki ha tamasiʻi ke ne fulihi ha fakatātā, pea fakaafeʻi ha tamasiʻi kehe ke ne fulihi ha laʻi pepa ʻoku hā ai ha hingoá. Kapau ʻoku ʻikai tauhoa ʻa e fakatātaá mo e hingoá, toe fakafoki pē kinaua pea tuku atu ki ha ongo tamaiki kehe ke na fili. Kapau ʻoku tauhoa ʻa e ongo pepá, fanafana ki he ongo tamaikí ha tefitoʻi moʻoni naʻe akoʻi ʻe he takimuʻá ʻi he konifelenisi lahi fakamuimui tahá (vakai ki he makasini fakamuimui taha ʻo e konifelenisi lahí ʻi he EnsignLiahoná), pea tuku ke nau fakatātaaʻi ha founga te nau lava ai ʻo moʻui ʻaki ʻa e tefitoʻi moʻoni ko iá. Fakaafeʻi ʻa e fānau kehé ke nau mateʻi ʻa e meʻa ʻokú na faí.

ʻĪmisi
matching game

Uike 3: ʻOku lea mai ʻa e kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻa e ʻOtuá kiate kitautolu ʻi he konifelenisi lahí.

Poupouʻi ke mahinó pea moʻui ʻaki (fakahoko ha vaʻinga): Tohiʻi ʻi ha ngaahi laʻi pepa kehekehe ha fakalukufua ʻi he sētesi pē ʻe taha ʻo e ngaahi pōpoaki ʻi he konifelenisi fakamuimuitahá mei he kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá. Tuku kinautolu ʻi he palakipoé fakataha mo e ngaahi laʻi fakatātā ʻo e kau takimuʻá. Aleaʻi ʻa e pōpoaki takitaha. Fakaafeʻi ha kulupu mei he fānaú ke nau mavahe mei he lokí. Toʻo ha taha ʻo e ngaahi pōpoakí mei he palakipoé. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau foki mai pea nau aleaʻi fakataha ʻa e pōpoaki ʻoku pulí. Kole ki he fānaú ke fili ha hiva Palaimeli ʻoku fekauʻaki mo e pōpoakí, pea hivaʻi fakataha. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fokotuʻu ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo moʻui ʻaki ʻa e pōpoakí. Toutou fai e meʻa tatau mo e ngaahi pōpoaki kehé.

ʻĪmisi
teacher at board

Fakafeʻungaʻi hoʻo ngaahi ʻekitivitií ki he toʻú mo e malava ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí. ʻI he ʻekitivitī ʻo e uike 3, te ke lava ʻo tānaki atu ha ngaahi fakatātā ki he ngaahi pōpoaki naʻe tohiʻí.

Uike 4: ʻOku tāpuekina au ʻi heʻeku fili ke muimui ʻi he palōfitá.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (hivaʻi ha foʻi hiva): Hivaʻi ʻa e kupu ʻuluaki mo e tau ʻo e “Muimui He Palōfitá” (THF, 58–59). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakafanongo ki he ngaahi ʻuhinga ʻoku tau muimui ai ʻi he palōfitá. Tuku ki he fānaú ke nau lea fakataha, “ ʻOku tāpuekina au ʻi heʻeku fili ke muimui ʻi he palōfitá.”

Poupouʻi ke mahinó (fakatātaaʻi ʻo e ngaahi talanoa ʻi he folofolá): Talaange ki he fānaú ʻa e talanoa kia ʻIlaisa mo e uitou ʻo Salifatí (vakai, 1 Ngaahi Tuʻi 17:8–16), pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakafaivaʻi ia mo koe. Hangē ko ʻení: “Naʻe folofola ʻa e ʻEikí ki he palōfita ko ʻIlaisá ke ʻalu ki ha kolo naʻe ui ko Salifati (luelue tuʻu maʻu pē). ʻI heʻene aʻu ki he koló, naʻá ne vakai ki ha fefine ʻokú ne fai ʻene okooko (tufi loi hake ha ngaahi vaʻakau). Naʻe kole inu ʻa ʻIlaisa ki he fefiné (ʻave loi ki ha taha ha inu) mo ha konga mā. Naʻe fakahā ange ʻe he fefiné kia ʻIlaisa naʻe siʻisiʻi feʻunga pē ʻene mahoaʻá mo e loló ke ngaohi e mā maʻana mo hono fohá (kalokalo e ʻulú). Naʻe fakahā ʻe ʻIlaisa kiate ia ke ne tomuʻa ngaohi ha mā maʻana pea ʻe fakalahi ʻe he ʻOtuá ʻene mahoaʻá mo e loló. Naʻe talangofua ʻa e fefine kia ʻIlaisa (natu loi e maá). Naʻe feʻunga ʻene mahoaʻá mo e loló ke ngaohi ha mā ʻi ha ngaahi ʻaho lahi (kai loi).” Toe fakahoko ʻa e ʻekitivitií mo e ngaahi talanoa kia Mōsese mo e ngata palasá (vakai, Nōmipa 21:5–9) pea mo Nīfai mo e lauʻi peleti palasá (vakai, 1 Nīfai 3–4; 5:21–22). Kole ki he fānaú ke nau vahevahe hono tāpuekina e kakai ʻi he ngaahi talanoá koeʻuhi ko ʻenau muimui ki he akonaki ʻa e palōfitá.

ʻĪmisi
Elijah and the widow of Zarephath
ʻĪmisi
Moses and the Brass Serpent
ʻĪmisi
Nephi

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (aleaʻi ʻa e ngaahi akonaki ʻa e palōfitá): Fehuʻi ange ki he fānaú, “Ko hai hotau palōfita he ʻaho ní?” Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e Palesiteni lolotonga ʻo e Siasí. Fakamatalaʻi ange naʻe uiuiʻi ia ʻe he ʻOtuá. Tuku ki he fānaú ke nau aleaʻi ʻi he ngaahi kulupu iiki pe ʻe lava fēfē ke nau muimui ki aí. Kole ki ha niʻihi mei he kulupu takitaha ke vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke fili ha founga ʻe taha te nau lava ai ʻo muimui ʻi he palōfitá lolotonga ʻa e uiké. Ngaohi ha fakamanatu ke nau ʻalu mo ia ki ʻapi mo vahevahe mo honau ngaahi fāmilí. Fakamanatuʻi ange ki he fānaú te nau lava ʻo fanongo ki he lea ʻa e palōfitá lolotonga ʻa e konifelenisi lahí, pea poupouʻi kinautolu ke nau mamata pe fanongo ki he konifelenisí mo honau ngaahi familí. ʻI he uike hili ʻa e konifelenisi lahí, kole ki he niʻihi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusiá ʻi heʻenau fanongo ki he palōfitá mo muimui ʻi heʻene ngaahi akonakí.

ʻĪmisi
small groups with pictures

ʻOku fakaʻatā ʻe hono vahevahe ʻa e fānaú ki he ngaahi kulupú ke tokolahi ange ʻa e kau maí. Te ke lava ʻo faʻu e kulupú ʻi ha ngaahi founga lahi. Hangē ko ʻení, te ke lava ʻo kole ki he fānaú ke nau ngāue fakataha ʻi he ngaahi kulupu fakakalasi, pe ko hoʻo fakatauhoa ʻa e fānau lalahí mo e fānau īkí. ʻOku totonu ke tokangaʻi ʻe ha tokotaha lahi ʻa e kulupu takitaha.

Paaki