Presidenttien opetuksia
Luku 14: Sukututkimus- ja temppelityön jouduttaminen


Luku 14

Sukututkimus- ja temppelityön jouduttaminen

”Varmastikin Herra tukee meitä, jos teemme parhaamme toteuttaaksemme käskyn tehdä sukututkimus- ja temppelityötä.”

Howard W. Hunterin elämänvaiheita

Sukututkimus oli aina lähellä presidentti Howard W. Hunterin sydäntä. Pikkupojasta asti hän oli kuunnellut hyvin kiinnostuneena kertomuksia esivanhemmistaan. Varttuessaan hän käytti huomattavasti aikaa sukunsa tutkimiseen.1 Vuonna 1972, kun hän oli Euroopassa hoitamassa erästä kirkon tehtävää, hän ja hänen vaimonsa Claire kävivät Tanskassa paikkakunnilla, joissa hänen esivanhempansa olivat asuneet. Yhdessä noista kylistä he löysivät kirkon, jossa presidentti Hunterin äidinisän isä Rasmussen oli ristitty ja jossa perhe oli käynyt jumalanpalveluksessa. Tämä kokemus syvensi presidentti Hunterin arvonantoa äidinpuoleisia esivanhempiaan kohtaan. Hän kävi vastaavasti tutustumassa paikkakuntiin Norjassa ja Skotlannissa, missä muita esivanhempia oli asunut.2

Presidentti Hunterin poika Richard muisteli isänsä rakkautta sukututkimukseen:

”Hän oli innokas tutkija koko elämänsä ajan. Hän otti usein vapaata lakimiehen työstään ja meni Los Angelesin kirjastoon tutkimaan sen laajaa sukututkimusosastoa. Hän säilytti tutkimuksensa, perheryhmälomakkeet ja esivanhempien taulut sekä itse kirjoittamansa historiikit tilikirjoissa.

Matkustin toisinaan hänen kanssaan eri tehtäviin konferensseihin. Hänellä oli tapana panna muutama tilikirjoista auton tavaratilaan, ja vaarnakonferenssin jälkeen hän usein sanoi: ’Käydään tapaamassa [tätä] serkkua muutama minuutti. Haluaisin vahvistaa joitakin päivämääriä.’ Sitten menimme sen serkun luo. Isä otti tilikirjat auton tavaratilasta, ja pian ruokapöytä oli perheryhmälomakkeiden peitossa.

Jos joku sukulaisista halusi varmistaa, että hänellä oli oikeat tiedot omissa tutkimuksissaan, hän soitti tai kirjoitti isälle vahvistaakseen tosiasiat, koska hän tiesi, että isällä olisi oikeat tiedot. Työ, jonka isä teki, oli suunnaton.”3

Kun presidentti Hunter palveli kahdentoista koorumissa ja hänen kotiopettajansa olivat kerran käymässä, he sanoivat: ”Halusimme näyttää sinulle perheryhmälomakkeet, jotka olemme täyttäneet. – – Meillä ei ole aikaa katsoa sinun perheryhmälomakkeitasi tänä iltana, mutta kun seuraavan kerran tulemme, haluaisimme katsoa niitä.”

”Se oli minusta oikein kiinnostavaa”, presidentti Hunter sanoi. ”Tein kuukauden työtä valmistautuakseni kotiopettajien seuraavaan käyntiin.”4

Vuosina 1964–1972 Howard W. Hunter oli Utahin sukututkimusseuran johtaja (ks. s. 19–20). Vuonna 1994, kokouksessa, joka oli kunnianosoitus presidentti Hunterille ja jolloin juhlittiin Utahin sukututkimusseuran 100-vuotispäivää, hän sanoi:

”Nyt 87. syntymäpäiväni aattona katson ihmeissäni taaksepäin Herran kutomaa kangasta temppeli- ja sukututkimustyön edistämiseksi. Kun olin Utahin sukututkimusseuran johtaja, meillä oli tulevaisuudenkuva siitä, kuinka työ menisi voimakkaasti eteenpäin. Nyt olemme näkemässä, kuinka kautta maailman tapahtuu jotakin loistavaa. Evankeliumi etenee käsittämään jokaisen kansakunnan, suvun, kielen ja kansan. Temppeleitä on eri puolilla maailmaa, ja Elian henki koskettaa monien jäsenten sydäntä heidän tehdessään sukututkimus- ja temppelitoimitustyötä ennenkuulumattomalla vauhdilla.”5

John and Nellie Hunter

Howard W. Hunterin vanhemmat John William (Will) Hunter ja Nellie Marie Rasmussen Hunter

Howard W. Hunterin opetuksia

1

Temppeleitä rakennetaan niiden toimitusten suorittamiseksi, jotka ovat välttämättömiä Jumalan lasten pelastukseksi ja korotukseksi.

Temppelit ovat pyhiä paikkoja läheisimpään kanssakäymiseen Herran ja niiden välillä, jotka saavat korkeimmat ja pyhimmät pyhän pappeuden toimitukset. Temppeleissä se, mikä on maan päältä, yhdistyy siihen, mikä on taivaasta. – – Suuri Jumalan perhe yhdistyy evankeliumin pelastavien toimitusten kautta. Sijaistyö kuolleiden puolesta ja toimitukset eläville muodostavat temppeleiden tarkoituksen.6

Myöhempien aikojen pyhien maailmalle julistama evankeliumi on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi sellaisena kuin se palautettiin maan päälle tänä taloudenhoitokautena, ja se on koko ihmiskunnan lunastukseksi. Herra itse on ilmoittanut, mikä on välttämätöntä Hänen lastensa pelastukseksi ja korotukseksi. Yksi näistä välttämättömistä asioista on temppelien pystyttäminen niitä toimituksia varten, joita ei voida toimittaa missään muualla.

Kun tämä selitetään niille ihmisille kaikkialla maailmassa, jotka tulevat katsomaan temppeleitämme, heidän useimmin esittämänsä kysymys on: Mitä toimituksia temppeleissä sitten tehdään?

Kaste kuolleiden puolesta

Usein me vastaamme kertomalla ensin toimituksesta, joka tunnetaan kasteena kuolleiden puolesta. Me huomautamme, että monet kristityt uskovat, että kuollessamme asemamme Herran edessä määräytyy koko iankaikkisuudeksi, sillä eikö Kristus sanonut Nikodemokselle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan” (Joh. 3:5)? Tiedämme kuitenkin, että monet ihmiset ovat kuolleet saamatta kastetoimitusta, joten Kristuksen Nikodemokselle esittämän julistuksen mukaan he eivät pääsisi Jumalan valtakuntaan. Tämä herättää kysymyksen: Onko Jumala oikeudenmukainen?

Vastaus on: Tietenkin Jumala on oikeudenmukainen. On ilmeistä, että Vapahtajan sanat Nikodemokselle edellyttävät, että kastaminen voidaan toimittaa niiden puolesta, jotka ovat kuolleet saamatta kastetta. Myöhempien aikojen profeetat ovat kertoneet meille, että kastaminen on maanpäällinen toimitus, jonka vain elossa olevat voivat toimittaa. Kuinka sitten ne, jotka ovat kuolleet, voidaan kastaa, jos vain elossa olevat voivat toimittaa kasteen? Tästä aiheesta apostoli Paavali kirjoitti korinttilaisille esittäessään tämän kysymyksen:

”Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he kastattavat itsensä näiden puolesta?” (1. Kor. 15:29.)7

Vaikuttaako järkevältä, että henkilöt, jotka ovat eläneet maan päällä ja kuolleet vailla tilaisuutta kasteen saamiseen, jäisivät sitä ilman iankaikkisesti? Onko siinä mitään järjenvastaista, että elävät toimittavat nuo kasteet kuolleiden hyväksi? Ehkäpä suurenmoisin esimerkki sijaistyöstä kuolleiden puolesta on Mestari itse. Hän antoi henkensä sijaissovitukseksi, niin että kaikki, jotka kuolevat, heräävät eloon ja saavat ikuisen elämän. Hän teki meidän puolestamme sen, mitä me emme itse voi tehdä. Samalla tavalla me voimme suorittaa toimituksia niiden puolesta, joilla ei eläessään ollut tilaisuutta toimittaa niitä.8

Endaumentti

Endaumentti on myös toimitus, joka toimitetaan temppeleissämme. Se koostuu kahdesta osasta: ensiksi sarjasta ohjeita ja toiseksi lupauksista tai liitoista, jotka endaumentin saava henkilö tekee – lupauksista elää vanhurskaasti ja noudattaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin vaatimuksia. Endaumenttitoimitus on suuri siunaus pyhille – sekä eläville että kuolleille. Siksi se on myös toimitus, jonka elossa olevat suorittavat kuolleiden puolesta; se tehdään niille, joiden puolesta kastaminen on jo toimitettu.

Selestinen avioliitto

Vielä yksi temppelitoimitus on selestinen avioliitto, jossa vaimo sinetöidään mieheen ja mies sinetöidään vaimoon iankaikkisuudeksi. Me tiedämme tietenkin, että tavalliset avioliitot päättyvät kuolemaan, mutta temppelissä solmitut iankaikkiset avioliitot voivat kestää ikuisesti. Iankaikkisen avioliiton solmimisen jälkeen miehelle ja vaimolle syntyneet lapset ovat automaattisesti sinetöityjä vanhempiinsa iankaikkisuudeksi. Jos lapsia syntyy, ennen kuin vaimo on sinetöity aviomieheensä, on olemassa temppelisinetöimistoimitus, jossa nämä lapset voidaan sinetöidä vanhempiinsa iankaikkisesti; ja samoin lapset voidaan sinetöidä sijaistoimituksena kuolleisiin vanhempiinsa. – –

Kaikki nämä pappeuden toimitukset ovat välttämättömiä taivaallisen Isämme lasten pelastukseksi ja korotukseksi.9

couple with temple in backgrouond

”Ei ole todellakaan mitään työtä, joka olisi temppelissä tehtävän työn veroista.”

2

Sukututkimustyön tavoite on tuoda temppelin siunaukset kaikkien ihmisten ulottuville.

Meillä verhon tällä puolen olevilla on varmasti suuri työ tehtävänä. – – Temppelien rakentamisella on syvä merkitys meille ja ihmiskunnalle, ja meidän velvollisuutemme ovat selkeitä. Meidän on toimitettava pappeuden temppelitoimitukset, jotka ovat välttämättömät omalle korotuksellemme. Sitten meidän on tehtävä välttämätön työ niiden puolesta, joilla ei ollut tilaisuutta ottaa vastaan evankeliumia kuolevaisuudessa. Työ muiden puolesta suoritetaan kahdessa vaiheessa: ensin tutkimalla sukuamme, niin että löydämme esivanhempamme, ja toiseksi toimittamalla temppelitoimitukset antaaksemme heille samat mahdollisuudet kuin elossa olevat saavat.

Mutta on monia kirkon jäseniä, joilla on vain rajalliset mahdollisuudet päästä temppeliin. He tekevät parhaansa. He tekevät sukututkimustyötä ja antavat muiden tehtäväksi suorittaa temppelitoimitukset. Toisaalta on sellaisia jäseniä, jotka ovat mukana temppelityössä mutta eivät tee sukututkimusta oman sukunsa keskuudessa. Vaikka he suorittavat jumalallista palvelua auttaessaan muita, he menettävät siunauksen, kun eivät etsi omia sukulaisiaan kuten myöhempien aikojen profeetat ovat Jumalan ohjeiden mukaisesti opastaneet.

Muistan muutaman vuoden takaa kokemuksen, jota voi verrata tähän tilanteeseen. Paasto- ja todistuskokouksen lopussa piispa huomautti: ”Meillä on ollut tänään hengellinen kokemus kuunnella toistemme lausumia todistuksia. Se johtuu siitä, että olemme tulleet tänne paastoten Herran lain mukaan. Mutta älkäämme koskaan unohtako, että laissa on kaksi osaa: että me paastoamme pidättymällä syömästä ja juomasta ja että me lahjoitamme sen, mitä siten on säästynyt, piispan varastohuoneeseen niiden hyväksi, jotka ovat vähäosaisempia.” Sitten hän lisäsi: ”Toivon, ettei kukaan meistä lähde tänään mukanaan vain puolet siunauksesta.”

Olen oppinut, että ne, jotka tekevät sukututkimusta ja sitten suorittavat temppelitoimitukset niiden puolesta, joiden nimet he ovat löytäneet, tuntevat enemmän iloa siksi, että he saavat molemmat puolet siunauksesta.

Lisäksi kuolleet odottavat innokkaina, että myöhempien aikojen pyhät etsivät heidän nimensä ja menevät sitten temppeleihin tekemään työn heidän puolestaan, niin että he voivat vapautua vankilastaan henkimaailmassa. Meidän kaikkien tulisi löytää iloa tästä suurenmoisesta rakkauden työstä.10

Sukututkimustyön tavoite on tuoda temppelin siunaukset kaikkien ihmisten, sekä elävien että kuolleiden, ulottuville. Kun käymme temppelissä ja teemme työtä kuolleiden puolesta, saavutamme syvän liittolaisuuden tunteen Jumalan kanssa ja ymmärrämme paremmin Hänen suunnitelmaansa ihmissuvun pelastukseksi. Me opimme rakastamaan lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Ei ole todellakaan mitään työtä, joka olisi temppelissä tehtävän työn veroista.11

3

Olkaamme uskollisia sukututkimus- ja temppelityömme jouduttamisessa.

Kun teemme työtä temppelissä edesmenneiden puolesta, mieleemme muistuu presidentti Joseph F. Smithin innoitettu neuvo hänen julistaessaan: ”Kun teemme työn heidän puolestaan, heitä sitovat kahleet putoavat heidän yltään ja heitä ympäröivä pimeys hälvenee niin, että valkeus pääsee loistamaan heidän ylleen, ja he kuulevat henkimaailmassa työstä, jonka heidän lapsensa ovat täällä tehneet heidän puolestaan, ja he iloitsevat” [Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 247].12

Tällä pyhällä työllä [sukututkimus- ja temppelityöllä] on huomattava sija ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin jäsenten sydämessä ja mielessä. Puhun kaikkien johtavien veljien puolesta, kun kiitän niitä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä tarjotakseen pelastavat toimitukset niille, jotka ovat verhon toisella puolen. – – Olemme kiitollisia sille vapaaehtoisten joukolle, joka vie tätä mahtavaa työtä eteenpäin kautta maailman. Kiitos teille kaikille siitä, mitä teette niin hyvin.

Profeetta Joseph Smith on sanonut: ”Suurin velvollisuus, mitä Jumala on meille antanut tässä maailmassa, on kuolleidemme etsiminen” [Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 497]. Hän sanoi myös: ”Ne pyhät, jotka jättävät tekemättä työn poismenneiden omaistensa puolesta, tekevät sen oman pelastuksensa uhalla” [Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, s. 494].

Tavoittaen saman näkemyksen tästä tärkeästä ilmoituksesta presidentti Brigham Young sanoi: ”Meillä on tehtävänä työ, joka on yhtä tärkeää omassa piirissään kuin Vapahtajan työ oli omassa piirissään. Meidän isämme eivät voi päästä täydellisyyteen ilman meitä, emmekä me voi päästä täydellisyyteen ilman heitä. He ovat tehneet työnsä, ja nyt he nukkuvat. Meidät on nyt kutsuttu tekemään oma työmme, joka tulee olemaan suurin työ, mitä ihminen koskaan on maan päällä suorittanut.” (Discourses of Brigham Young, toim. John A. Widtsoe, 1941, s. 406; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: Brigham Young, 1997, s. 311.)

Jokainen profeetta, joka on johtanut tätä kirkkoa Joseph Smithin ajoista tähän aikaan, on toistanut tämän saman ylevän totuuden. Näiden totuuksien ohjaamana kirkko on tämän taloudenhoitokauden alusta saakka ollut mukana pelastuksen ja korotuksen työssä kaikkien Jumalan poikien ja tytärten hyväksi riippumatta siitä, milloin he ovat eläneet maan päällä.

Me, jotka elämme tänä aikana, olemme niitä, jotka Jumala on nimittänyt ennen syntymää olemaan Hänen edustajiaan maan päällä tällä taloudenhoitokaudella. Me olemme Israelin huonetta. Meidän käsissämme lepää pyhä voima olla pelastajina Siionin vuorella myöhempinä aikoina [ks. Ob. 21].

Mitä temppeli- ja sukututkimustyöhön tulee, minulla on yksi ensisijainen sanoma: Tätä työtä täytyy jouduttaa. Työ, joka odottaa tekemistä, on niin valtava, ettei ihmismieli sitä käsitä. Viime vuonna [1993] suoritimme sijaistemppeliendaumentteja noin 5,5 miljoonan ihmisen puolesta, mutta tuon vuoden aikana kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä. Tämä saattaisi viitata siihen, että edessämme oleva työ on hyödytöntä, mutta me emme voi ajatella tällä tavoin. Varmastikin Herra tukee meitä, jos teemme parhaamme toteuttaaksemme käskyn tehdä sukututkimus- ja temppelityötä. Tämän suuren temppelityön ja kaiken sitä tukevan täytyy laajentua. Se on välttämätöntä! – –

Rakkaat veljeni ja sisareni, olkaamme uskollisia sukututkimus- ja temppelityömme jouduttamisessa. Herra on sanonut: ”Jatkukoon minun temppelini työ ja kaikki työ, jonka olen määrännyt teille, älköönkä lakatko; ja olkaa kaksin verroin uutteria ja kestäviä ja kärsivällisiä ja työteliäitä, niin ette suinkaan jää palkkaanne vaille, sanoo Herra Sebaot” (OL 127:4).

Kannustan teitä kaikissa ponnisteluissanne näillä profeetta Joseph Smithin sanoilla: ”Veljet, emmekö me jatkaisi näin suuressa asiassa? Kulkekaa eteenpäin älkääkä taaksepäin. Rohkeutta, veljet; ja eteenpäin, eteenpäin voittoon! Riemuitkoot sydämenne ja iloitkoot ylenpalttisesti. Maa puhjetkoon laulamaan. Kuolleet julistakoot iankaikkisen ylistyksen hymnejä Kuningas Immanuelille, joka on vahvistanut, ennen kuin maailma oli, sen, minkä avulla me voimme lunastaa heidät vankilastaan, sillä vangit pääsevät vapaiksi.” (OL 128:22.)

Minä rakastan tätä työtä. Tiedän, että Herra antaa kaiken, mitä vaaditaan sen toteuttamiseen, kun me teemme antaumuksella oman osamme. Herra siunatkoon meitä jokaista, kun annamme oman panoksemme tähän suureen työhön, joka meidän täytyy toteuttaa omana aikanamme.13

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

  • Pohdi osan 1 avausvirkettä. Kuinka toimitusten suorittaminen temppelissä on auttanut sinua pääsemään lähemmäksi Jumalaa? Mitkä tiedot tässä osassa voisivat auttaa sinua selittämään temppelin tarkoituksia sellaiselle, joka ei ymmärrä niitä?

  • Kuinka olet kokenut sukututkimus- ja temppelityön siunauksen molemmat puolet? (Ks. osa 2.) Kuinka voimme ottaa lapset ja muut perheenjäsenet mukaan tähän tärkeään työhön?

  • Kun käyt läpi presidentti Hunterin opetuksia osassa 3, mieti sitä, miten tärkeänä Herra pitää sukututkimus- ja temppelityötä. Kuinka sukututkimus- ja temppelityötä joudutetaan tänä aikana? Kuinka me voimme lisätä osallisuuttamme tähän työhön?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

Jes. 42:6–7; Mal. 3:23–24; 1. Piet. 3:18–20; 4:6; OL 2; 110:12–15; 124:28–30; 128:15–18; 138:57–59

Tutkimisen avuksi

Sovella profeetan sanoja itseesi miettimällä, kuinka hänen opetuksensa koskevat sinua (ks. Opettaminen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 176–177). Tutkiessasi voisit kysyä itseltäsi, kuinka nuo opetukset voivat auttaa sinua elämäsi huolissa, kysymyksissä ja haasteissa.

Viitteet

  1. Ks. Eleanor Knowles, Howard W. Hunter, 1994, s. 186.

  2. Ks. Francis M. Gibbons, Howard W. Hunter: Man of Thought and Independence, Prophet of God, 2011, s. 16–18.

  3. Richard A. Hunterin julkaisematon kirjoitus.

  4. Julkaisussa Knowles, Howard W. Hunter, s. 192.

  5. ”We Have a Work to Do”, Ensign, maaliskuu 1995, s. 64.

  6. ”Jäsenyytemme suuri vertauskuva”, Valkeus, marraskuu 1994, s. 4.

  7. ”Temppelin innoittama kansa”, Liahona, maaliskuu 2004, s. 40–42.

  8. ”Profeetta Elia”, Valkeus, kesäkuu 1972, s. 228.

  9. Ks. ”Temppelin innoittama kansa”, s. 42.

  10. Ks. ”Temppelin innoittama kansa”, Valkeus, toukokuu 1995, s. 4–5.

  11. ”We Have a Work to Do”, s. 65.

  12. Bountifulin temppelin vihkimisrukouksen teksti, artikkelissa ”’Magnificent Edifice’ Consecrated to [the] Lord”, Church News, 14. tammikuuta 1995, s. 4.

  13. ”We Have a Work to Do”, s. 64–65.