Paimenesi läpi pelon laaksojen

Marissa Widdison

kirkon lehdet

Ahdistavina hetkinä me voimme kuunnella Paimenemme ääntä.

Yksi tunnetuimmista pyhien kirjoitusten luvuista on Psalmi 23. Uskolliset ihmiset eri puolilla maailmaa ja monissa uskonnoissa saavat edelleen lohtua näistä jakeista, jotka kirjoitettiin hyvin monia vuosia sitten.

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.

Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.

Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Oletko joskus ollut lampaiden lähellä? Ne ovat hieman säikkyjä ja alkavat juosta kovien äänten tai liikkeiden johdosta. Ne eivät todellakaan ole tunnettuja pelottomuudestaan! Ja kenties sen me voimme oppia tästä vertauksesta – Herra tietää, että jokainen meistä tuntee toisinaan pelkoa. Siinä ei ole mitään hävettävää! Se on osa kuolevaisuuden haastetta. Niinä ahdistavina hetkinä me voimme kuunnella Paimenemme ääntä. Hän yrittää opastaa meitä ”vihreille niityille”, jotka tuovat ennen pitkää rauhaa ja turvaa. Tässä on muutamia tapoja, joilla Hän kutsuu meitä lempeästi seuraamaan Häntä.

Tutki Paimenemme sanoja – kuten Hänen opetuksiaan Uudessa testamentissa, 3. Nefissä tai Opissa ja liitoissa. Kun teemme niin, me saamme hengellistä ravintoa ja kykenemme tulevaisuudessa tunnistamaan paremmin Hänen äänensä.
Rukoile taivaallista Isää Jeesuksen Kristuksen nimessä milloin tahansa pyytääksesi lohtua ja rauhaa elämääsi.
Hyväksy se, että Vapahtaja voi antaa apua monin tavoin, kuten vanhempien, kirkon johtohenkilöiden, ystävien ja jopa lääkärien ja muiden ammattilaisten avulla.
Kokoonnu muiden kanssa, jotka rakastavat Vapahtajaa, kuten kirkkoon tai seminaariin. Tämä voi yhdistää meidät rakastavaan pyhien yhteisöön, joka yhdessä seuraa Vapahtajaa ja voittaa pelottavia ongelmia Hänen avullaan.

Joskus pelon voittaminen on kuin matka läpi pimeän laakson, kuten Psalmissa 23 mainitaan. Nicolas F. Brasiliasta voi todistaa, että jos jatkat eteenpäin, parantumista tapahtuu. Hän kamppaili pitkään epäonnistumisen ja pelon tunteiden kanssa.

”Rukoilin paljon pyytäen Jumalaa ottamaan huonot ajatukset pois mielestäni, pyytäen Häntä ottamaan pois pahat tunteet”, hän sanoo. Hän kävi läpi hämmennyksen aikoja ja vatvoi tekemiään virheitä.

”Yritin löytää Jumalalta voimaa, mutta en vielä tuntenut Hänen parantavan minua”, Nicolas sanoo. Hän etsi pyhistä kirjoituksista jakeita pelon voittamisesta ja löysi voimaa noista sanoista. Hän sai tukea äidiltään ja muilta.

Viimein yhtenä iltapäivänä hän tunsi itsensä erityisen eheäksi ja kiitolliseksi. Hän tajusi, kuinka pitkälle hän oli päässyt.

”Ennen minusta tuntui kuin olisin vankilassa”, hän sanoo. ”Mutta nyt minusta tuntuu, että voin voittaa kamppailut. Kun pyydän Herralta apua, tunnen toivoa.”

Tuntuipa tämä aika elämässäsi aurinkoiselta kukkulanrinteeltä tai varjoisalta laaksolta, sinulla on hyvä Paimen, ja Hän kulkee sinun kanssasi. Hän rakastaa sinua! Hän auttaa sinua selviytymään. Pysy lähellä Häntä, niin Hän johdattaa sinua rauhaan.