Katso pidemmälle eteenpäin
Keskittyminen tärkeimpiin asioihin – etenkin niihin, jotka ovat ”pidemmällä edessäpäin”, niihin iankaikkisiin asioihin – on avain suoriutumiseen läpi tämän elämän.
Kun täytin 15 vuotta, sain ajoharjoitteluluvan, jonka ansiosta sain ajaa autoa, jos toinen vanhemmistani oli kanssani. Kun isäni kysyi, haluaisinko lähteä ajelulle, olin haltioissani.
Hän ajoi muutamia kilometrejä kaupungin laidalle eräälle pitkälle, suoralle, kaksikaistaiselle tielle, jota harvat käyttivät – pitänee mainita, että todennäköisesti ainoaan paikkaan, jossa hän tuntisi olonsa turvalliseksi. Hän pysähtyi tien sivuun, ja vaihdoimme paikkaa. Hän antoi minulle hieman opastusta ja sanoi sitten: ”Lähde rauhallisesti ajamaan ja aja, kunnes käsken pysähtyä.”
Noudatin hänen kehotuksiaan täsmällisesti. Mutta suunnilleen minuutin kuluttua hän sanoi: ”Poika, aja auto tien sivuun. Saat minut voimaan pahoin. Sinähän kiemurtelet koko tien leveydeltä.” Hän kysyi: ”Mitä sinä oikein katsot?”
Hieman turhautuneena sanoin: ”Minä katson tietä.”
Sitten hän sanoi näin: ”Näen sinun silmistäsi, että sinä katsot vain sitä, mikä on aivan konepellin edessä. Jos katsot vain sitä, mikä on aivan edessäsi, et koskaan aja suoraan.” Sitten hän tähdensi: ”Katso pidemmälle eteenpäin. Se auttaa sinua ajamaan suoraan.”
15-vuotiaana ajattelin, että se oli hyvä ajo-opetus. Olen sittemmin oivaltanut, että se oli myös suurenmoinen elämän oppitunti. Keskittyminen tärkeimpiin asioihin – etenkin niihin, jotka ovat ”pidemmällä edessäpäin”, niihin iankaikkisiin asioihin – on avain suoriutumiseen läpi tämän elämän.
Erään kerran elämänsä aikana Vapahtaja halusi olla yksin, joten ”hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä”1. Hän lähetti opetuslapsensa matkaan ohjeistaen heitä ylittämään erään järven. Yön pimeydessä opetuslapsia kuljettanut vene joutui ankaraan myrskyyn. Jeesus lähti pelastamaan heitä, mutta epätavallisella tavalla. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan: ”Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin.”2 Kun he näkivät Hänet, he alkoivat pelätä, sillä he luulivat, että heitä lähestyvä hahmo oli jonkinlainen aave tai haamu. Jeesus, joka aisti heidän pelkonsa ja halusi rauhoitella heidän mieltään ja sydäntään, huusi heille: ”Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö.”3
Pietari tunsi paitsi helpotusta myös rohkaistumista. Aina rohkeana ja usein kiihkeänä Pietari huusi Jeesukselle: ”Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.”4 Jeesus vastasi tutulla ja ajattomalla kutsullaan: ”Tule!”5
Pietari, joka oli varmasti innoissaan tästä mahdollisuudesta, kiipesi veneestä mutta ei veteen vaan veden pinnalle. Kun hän keskittyi Vapahtajaan, hän pystyi tekemään mahdottoman asian, jopa kävelemään vettä pitkin. Alussa myrsky ei pelottanut Pietaria. Mutta lopulta ”rajusti”6 puhaltava tuuli käänsi hänen huomionsa muualle ja hänen keskittymisensä herpaantui. Pelko palasi. Tämän seurauksena hänen uskonsa heikkeni, ja hän alkoi vajota. ”’Herra, pelasta minut!’ hän huusi.”7 Vapahtaja, joka on aina innokas pelastamaan, ojensi kätensä ja nosti hänet turvaan.
Voimme oppia lukemattomia asioita tästä ihmeellisestä kertomuksesta, mutta mainitsen kolme.
Keskity Kristukseen
Ensimmäinen opetus: keskity Jeesukseen Kristukseen. Kun Pietari piti katseensa keskittyneenä Jeesukseen, hän pystyi kävelemään vettä pitkin. Myrsky, aallot ja tuuli eivät voineet estää häntä niin kauan kuin hän keskitti huomionsa Vapahtajaan.
Perimmäisen tarkoituksemme ymmärtäminen auttaa meitä määrittämään, mihin meidän tulee keskittyä. Me emme voi pelata menestyksekkäästi tuntematta maalia emmekä me voi elää merkityksellistä elämää tietämättä sen tarkoitusta. Yksi Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin suurista siunauksista on se, että se vastaa muun muassa kysymykseen ”Mikä on elämän tarkoitus?” ”Tarkoituksemme tässä elämässä on kokea iloa ja valmistautua palaamaan Jumalan eteen.”8 Sen muistaminen, että olemme täällä maan päällä valmistautuaksemme palaamaan asumaan Jumalan luona, auttaa meitä keskittymään asioihin, jotka johtavat meidät Kristuksen luokse.
Kristukseen keskittyminen edellyttää itsekuria, varsinkin niissä pienissä ja yksinkertaisissa hengellisissä tottumuksissa, jotka auttavat meitä tulemaan paremmiksi opetuslapsiksi. Opetuslapseutta ei ole ilman itsekuria.
Meidän keskittymisemme Kristukseen käy selkeämmäksi, kun katsomme pidemmälle eteenpäin sinne, minne haluamme päästä ja millaisiksi haluamme tulla, ja sitten joka päivä käytämme aikaa niihin asioihin, jotka auttavat meitä pääsemään sinne. Kristukseen keskittyminen voi yksinkertaistaa päätöksiämme ja opastaa meitä siinä, kuinka voimme parhaiten käyttää aikaamme ja voimavarojamme.
Vaikka on monia asioita, joihin meidän kannattaa keskittyä, me opimme Pietarin esimerkistä, miten tärkeää on kohdistaa keskittymisemme aina Kristukseen. Vain Kristuksen avulla me voimme palata asumaan Jumalan luona. Me turvaamme Kristuksen armoon, kun pyrimme tulemaan Hänen kaltaisikseen, ja me tavoittelemme Hänen anteeksiantoaan ja vahvistavaa voimaansa, kun epäonnistumme.
Varo häiriötekijöitä
Toinen opetus: varo häiriötekijöitä. Kun Pietari käänsi huomionsa pois Jeesuksesta ja kohti tuulta ja aaltoja, jotka piiskasivat hänen jalkojaan, hän alkoi vajota.
”Konepellin edessä” on monia asioita, jotka voivat kääntää huomiomme pois keskittymisestä Kristukseen ja iankaikkisiin asioihin, jotka ovat ”pidemmällä edessäpäin”. Perkele on suuri häiriötekijä. Me opimme Lehin unesta, että suuren ja avaran rakennuksen äänet yrittävät houkutella meitä asioihin, jotka vievät meidät pois siitä suunnasta, joka valmistaa meitä palaamaan asumaan Jumalan luona.9
Mutta on muitakin vähemmän ilmeisiä häiriötekijöitä, jotka voivat olla aivan yhtä vaarallisia. Kuten sanonta kuuluu: ”Pahuuden voittoon ei tarvita muuta kuin se, että hyvät ihmiset eivät tee mitään.” Vastustaja näyttää päättäneen saada hyvät ihmiset olemaan tekemättä mitään tai ainakin tuhlaamaan aikaansa asioihin, jotka kääntävät heidän huomionsa pois heidän ylevistä päämääristään ja tavoitteistaan. Esimerkiksi jotkin asiat, jotka ovat tervettä ajanvietettä kohtuudella harjoitettuina, voivat muuttua vahingollisiksi häiriötekijöiksi ilman itsekuria. Vastustaja ymmärtää, ettei häiriötekijöiden tarvitse olla pahoja tai moraalittomia ollakseen tehokkaita.
Meidät voidaan pelastaa
Kolmas opetus: meidät voidaan pelastaa. Kun Pietari alkoi vajota, hän huusi: ”’Herra, pelasta minut!’ – – Jeesus ojensi heti kätensä [ja] tarttui häneen.”10 Kun huomaamme vajoavamme, kun kohtaamme ahdinkoa tai kun horjumme, Hän voi pelastaa meidätkin.
Ahdingon tai koettelemusten kohdatessa saatatte olla minun kaltaisiani ja toivoa, että pelastus tapahtuu välittömästi. Mutta muistakaa, että Vapahtaja tuli apostolien avuksi neljännen yövartion aikaan – kun he olivat viettäneet suurimman osan yöstä uurastaen myrskyssä.11 Saatamme rukoilla, että ellei apu tule heti, se tulee ainakin kuvaannollisen toisen yövartion tai ainakin kolmannen yövartion aikana. Kun meidän täytyy odottaa, voitte olla varmoja siitä, että Vapahtaja valvoo aina huolehtien siitä, ettei meiltä vaadita enempää kuin pystymme kestämään.12 Te, jotka odotatte neljännen yövartion aikana, kenties yhä kärsimyksen keskellä – älkää menettäkö toivoa. Pelastus tulee uskollisille aina – joko kuolevaisuuden aikana tai iankaikkisuuksissa.
Joskus vajoamisemme johtuu virheistämme ja rikkomuksistamme. Jos huomaatte vajoavanne noista syistä, tehkää iloinen valinta tekemällä parannus.13 Uskon, että harvat asiat tuovat Vapahtajalle enemmän iloa kuin niiden pelastaminen, jotka kääntyvät eli palaavat Hänen luokseen.14 Pyhät kirjoitukset ovat täynnä kertomuksia ihmisistä, jotka olivat kerran langenneita ja vajavaisia mutta jotka tekivät parannuksen ja tulivat lujiksi uskossa Kristukseen. Luulen, että nuo kertomukset ovat pyhissä kirjoituksissa muistuttamassa meitä siitä, että Vapahtajan rakkaus meitä kohtaan ja Hänen voimansa lunastaa meidät ovat äärettömiä. Sen lisäksi että Vapahtaja iloitsee, kun teemme parannuksen, myös me saamme suurta iloa.
Lopuksi
Kutsun teitä määrätietoisesti ”katsomaan pidemmälle eteenpäin” ja keskittymään entistä enemmän siihen, millä on todella merkitystä. Kohdistakaamme keskittymisemme Kristukseen. Kaikkien häiriötekijöiden, ”konepellin edessä” olevien asioiden ja meitä ympäröivien pyörretuulien keskellä todistan, että Jeesus on meidän Vapahtajamme ja meidän Lunastajamme sekä meidän Pelastajamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.