Tiepene Lap
Raparapahki Pein Ahmw Meleilei
Kapokon lap en Epreil 2023


Raparapahki Pein Ahmw Meleilei

I kapakapki me kumwail en diar meleilei, sewese meh teikan en diarada, oh ehukihong meteikan.

Riei ko, kitail alehdier kapai sang ni padahk en kamarain kan oh koul kaselel me sair kitailehr ni ritidahn kapokon lap wet. Se kalahnganki amwail patehng oh amwail pwoson.

Rahnwet I pahn koasoaia dahme I esehla me pid duwen mwekid kopwuriamwei en raparapahki pein ahmw meleilei, sohte lipilipil soangen irair dah ke mihmi loale. Sounkomouro ketin mwahngih me koaros Sapwelimen Sahm Nanleng seri kan kin anahne meleilei, oh E ketin mahsaniher me E kak ketkiheng kitail. Kumwail taman mahsen kan en Sises Krais me kileledier nan pwuken Sohn: “I kihong kumwail popohl, pein ei popohl me I kihong kumwail, I sohte kihong kumwail nin duwen me sampah wet kin wia. Kumwail dehr nsensuwed, oh pahtou, oh masak.”1

Dahme E ketin mahsanih me pid meleilei oh duwen Ah kak ketin ketkihda sansaladahr sang irailko me rongehr Ah ketin mahsanih mahsen pwukat. Rong koasoaiepehu nan Sohn ong ansou keioun kesempwal nan Sapwelimen Krais doadoahk en pohn sampah. E ketin toutoukilahr ahng suwed kanAhng kehlail suwed oh pahn kereniong lel ong Sapwelime werek kan.

Iet Sapwelimen Sounkomouro mahsen kan.

“Ma Kumwail Poakohngie, Kapwaiahda Sapwellimei Kosonned akan.

“I pahn kapakap ong Sahmo, oh e pahn ketikiheng kumwail pil emen Soun Kameleilei, pwe en kak ketin ieiang kumwail kohkohlahte;

“Ngehn Sarawi en me mehlelo; me sampa sohte kak alehdi, pwehki e sohte kilang ih, de pil ese ih: ahpw kumwail ese ih; pwe e ieiang kumwail, oh pahn mihmi loalemwail.

“I sohte pahn likidmelieikumwailla: I pahn pwurodo rehmwail.

“Mwurin ansou kis sampa wet solahr pahn kilang ie; ahpw me kin kilangie: pwehki I momour, kumwail pahn pil momour.

“Ni rahno eh pahn leledo, kumwail pahn ese me I kin mihmi nan kupwuren Semei, oh kumwail mihmi loaloi, duwehte ei kin mihmi loalamwail.

“Mehmen me kin rong oh kapwaida ei kosonned kan, iei ih me kin poakohng ie: Semei pahn loalloale mehmen me kin poakohng ie, oh I pil pahn poakohng, oh kasalehiong ih pein ngehi.

“Sudas, kaidehn Sudas Iskariot, ahpw patohwanohng, Maing at Kaun, ia duwen omwi pahn ketin kasalehiong kiht pein komwi, a kaidehn ong sampah?

“Sises ahpw sapeng oh mahsanihong, Mehmen me poakohng ie pahn kapwaiada ei padahk kan: Semeio pahn loalloale, oh ngehi oh Semeio pahn ketidohng reh oh ketiket reh.

“Mehmen me sohte poakohng ie sohte kin kapwaiada ei padahk kan: Padahk kan me kumwail rongehr, kaidehn pein ahi, ahpw re pwilsang rehn Sahmo, me ketin kadariehdo.

“I padahkihong kumwailehr mepwukat ni ei mihmihte rehmwail.

“A Sounsawaso, Ngehn Sarawi, me Semeio pahn poaronehdo ni edei, pahn kawehwehiong kumwail mehkan koaros, oh katakatamankin kumwail mehkoaros, me I ndaiong kumwailehr.

“I kihong kumwail popohl, pein ei popohl me I kihong kumwail. I sohte kihong kumwail nin duwen me sampa wet kin wia. Kumwail dehr insensuwed, oh pahtou, oh masak.”2

I eselahr soahng mehlel limau sang Sapwelimen Sounkomouro padahk o.

Keieu, kisakis en meleilei kohieng kitail mwurin kitail ahneki pwoson en kolokol Sapwellime kosonned akan. Ong irail kan me wiadahr arail inou sarawi kan me wia tohn Sapwellimen Kauno Mwomwohdiso, peik me re inoukidahr en wia.

Keriau, Ngehn Sarawi pahn kohdo oh mihmi rehtail. Kauno ketin mahsanih me ni atail kolokolete atail pwoson, Ngehn Sarawi pahn mihmi rehtail. Ih inou me mih nan kapakap en kamadipw sarawi me Ngehno pahn mihmi rehtail oh kitail pahn kehn, nan atail mohngiong oh madamadau kan, Sapwelime kaloalamwahu,

Kesiluh, Sounkomouro inoukiher me ni atail pahn kolokol atail inou sarawi kan, kitail kak pehm limpoak me mie nan pwungen Sahm oh Sapwellime Iehroso oh sapwellime limpoak ong kitail. Kitail kak pehm Ara ehu pene nan atail mour kan, ma kitail pil pahn wia met kitail pahn alehdi kapai en mihmi Rehra kokolahte.

Kapahieu, kolokol Sapwellimen Kauno kosonned kan anahne me laudsang peik. Kitail anahne poakohng Koht sang nan kapehdatail, kehl, lamalam, oh ngenatail unsek.3

Irail kan me sohte poakohng Ih sohte kin kolokol Sapwellime kosonned kan. Eri irail sohte pahn ahneki kisakis en meleilei nan mouret oh nan sampa me pahn kohdo.

Kelimau, e sansal me wen Kauno ah ketin poakohng kitail E ketin pwainla pweinen dipatail kan pwe kitail en kak—sang ni atail pwoson Ih oh atail koluhla,sang ni Sapwelime Tomwo—ahneki kisakis en meleilei me “audsang uwen atail dehdehki,”4 nan mour wet oh mihmi Reh kokolahte.

Ekei kumwail, mwein pali tohto, sohte pepehm meleilei me Kauno inoukidahr. Mwein kumwail kapakap kiher meleileio oh kaloalamwahu en palingehn. Ahpw met kumwail kakete pehm me nanleng saikinte sapeng amwail pekipek kan.

Mie imwintihti en amwail mour me sohte men kumwail oh irail kan me kumwail poakohng en diar meleilei. E sohte kak perenki. E kin nantiheng en perehsang kumwail ineng en diar meleilei me Sounkomouro oh Samatail Nanleng kupwurki kumwail en ahneki.

En Sehdan doadoahk kan en padokedi kailok oh pingiping wasa koaros limwahtail mwomwen wie lalaudla, Kitail kilang sansalepen eh wihwiawi nan pwungen wehi kan oh kahnihmw kan, nan kousoan kan, nan inderned, nan sampah pwon.

Ahpw mie kahrepen koapwoaroapwoar: iei me Kamarainpen Krais kin kohieng seri pwelel koaros me apwtehn ipwidi. Pepehm en dahme pwung iang kisakis ong koaros wet, ineng en kihla oh alehdi limpoak Mie pepehm loallen Sapwelimen Koht seri koaros ong me pwung oh mehlel ni ah ipwidieng nan mour wet.

Atail koapwoaroapwoar ong en emen emen meleilei ong seri pwukoa mihmi rehn aramas koa me pahn apwalih irail. Ma irail koa me kakair irailda nantiheng ehr alehdi kisakis en meleilei sang Sounkomouro, irail pahn, sang pein arail karasaras oh doadoahk, kangoange pwoson en serio en warehng kisakis en meleilei me kohsang nanleng.

Me pwukat me Pwuhk sarawi inoukidahr: “Kaiahnehda seri nan ahl me e anahne keid ie: oh ni eh pahn mahla, e sohte pahn wetsang ie.”5 E anahne me pahn pwukoahki epwelparail oh arail keirda en warehng kisakis en meleilei.

Me kansensued, kitail koaros pehmehr medek en seri kan me epwelda sang pahpa nohno marain kan—ekei pak kak pahpa de nohno kelehpw—pilada, mwurin arail momourkiher pwoson oh meleilei, en uhd keid nan ahl kansensuedo.

Pil ansou me kansensued wiawiher, ahi pepehm me soahng koaros pahn mwahute kin kohsang ni ehu kisakis sang Kauno. Iet: E ketikihdo diren soun kameleilei kei nan pwungen me E kin keieu kopworopworiki nan Sapwelime tohnpadahk ko. Irail kehnehr meleilei oh limpoak en Koht. Mie Ngehn Sarawi nan arail mohngiong kan, oh Kauno kak ketin kaweid irail en sewese sihpw kan me salongalahr.

I kilangehr erein ahi mour oh nan sampah pwon. Kumwail pil iangehr kilang. Ekei ansou, ni amwail pahn pakahrlahng en sawas, e kin mwomwen mwekid sohte kesikpe.

Ehu pak, I idek rehn aramas emen me I tuhweng ni ahi seiseiloak, “Ke kak ekis koasoiaiongie duwen ahmw peneinei? Aht koasoaio elehieng ien peki ma I kak kilang kilelen nah serepeino, me e kosoia me e kin wie nanannti. Ih inenen pwuriamweikihla songen kaselel en mesen serepein men me mih nan kilel o. I ahnekihda pehpehm ien peki ma I kak alehdi nah email adres. Nah serepeino ansouo e salongala, oh kin medemedewe ma mie Sapwelimen Koht kaweid ong ih. Mie Sapwellime kaweid. Iet kaweido: “Kauno poakohng uhk. Ansou koaros E ketin poakohng uhk. Kauno ketin kupwurki ken pwurodo. Kapai koaros me E ketin inoukiong uhkehr mihmihte.”

Towehkan nan Mwomwohdisoh pehmehr Sapwellimen Kauno kisakis en meleilei ong emen emen. E kin wie kangoange koaros en sewese mehteikan en ahneki ansou mwahu en kohdo Reh oh pein warehng meleileio. Eri, pwehki met, pahn pilada en rapahki kamarainpen mwomwen arail pahn kak ehukihwei kisakis o ong meteikan.

Dih me kohkohda pahn wiahla soun apwalih dihkan me pahn kohdo mwuhr. Imwilahn doadoahk wet pahn wiahda ehu mwekid kopwuriamwei. E pahn doupeseng oh keirda ni mwekimwekid en ansou, oh Sapwelimen Kauno wehi pohn sampah pahn onopehng kasamwoh Ih ni ahr pahn weriwerki osahna. E pahn mie meleilei pohn sampah.

I kadehdeki me Sounkomouro ketin ieias oh me E kin ketin kaweid Mwomwohdiso wet. I kehnehr Sapwellime limpoak nan ahi mour oh Sapwellime limpoak oh pil kesempwalki Sapwellimen Sahm Nanleng seri kan. Luhk en kohdo Reh wia ehu kisakis en meleilei.

Presiden Russell M. Nelson iei Sapwelimen Koht soukohp ieias ong sampa pwon. E koasoaiahier, “I kiheng kumwail ahi mehn kakehlail mehndahte mwomwen sampa oh pein amwail irair kan, kumwail kak sohpai rahn me kohkohdo kan ni koapwoaroapwoar oh popohl.”6

I kiong kumwail ahi limpoak. Amwail pwoson laud oh limpoak wie lelelohng aramas akan oh elehieng Kauno en wekidala mohngiong kan oh alehdi ineng en kisikisehki mehteikan kisakis en meleilei me inenen laudsang uwen atail dehdehki.

I kapakapki kumwail en kak diar meleilei, sewese meh teikan diarada, oh ehukiheng meteikan. Pahn mie sounpar kid en meleilei ansou me Kauno pahn pwurehng ketdo. I kadehdehki ni peren mepwukat ni mwaren Sises Krais, ahmen.

Nting