2005
Todistus Kristuksesta
Maaliskuu 2005


ENSIMMÄISEN PRESIDENTTIKUNNAN SANOMA

Todistus Kristuksesta

Meidän jokaisen täytyy saada omakohtainen todistus siitä, että Jeesus on Kristus. Me emme voi saada sitä välikäsien kautta joltakulta muulta. Uskon, että todistus Lunastajastamme tulee jumalallisesta lähteestä hengellisenä lahjana. Kuten Johannes Kastaja sanoi: ”Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta.”1 Tämänkaltainen taivaasta suotu todistus antaa meille pyhää sisäistä rauhaa ja voimaa, vaikka elämmekin kuohuvassa, kiusausten täyttämässä maailmassa. Se antaa meille voiman tulla Kristuksen opetuslapsiksi. Yhtenä niistä, jotka ovat etsineet sellaisen todistuksen, haluaisin lausua oman vakaan todistukseni, jonka olen saanut Herran Jeesuksen Kristuksen todellisuudesta.

Uuden testamentin todistuksia

Kukaan, joka väittää olevansa opetuslapsi, ei voi olla arvostamatta erityisellä tavalla ensimmäisten apostolien kutsumista sekä heidän todistustaan Hänen jumalallisuudestaan. Saanen aloittaa Pietarista. Kukaan ei voinut tietää paremmin kuin apostoli Pietari. Hänen kertomuksensa on luotettava – hän oli paikalla. Pietari sanoi: ”Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.”2

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan eräistä muista varhaisista apostoleista:

”Seuraavana päivänä Johannes oli samassa paikassa, ja hänellä oli kaksi opetuslasta seurassaan.

Jeesus kulki siitä ohi, ja osoittaen häntä Johannes sanoi: ’Katsokaa: Jumalan Karitsa!’ – –

Toinen näistä, jotka kuulivat Johanneksen sanat ja lähtivät seuraamaan Jeesusta, oli Andreas, Simon Pietarin veli.

Hän etsi ensiksi käsiinsä veljensä Simonin ja sanoi hänelle: ’Me olemme löytäneet Messiaan!’ – se merkitsee: Voidellun.”3

Pietari todisti usein Vapahtajan jumalallisuudesta. Monien opetuslastensa käydessä tyytymättömiksi Jeesus kysyi kahdeltatoista apostolilta: ”’Aiotteko tekin lähteä?’

Simon Pietari vastasi hänelle: ’Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.

Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.’”4

Vapahtajan aikaan eläneille naisillekin annettiin todistus Hänen jumalallisuudestaan. Jeesus saapui Martan ja Marian kotiin neljä päivää sen jälkeen, kun heidän veljensä Lasarus oli kuollut.

”Martta sanoi Jeesukselle: ’Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.’ – –

Jeesus sanoi: ’Veljesi nousee kuolleista.’

Martta vastasi: ’Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.’

Jeesus sanoi: ’Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin,

eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?’

’Uskon, Herra’, Martta vastasi, ’minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.’ – –

– – Jeesus huusi kovalla äänellä: ’Lasarus, tule ulos!’

Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ’Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.’

Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.”5

Suurenmoisin todistus

Lähestymme pääsiäisen aikaa, eikä ole mitään suurenmoisempaa todistusta Jeesuksesta Kristuksesta kuin se, joka on kertomuksessa ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta. Hänen elämänsä viimeinen viikko alkoi pienessä Betanian kaupungissa, Jerusalemin lähellä olevan Öljymäen tuolla puolen. Vapahtaja kiersi Öljymäen Betfagen kautta. Keskiviikosta meillä ei ole mitään mainintaa. Torstai-ilta oli valmistautumista pääsiäistä varten.

”Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. – –

Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ’Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.’”6

Sitten Jeesus ilmoitti kavaltamisesta, jonka oli määrä tapahtua. Hän sanoi: ”’Se, jolle annan tämän leivänpalan.’ Sitten hän kastoi palan ja antoi sen Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle.

Silloin, heti kun Juudas oli sen saanut, Saatana meni häneen. Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä aiot, tee se pian!’

Kukaan aterialla olevista ei ymmärtänyt, miksi Jeesus sanoi hänelle näin.”7

Sitten seurasi sakramentti.

”Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ’Ottakaa, tämä on minun ruumiini.’

Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä.

Hän sanoi: ’Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta.’”8

Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle kulkien läpi Kidronin laakson. Saavuttuaan Öljymäen juurelle Vapahtaja otti mukaansa Pietarin ja kaksi Sebedeuksen poikaa. Sitten Hän huudahti: ”’Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.’

Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: ’Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.’ – –

Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: ’Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.’”9

”Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin.”10

Opissa ja liitoissa annetaan täydellisempi kuvaus: ”Mikä kärsimys sai minut, tosiaankin Jumalan, suurimman kaikista, vapisemaan tuskasta ja vuotamaan verta joka huokosesta ja kärsimään sekä ruumiissa että hengessä – ja minä toivoin, ettei minun tarvitsisi juoda katkeraa maljaa ja kavahtaa.”11 Hänen kärsimystään kuvattiin lisäksi ”ankaraksi” ja ”suureksi”.12

Juudas tiesi, mistä löytäisi Vapahtajan. Hän oli ollut siellä usein opetuslasten kanssa. Vapahtaja saattoi nähdä sotilasosaston sekä muita miehiä tulevan portista lyhdyt, soihdut ja aseet käsissään. Hän saattoi kuulla sotavarusteiden kalinan ja pystyi ehkä seuraamaan jokaista askelta heidän tullessaan alas rinnettä, ylittäessään Kidronin laakson pohjalla olevan pienen puron ja astuessaan puutarhaan.

”Jeesus tiesi kaiken, mikä häntä odotti. Hän meni miehiä vastaan ja kysyi: ’Ketä te etsitte?’

’Jeesusta, sitä nasaretilaista’, vastasivat miehet. Jeesus sanoi: ’Minä se olen.’ Miesten joukossa oli myös Juudas, Jeesuksen kavaltaja.

Kun Jeesus sanoi: ’Minä se olen’, he kaikki perääntyivät ja kaatuivat maahan. [Epäilemättä tilanne oli heille liikaa.]

Jeesus kysyi uudelleen: ’Ketä te etsitte?’ He vastasivat: ’Jeesus Nasaretilaista.’

Jeesus sanoi heille: ’Johan minä sanoin, että se olen minä. Jos te minua etsitte, niin antakaa näiden toisten mennä.’ – –

Sotilaat, joita komensi korkea upseeri, ja juutalaisten lähettämät miehet vangitsivat nyt Jeesuksen, panivat hänet köysiin.”13

Jeesus tuomittavana

Ensimmäistä kertaa kuulusteltaessa ”Jeesus vastasi: ’Minä olen puhunut julkisesti, koko maailman kuullen. Olen aina opettanut synagogissa ja temppelissä, kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa. Salassa en ole puhunut mitään.’”14 Oikeudenkäyntiä edeltävä kuulustelu toimitettiin Kaifaan ja neuvoston edessä. Tästä kuulustelusta on kirjoitettu muistiin: ”Monet kyllä todistivat valheellisesti häntä vastaan, mutta todistukset olivat ristiriitaisia.”15 Eikä se ole tuomioistuimissa harvinaista.

”Mutta Jeesus pysyi vaiti. Silloin ylipappi sanoi hänelle: ’Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Messias, Jumalan Poika.’”16

”’Olen’, vastasi Jeesus, ’ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien keskellä.’

Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: ’Mitä me enää todistajia tarvitsemme!

Kuulittehan, miten hän herjasi Jumalaa. Mitä ehdotatte?’ Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hän oli syyllinen ja ansaitsi kuoleman.”17

Virallisesta oikeudenkäynnistä ja tuomiosta kerrotaan lyhyesti. Syytteenä oli jälleen jumalanpilkka.

”’Jos olet Messias, niin sano se meille.’ Hän vastasi: ’Jos sen teille sanon, te ette usko.

Ja jos jotakin kysyn, te ette vastaa.

Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Kaikkivaltiaan oikealla puolella.

Silloin he kaikki kysyivät: ’Oletko sinä siis Jumalan Poika?’ Jeesus vastasi heille: ’Itsepä te niin sanotte.’

Silloin he sanoivat: ’Mitä me enää todisteita tarvitsemme! Mehän olemme kuulleet sen hänen omasta suustaan.’”18

Kun Jeesus oli ensimmäistä kertaa Pilatuksen edessä, syyte oli toinen, nimittäin kansankiihotus.

”Pilatus kysyi Jeesukselta: ’Oletko sinä juutalaisten kuningas?’ ’Sinä sen sanoit’, Jeesus vastasi.”19

”Pilatus sanoi ylipapeille ja väkijoukolle: ’En voi havaita tämän miehen syyllistyneen mihinkään rikokseen.’”20

Tämän jälkeen Jeesus vietiin Herodeksen eteen. ”Herodes ilahtui kovin nähdessään Jeesuksen, sillä hän oli jo pitkään halunnut tavata hänet. Hän oli kuullut Jeesuksesta ja toivoi, että tämä tekisi hänen nähtensä jonkin ihmeteon.

Hän kyseli Jeesukselta kaikenlaista, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään.

Ylipapit ja lainopettajat, jotka olivat paikalla, syyttivät Jeesusta kiivaasti.

Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat nyt kohdella Jeesusta halveksuvasti. Herodes teki Jeesuksesta pilkkaa puettamalla hänet komeaan pukuun, ja sitten hän lähetti Jeesuksen takaisin Pilatuksen luo.

Tuona päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät; siihen saakka he olivat olleet vihoissa keskenään.”21

Kun Jeesus oli toistamiseen Pilatuksen edessä, tämä Juudean roomalainen hallitsija totesi Jeesuksen jälleen syyttömäksi. Sitten Jeesusta ruoskittiin ja pilkattiin. ”He riisuivat Jeesuksen ja pukivat hänet punaiseen viittaan,

väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja panivat ruokokepin hänen oikeaan käteensä. He polvistuivat hänen eteensä ja sanoivat hänelle pilkaten: ’Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!’”22

Jeesuksen ristiinnaulitseminen

Kyreneläinen Simon, joka oli maalta kotoisin, pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä.23 Tätä ennen Jeesukselta oli riisuttu punainen viitta ja Hänet oli puettu taas omiin vaatteisiinsa, ja Hänet vietiin Golgatalle – ”Pääkallonpaikalle” – ristiinnaulittavaksi. Yhdessä Hänen kanssaan ristiinnaulittiin kaksi rosvoa, toinen Hänen oikealle ja toinen Hänen vasemmalle puolelleen, ja Hänen päänsä yläpuolelle kirjoitettiin syyte: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.”24

”Mutta Jeesus sanoi: ’Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.’”25

”Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittämällä niistä arpaa [, jotta kävisi toteen se, mitä profeetta oli puhunut: ’He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa’].

Sitten he jäivät sinne istumaan ja vartioivat häntä.”26

Pimeys vallitsi kuudennesta tunnista yhdeksänteen. Jeesus huusi arameaksi: ”’Eeli, Eeli, lama sabaktani?’ Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”27

”Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ’Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.’ Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.”28

Vieressä seisovat roomalaiset sotilaat saivat jonkinlaisen todistuksen:

”Kun sadanpäällikkö ja miehet, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maan vavahtelun ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunniltaan ja sanoivat: ’Tämä oli todella Jumalan Poika!’”29

Johannes kirjoittaa Jeesuksen kyljen lävistämisestä – siitä, kuinka sotilaat huomatessaan Hänen olevan jo kuollut eivät lyöneet Hänen sääriluitaan poikki niin kuin oli tapana, jotta kuolema ehtisi tulla ennen sapatinpäivää.30 Arimatialainen Joosef, Mestarin opetuslapsi, meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista.31 Pilatus myöntyi. Nikodemoskin tuli ja toi mukanaan sata mittaa mirhaa ja aaloeta.32 Haudalle asetettiin vartijoita.33

”Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille.

Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.”34

Jeesuksen ylösnousemus

Nyt oli sunnuntai. Juutalaisten sapatti oli päättynyt. Hyvin varhain aamulla Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria ja vielä muitakin naisia tuli haudalle. He näkivät, että kivi oli vieritetty pois ja että Herran Jeesuksen ruumis oli poissa.

”Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa.

Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ’Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa.’”35

Silloin naiset kiiruhtivat kertomaan kaikesta tästä yhdelletoista apostolille. Pietari ja Johannes tulivat ja näkivät itse tyhjän haudan. He löysivät käärinliinat, ja Hänen kasvojaan peittänyt hikiliina oli erillään, omana käärönään.36

Sitten Jeesus ilmestyi Magdalan Marialle. ”Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä itket, nainen? Ketä sinä etsit?’ Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: ’Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois.’

Silloin Jeesus sanoi hänelle: ’Maria.’ Maria kääntyi ja sanoi: ’Rabbuuni!’ – se on hepreaa ja merkitsee: opettajani.

Jeesus sanoi: ’Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.’”37

Ylösnoussut Jeesus ilmestyi kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä, Jerusalemissa Simon Pietarille ja muille kymmenelle apostolille sekä niille, jotka olivat heidän kanssaan.38

Erityisen todistajan ominaisuudessani lausun oman vahvistukseni ja vakaan todistukseni näistä tapahtumista sekä Jeesuksen jumalallisesta kutsumuksesta meidän Herranamme, Vapahtajanamme ja Lunastajanamme. Todistan, että Hän elää, että Hän rakastaa meitä ja että tämä on Hänen pyhää työtään. Todistan, että Hänellä on ikuisen elämän sanat. Todistan, että tämän kirkon avulla toteutuvat Hänen työnsä ja Hänen kirkkautensa – uskollisten ja kuuliaisten kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä.39

AJATUKSIA KOTIOPETTAJILLE

Tutkittuasi tätä sanomaa rukouksen hengessä esitä se käyttäen sellaista opetusmenetelmää, joka kannustaa kuulijoitasi osallistumaan. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:

  1. Lukekaa kolme ensimmäistä virkettä ja keskustelkaa siitä, mitä presidentti Faust sanoo todistuksen saamisesta Kristuksesta. Kerro kertomus tai kaksi siitä, kuinka opetuslapset saivat todistuksensa, ja keskustelkaa näistä kertomuksista. Lukekaa yhdessä viimeinen kappale, ja lausu oma todistuksesi Vapahtajasta.

  2. Keskustelkaa siitä, mitä presidentti Faust sanoo pääsiäisestä (ks. kohtaa ”Suurenmoisin todistus”). Kuinka keskittyminen ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen voi syventää todistustamme? Kannusta perheenjäseniä suunnittelemaan merkityksellisiä tapoja muistaa Vapahtajaa pääsiäisenä.

VIITTEET

  1. Joh. 3:27.

  2. 2. Piet. 1:16.

  3. Joh. 1:35–36, 40–41.

  4. Joh. 6:67–69.

  5. Joh. 11:21, 23–27, 43–45.

  6. Luuk. 22:14, 17–18.

  7. Joh. 13:26–28.

  8. Mark. 14:22–24.

  9. Matt. 26:38–39, 42.

  10. Luuk. 22:44.

  11. OL 19:18.

  12. Ks. OL 19:15.

  13. Joh. 18:4–8, 12.

  14. Joh. 18:20.

  15. Mark. 14:56.

  16. Matt. 26:63.

  17. Mark. 14:62–64.

  18. Luuk. 22:67–71.

  19. Mark. 15:2.

  20. Luuk. 23:4.

  21. Luuk. 23:8–12.

  22. Matt. 27:28–29.

  23. Ks. Matt. 27:32; Luuk. 23:26.

  24. Ks. Matt. 27:31, 33, 37–38.

  25. Luuk. 23:34.

  26. Matt. 27:35–36, ks. Holy Bible – King James Version.

  27. Matt. 27:46.

  28. Luuk. 23:46.

  29. Matt. 27:54.

  30. Ks. Joh. 19:31–36.

  31. Ks. Matt. 27:57–58.

  32. Ks. Joh. 19:39.

  33. Ks. Matt. 27:62–66.

  34. Matt. 28:2–4.

  35. Luuk. 24:4–6.

  36. Ks. Joh. 20:3–7.

  37. Joh. 20:15–17.

  38. Ks. Luuk. 24:13–48; Joh. 20:19–28.

  39. Ks. Moos. 1:39.