Kirkko tarjoaa apua katastrofien uhreille maailman eri puolilla
Miljoonat ihmiset joutuvat vuosittain sotien, tulvien, maanjäristysten, hirmumyrskyjen ja muiden katastrofien uhreiksi. Näissä hätätilanteissa avun nopea perille toimittaminen säästää usein monia ihmishenkiä.
Kirkko kerää jatkuvasti ruoka-, vaate-, lääkintätarvike- ja avustustarvikelahjoituksia. Tarvikkeet sijoitetaan sitten etukäteen avainpaikkakunnille, joista ne voidaan lähettää nopeasti. Tämän valmistautumisen ansiosta kirkko kykenee lähettämään apua heti kun siihen on tarvetta.
Kun avun lähettämisellä on kiire, kansainväliset avustusjärjestöt ovat oppineet luottamaan kirkon ruoka- ja materiaaliapuun. Materiaaliavun lisäksi kirkko auttaa antamalla varoja ja järjestämällä vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoistyöntekijöillä on usein suurin merkitys toivon palauttamisessa kriisiin joutuneiden ihmisten elämässä.
Vuosina 1985–2006 kirkko on lähettänyt 50 000 tonnia ruokaa ja 96 000 tonnia muita tarvikkeita yli 150 maahan. Vuonna 2006 kirkko lahjoitti 14,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria rahana ja tarvikkeina Libanonin konfliktin ja Indonesian maajäristyksen uhreille, Burundin, Sudanin ja Ugandan pakolaisille sekä 76 muuhun katastrofiin.
Englantilaiset jäsenet auttoivat suurtulvan uhreja
Kun valtavat tulvat paikoitellen Englannin keski- ja länsiosissa olivat heinäkuussa jättäneet yli 15 000 kotia vaille sähköä ja jopa 350 000 ihmistä vaille vesijohtovettä Gloucestershiressa, Euroopan läntisen vyöhykkeen johtaja, vanhin Kenneth Johnson seitsemänkymmenen koorumista lahjoitti kirkon nimissä 25 000 puntaa (37 000 euroa) Punaisen Ristin katastrofirahastoon Gloucestershiressa. Sheffieldin lähellä kirkon johtajat toimivat yhteistyössä myös viranomaisten kanssa puhdistustarvikkeiden ja muun hätäavun jakamiseksi tulvista kärsineille. Jäsenet auttoivat toisiaan ja naapureitaan puhdistustöissä Yhdistyneen kuningaskunnan kirjoitetun historian pahimpien tulvien laskettua.
Tilanne oli pahin Severn-, Avon- ja Thamesjokien varrella. Kuninkaallisen laivaston helikopterit ja henkilökunta pelastivat asukkaita alueilta, jotka olivat jopa yli 1,8 metriä syvän vesimassan peitossa.
Työmiehiltä vei yli viikon liittää vesijohtoverkkoon ne 80 prosenttia talouksista, joilta vesijohtoveden tulo oli lakannut. Vedenpuhdistuslaitoksen vaurioitumisen takia vesi pysyi keittämisen jälkeenkin vielä jonkin aikaa juomakelvottomana.
Joukko jäsenperheitä joutui kärsimään tulvista, mutta kaikki jäsenet ja lähetyssaarnaajat selviytyivät hengissä. Hullin vaarnakeskus kärsi merkittäviä vesivahinkoja.
Ympäristöviraston tiedottaja Anthony Perry kertoi BBC:lle, että tällä alueella ei ole milloinkaan nähty näin tuhoisia tulvia. ”Maaliskuussa 1947 Etelä-Englannin, Midlandsin, Itä-Anglian ja Pohjois-Yorkshiren jokien vesi nousi yli äyräiden aiheuttaen suurta tuhoa, mutta tämä tulva oli silloista pahempi”, Perry sanoi.
Kirkko auttoi maanjäristyksen ja taifuunin uhreja Japanissa
Japanin eteläosissa aiheutti tuhoja taifuuni nimeltä Man-Ji ja pohjoisessa 6,8 magnitudin maanjäristys.
Ainakin 9 ihmistä kuoli ja yli 800 loukkaantui 16. heinäkuuta 2007, kun 6,8 magnitudin maanjäristys sattui Japanin länsirannikolla lähellä Kashiwazakia, missä sijaitsi 300 arviolta 800 vaurioituneesta tai tuhoutuneesta asunnosta.
Noin 9 000 ihmistä hakeutui väliaikaisiin evakuointikeskuksiin, ja kymmenet tuhannet jäivät päiväkausiksi ilman sähköä, kaasua tai vesijohtovettä.
Maanjäristys tuhosi yhden jäsenperheen kodin. Vanhahko jäsen oli sisällä talon sortuessa, mutta hän pelastui saaden vain vähäisiä naarmuja. Kaikkien muiden lähetyssaarnaajien ja jäsenten raportoitiin olevan turvassa.
Maanjäristys tuntui Tokiossa asti, yli 200 kilometriä etelään maanjäristyksen keskuksesta.
Man-Ji-taifuuni, jonka tuulennopeus oli 44 metriä sekunnissa, raivosi eteläisillä Kiushun ja Shikokun saarilla 15. heinäkuuta 2007. Kolme ihmistä sai surmansa ja 70 loukkaantui. Noin 30 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan. Raporttien mukaan 15 taloa tuhoutui ja 1 500 joutui tulvan valtaan. Erään jäsenen asunto vaurioitui aiemmin, kun taifuuni ohitti Okinawan, mutta yhdenkään jäsenen tai lähetyssaarnaajan ei raportoitu loukkaantuneen, eikä kirkon omaisuus kärsinyt vahinkoja.
Molempien katastrofien jälkeen paikalliset pappeusjohtajat selvittivät viranomaisten kanssa, kuinka kirkko voisi auttaa.
Kirkko auttoi maastopalosta kärsinyttä paikkakuntaa
Kirkko lähetti lahjoitusvaroja humanitaarisen avun rahastosta Punaisen Ristin paikallisosastolle kesäkuussa satojen kodeistaan lähtemään joutuneiden maastopalon uhrien auttamiseksi Meyersissä Kaliforniassa Yhdysvalloissa lähellä Tahoejärveä.
Osana vaarnansa pelastussuunnitelmaa nevadalaisen Fallonin vaarnan johtohenkilöt järjestivät hätäaputarvikkeita evakuoitujen ja hädässä olevien saataville. Joukossa oli jäsenten valmistamia hygieniapakkauksia ja peittoja. Suurin osa evakuoiduista asui tilapäisesti hotelleissa, mutta kirkko tarjosi tarvittaessa sikäläistä seurakuntakeskusta majoitukseen.
Tuli tuhosi 276 rakennusta ja kotia säästäen satunnaisesti joitakin ja hävittäen muita. Kärsineet rakennukset olivat mökkejä, vaatimattomia taloja ja arvokkaita loma-asuntoja.
Vielä 500 muuta taloa uhannutta paloa oli sammuttamassa yli 1 800 palomiestä ja seitsemän helikopteria.
Yksi jäsenperhe kuului niiden joukkoon, jotka menettivät kotinsa ja suurimman osan omaisuudestaan. Ainakin 17 muun jäsenperheen talot Meyersin alueella olivat uhattuina, ja perheet evakuoitiin.
Maanjäristys ravisutti Guatemalaa ja El Salvadoria
Voimakas 6,8 magnitudin maanjäristys ravisutti Guatemalaa ja El Salvadoria huojuttaen rakennuksia 30 sekunnin ajan 13. kesäkuuta 2007, mutta kuolonuhreilta vältyttiin.
Järistyskeskus oli Tyynessämeressä noin 110 kilometriä Guatemalan kaupungista ja noin 64 kilometrin syvyydessä. Tsunamin uhkaa ei ollut.
Maanjäristyksen voimakkuudesta huolimatta maat säästyivät käytännöllisesti katsoen vahingoittumattomina toisin kuin kahden maanjäristyksen sattuessa El Salvadorissa vuonna 2001, jolloin yli 1 150 ihmistä sai surmansa, useimmat heistä mutavyöryissä lähellä pääkaupunkia San Salvadoria.
Keski-Amerikan vyöhykkeen toimistosta kerrottiin, ettei tässä maanjäristyksessä loukkaantunut jäseniä eikä lähetyssaarnaajia. Paikalliset pappeusjohtajat auttoivat mahdollisten tarpeiden arvioinnissa.
Kirkko rahoitti Kolumbian tulvauhrien avustamista
Kirkko lähetti hätäapuvaroja useille Kolumbian seuduille, joilla kuoli yli 50 ihmistä ja tuhannet jäivät kodittomiksi tuhoisien tulvien takia kesäkuun alkupuolella.
Rankkasateet ovat saaneet aikaan pahaa tuhoa suuressa osassa maata, erityisesti pohjoisosassa. Sadekauden alettua maaliskuussa 2007 sade on aiheuttanut mutavyöryjä ja vahingoittanut tai hävittänyt 270 000 asuin- ja liikerakennusta.
Jäsenet auttoivat Australian tulvien jälkisiivouksessa
Jäsenet ja lähetyssaarnaajat lähtivät kirkosta sakramenttikokouksen jälkeen sunnuntaina 10. kesäkuuta 2007 vahvistamaan patoja hiekkapusseilla ja siivoamaan tulvan jälkiä Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa. Tulva vaati yhdeksän kuolonuhria, ja se aiheutti vakuutusyhtiöille laskun, joka voi ylittää 300 miljoonaa Australian dollaria (180 miljoonaa euroa).
Tulvavedet ajoivat arviolta 1 700 perhettä kodeistaan. Osavaltion hätäkeskus sai kaikkiaan 13 830 avunpyyntöä tulvaviikonloppuna.
”Eräät liikeyritykset Wallsendin vähittäiskauppa-alueella ja Cardiffin teollisuusalueella eivät ehkä milloinkaan toivu”, sanoi Hunterin kauppakamarin johtaja Goug Parish The Australian-lehdelle.
Kesäkuun 12. päivänä yli 30 000 kotia oli vielä vailla sähköä. Viikonloppuna vailla sähköä oli ollut 130 000 kotia.
Lopulta tulvavedet laskivat Chittaway Bayssä lähellä Tuggerahjärveä, ja yli 400 asukasta pääsi palaamaan koteihinsa.