2007
Miljoona lähetyssaarnaajaa, kolmetoista miljoonaa jäsentä
Joulukuu 2007


Miljoona lähetyssaarnaajaa, kolmetoista miljoonaa jäsentä

Polkupyörillä tai jalan ovelta ovelle evankeliumin sanomaa vievät siistit, asiallisesti pukeutuneet nuoret miehet ja naiset ovat samalla tavalla kirkon tunnusmerkkejä kuin Suolajärven temppeli ja Mormonien tabernaakkelikuoro. Mormonilähetyssaarnaajat ovat levittäytyneet kautta maapallon kirkon varhaisista ajoista lähtien ja ovat saavuttaneet merkittävän virstanpylvään.

”Olemme saavuttaneet suurta menestystä lähetystyössämme viime vuosina”, sanoi presidentti Gordon B. Hinckley lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa Provossa Utahissa Yhdysvalloissa viimeisimmässä uusien lähetysjohtajien koulutusseminaarissa. ”Meillä on enemmän lähetyssaarnaajia – ja enemmän tehokkaita lähetyssaarnaajia. Luotettavasti on laskettu, että kirkon perustamisen jälkeen on palvellut miljoona lähetyssaarnaajaa.”

”Ei ole mahdollista nimetä varmasti, kuka miljoonas lähetyssaarnaaja on”, sanoi vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista lehdistötilaisuudessa, joka järjestettiin 118 uuden lähetysjohtajan perehdyttämistilaisuuden yhteydessä. ”Sen me tiedämme, että nuoret miehet ja naiset, vanhemmat sisaret ja avioparit ovat tarjoutuneet palvelemaan omalla tai perheensä kustannuksella, ja että he ovat levittäneet tätä sanomaa 145 maahan ja territorioon.”

Tähdentäen sitä, että on tärkeää ymmärtää tämän virstanpylvään edustaman lähetyssaarnaajien moninaisuuden suuri merkitys, vanhin Ballard puhui ainutlaatuisista piirteistä, jotka tekevät kustakin näistä miljoonasta lähetyssaarnaajasta erityisen.

”Nuori perulainen sisar grillasi hampurilaisia työntökärryissä rahoittaakseen lähetystyönsä kotimaassaan”, vanhin Ballard sanoi. ”Nuori intialainen vanhin palveli Torontossa Kanadassa, ja eläkeläispariskunta lähti lastensa ja lastenlastensa luota auttamaan puhtaan veden kaivojen kaivamisessa Länsi-Afrikkaan. Lähetyssaarnaajat palvelevat siellä, minne heidät lähetetään, tietämättä edeltä käsin, missä päin maailmaa se voi olla.”

Itse asiassa näiden lähetyssaarnaajina vapaaehtoisesti työskentelevien tekemä työ on yhtä moninaista kuin he itse ovat. Lähetyssaarnaajat työskentelevät joka päivä mitä erilaisimmissa tehtävissä, esimerkiksi auttavat humanitaarisissa projekteissa, auttavat ihmisiä selvittämään sukuaan tai auttavat tiedotustoiminnassa sekä opettavat Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia.

”Henkilökohtaisesta kokemuksesta voin sanoa teille, että he opiskelevat, he rukoilevat, he tuntevat erittäin suurta huolta jokaisesta Jumalan lapsesta ja etenkin niiden sieluista, joita he voivat opettaa”, vanhin Ballard sanoi. ”Heitä hyljeksitään ja joskus solvataan. Mutta he ahkeroivat siitä välittämättä. He palvelevat, he auttavat muita ja he kulkevat toisenkin virstan kohottaakseen ja siunatakseen ihmisiä kaikilla elämän aloilla ja kaikissa tilanteissa.”

Tiedotustilaisuudessa vanhin Ballard seisoi lähetyssaarnaajien keskellä, joiden hän sanoi edustavan esimerkillisesti lähetystyöhenkeä. Heitä olivat syntyperäinen afrikkalainen pariskunta Keniasta, joka oli kutsuttu johtamaan lähetyskenttää Nigeriassa; kaksi nuorta temppeliaukiolla Salt Lake Cityn keskustassa palvelevaa sisarlähetyssaarnaajaa, toinen Etelä-Koreasta, toinen Meksikosta; humanitaarisessa lähetystyössä palveleva vanhempi utahilainen pariskunta, joka matkustaa ympäri maailmaa auttaakseen puhtaan veden hankkimisessa monille paikkakunnille, sekä juuri lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen saapuneet kaksi nuorta miestä, joista toinen on Brasiliasta ja toinen Idahosta Yhdysvalloista ja jotka valmistautuvat palvelemaan Japanissa.

Nuoret miehet, Samuel Pelaquim ja Brandon Soelberg, lykkäävät kumpikin opintojaan viettääkseen kaksi seuraavaa vuotta elämästään ilman televisiota, seurustelua ja muuta teini-ikäisten toimintaa saarnatakseen sen sijaan evankeliumia. ”Jotkut ihmiset ajattelevat, että minä luovun paljosta palvellakseni lähetyssaarnaajana”, vanhin Soelberg sanoi, ”mutta todellisuudessa minusta tuntuu, että minulla on paljon annettavaa. Olen aina halunnut palvella lähetystyössä, niin ettei se minusta tosiaankaan tunnu uhraukselta. Minun pitää tehdä näin. Minä haluan tehdä näin.”

Vanhin Pelaquim on samaa mieltä. ”Se on suurenmoinen tilaisuus palvella”, hän sanoi. ”Jo aivan nuoresta pitäen olen huomannut eron muissa ystävissäni ja itsessäni. Heillä oli ongelmia, joista minun ei ole tarvinnut huolehtia, ja minä olen aina tiennyt, että ero johtui evankeliumista.”

Soulissa Etelä-Koreassa juuri tuo ero toi Unbyul Chon vanhemmat kirkkoon tämän 22-vuotiaan sisarlähetyssaarnaajan kertoman mukaan. ”Olen aina miettinyt, mitä perheelleni ja minulle olisi tapahtunut, ellei Koreassa olisi ollut palvelemassa lähetyssaarnaajia”, hän sanoi. ”Minä halusin palvella lähetystyössä auttaakseni muita saamaan samoja siunauksia kuin minun perheeni on saanut.”

Gazelem Munoz sai samalla tavalla nähdä usean perheensä jäsenen liittyvän kirkkoon synnyinmaassaan Meksikossa. ”Se muutti perheeni. Se muutti elämäni, ja toivottavasti se auttaa muuttamaan paremmaksi muidenkin ihmisten elämää, kun [opetan] heitä lähetyssaarnaajana.”

Lehdistötilaisuus pidettiin kirkon ensimmäisen lähetyssaarnaajan Samuel Smithin luonnollista kokoa olevan pronssipatsaan vierellä. Vuonna 1830, jolloin profeetta Joseph Smith perusti kirkon, kutsuttiin vain 16 lähetyssaarnaajaa. Nyt, 177 vuotta myöhemmin, palveluksessa on noin 53 000 lähetyssaarnaajaa – nuoria miehiä, nuoria naisia, vanhempia sisaria ja vanhempia aviopareja – lähes 350 lähetyskentällä kautta maailman.

Ja heidän työnsä koskettaa monia ihmisiä. Presidentti Hinckley ilmoitti myös, että kirkon jäsenmäärä on nyt yltänyt 13 miljoonaan maailmassa. Jäseniä on edelleen enemmän muualla kuin Yhdysvalloissa, mikä heijastaa kirkon jäsenistön maailmanlaajuista levinneisyyttä ja moninaisuutta.