Onnellisen kodin resepti
Yhdessäolo, evankeliumi ja hauskanpito perheenä ovat tarveaineet, jotka tämä ruotsalaisperhe sekoittaa tyydytystä tuottavaksi rakkauden mitaksi.
Heräät keittiöstä kantautuvaan hassulta kuulostavaan, korkeaan falsettilauluun. Olet luonnollisesti hieman hämmennyksissäsi ja ajattelet todennäköisimmin jompaakumpaa seuraavista: 1) ”Pikkusiskoni se siellä etsii pikkuleipiä keittiöstä” tai 2) ”Olen väärässä talossa”. Mutta jos satut kuulumaan Kävlingessä Ruotsissa asuvaan Rönndahlin perheeseen, et ole lainkaan hämmennyksissäsi. Itse asiassa odotat sitä joka viikko – et laulua vaan sitä, mitä perhe sanoo ”hotelliaamiaiseksi”.
”Rakastan lauantaiaamujen aamiaisia”, sanoo Isabelle Rönndahl, 14, kun häneltä kysyy perhettä koskevia lempiasioita. ”Isä valmistaa sen aina, ja hän tekee siitä aina erinomaisen.” Seuraa kuoro iloisia myöntelyjä, kun muut Rönndahlin lapset nyökkäilevät innokkaasti olevansa samaa mieltä.
”Heräämme isän lauluun”, selittää Andreas, 16. Muutamat hänen veljistään ja sisaristaan tarjoutuvat matkimaan sitä, ja kaikki nauravat, myös vanhemmat Brynolf ja Kristina. Rönndahlien kotona nauretaan nimittäin paljon. Sitten he jatkavat kuvailemalla, kuinka laulun jälkeen vastapaistetun pekonin ja munien tuoksu houkuttelee perheen ylös sängystä joka lauantaiaamu. Vielä enemmän kuin yhdessä syömisestä he näyttävät nauttivan siitä, että ollaan vain yhdessä.
He puhuvat myös toisesta aineksesta onnellisen kodin reseptissään – perheillasta. Mutta aina ei ollut niin. ”Muistan, kun perheiltamme olivat enimmäkseen hyvin pitkiä oppiaiheita”, sanoo Christoffer, 18, vilkaisten leikkisästi äitinsä suuntaan.
”Toisinaan minä tylsistyin ja nukahdin”, lisää Andreas, joka oli siihen aikaan vain noin viisivuotias. ”Mutta sitten heräsin ja saimme tarjoilua.”
Veli Rönndahl selittää, että kun lapset olivat vielä pieniä, sisar Rönndahl valmisteli säännöllisesti oppiaiheita, jotka kestivät toista tuntia. Pienten lasten oli vaikeaa pysyä aloillaan koko oppiaiheen ajan. Tätä nykyä Rönndahleilla on kahdeksan iältään 8–23-vuotiasta lasta, joista vanhin, Rebecka, on palvellut kokoaikaisessa lähetystyössä ja opiskelee nyt korkeakoulussa Yhdysvalloissa.
Veli ja sisar Rönndahl päättivät muuttaa lähestymistapaansa perheiltaan. ”Kokosimme perheen yhteen ja kysyimme: ’Hei, mitä te haluaisitte tehdä?’” sisar Rönndahl kertoo. Vanhemmat eivät yllättyneet kovinkaan paljon kuullessaan, että lapset pitivät tarjoilusta, peleistä ja kirkon laulujen laulamisesta – he pitivät jopa ajatuksesta, että perheillassa olisi oppiaihe, jos se vain olisi lyhempi. Veli Rönndahl tiivistää tilanteen hyvin sanoessaan, että heillä oli oikeat aineet mutta määrät eivät ehkä täsmänneet. ”Tajusimme, että meidän pitäisi keskittyä myös hauskaan puoleen”, hän sanoo.
Sisar Rönndahl päätti valmistaa erityisen maukkaan päivällisen, jotta maanantai-ilta alkaisi erottua muista illoista. Sitten he lisäsivät perheiltaan melkoisen määrän pelejä, leikkejä ja laulamista. He myös lyhensivät oppiaiheet noin kymmeneen minuuttiin. Sekoitus toimi hyvin. ”Lapset alkoivat odottaa maanantai-iltaa”, sanoo Kristina. ”Kaikki pitivät siitä.”
Nyt kun lapset ovat vanhempia, oppiaiheet ovat pidentyneet ja saaneet enemmän sisältöä. Rosanna, 20, sanoo: ”Itse asiassa meillä voi olla nykyään erittäin hyviä oppiaiheita. Meistä on mukavaa keskustella evankeliumista ja muista asioista. Se on hauskaa, koska meillä on niin monia mielipiteitä ja ideoita. Se on nykyään kiinnostavampaa, koska puhumme asioista, joista haluamme puhua.” Mutta musiikki, pelit, leikit ja tarjoilu kuuluvat reseptiin edelleenkin.
”Minä pidän eniten tarjoilusta, peleistä ja leikeistä”, sanoo 12-vuotias Josefin.
”Tietenkin tarjoilu, pelit ja leikit”, toistaa Christoffer.
”Minusta laulut ja musiikki ovat parasta”, sanoo Rosanna.
”Oppiaiheet”, lisää Isabelle kainosti. Hänen veljensä ja sisarensa alkavat heti kiusoitella häntä hyväntahtoisesti. ”Ei kun ihan todella”, Isabelle vakuuttaa totisena.
”Minusta perheilta kokonaisuudessaan on suosikkini”, sanoo Andreas. ”Oppiaihe, laulut, pelit ja leikit, tarjoilu – kaikki ne yhdessä tekevät siitä hyvin hauskan. Jos meillä olisi perheilta ilman oppiaihetta tai pelejä ja leikkejä tai lauluja, tuntuisi jotakin puuttuvan.”
”Minusta on ihanaa, kun Brynolfin ja minun ei tarvitse tehdä mitään perheillan eteen”, sanoo sisar Rönndahl. ”Voimme vain istua sivussa, ja lapset johtavat ja pitävät oppiaiheen ja hoitavat tarjoilun. He tekevät kaiken. Siitä minä pidän eniten.”
Yksi tärkeä aines Rönndahlien onnellisen kodin reseptissä on perheneuvosto joka sunnuntai kirkon jälkeen. He käyvät läpi kunkin henkilön tehtävän seuraavaan perheiltaan. Ja koska he vuorottelevat tehtävissä, jokainen saa tilaisuuden tehdä kaikkea – aina oppiaiheesta tarjoiluun ja pyhiin kirjoituksiin. He puhuvat myös säännöllisistä kotiaskareista ja siitä, mitä kullekin perheenjäsenelle kuuluu.
Perhe ei kokoonnu yhteen kuitenkaan pelkästään sunnuntaisin ja maanantaisin. Samuel, 10, ja Johannes, 8, nuorimmat lapsista, sanovat kumpikin pitävänsä hauskoista retkistä, joita perhe tekee yhdessä. Heidän isänsä on samaa mieltä. ”Me kaikki käymme mielellämme uimassa missä tahansa – järvissä, meressä, joissa”, sanoo veli Rönndahl. He kokoontuvat yhteen myös laulamaan ja soittamaan yhtyeenä, koska lähes jokainen soittaa yhtä tai useampaa soitinta.
Kaikki tämä perheen yhdessäolo on tehnyt Rönndahleista parhaita ystäviä siinä missä perheenkin. He rakastavat toisiaan ja tukeutuvat toisiinsa. He saavat voimaa toisistaan. Siksi he luultavasti ovat mielellään niin paljon yhdessä.
Ja vahvistaessaan toisiaan Rönndahlin perheen jäsenet vahvistavat myös seurakuntaansa ja vaarnaansa. ”Käymme kaikissa vaarnan toiminnoissa ja kaikissa nuorten ulkoilutapahtumissa ja konferensseissa”, sanoo veli Rönndahl. ”Kannustamme lapsiamme osallistumaan kaikkeen, mitä vaarnassa ja seurakunnassa tapahtuu. Seurakunnat eivät ole täällä kovin suuria, joten meillä on paljon vaarnan toimintoja, jotta nuoret voivat olla yhdessä mahdollisimman paljon.” Vanhemmat lapset osallistuvat myös seminaariin, ja sekä isä että äiti ovat palvelleet vuorollaan seminaarinopettajina. Tietenkin he ovat mukana myös luokkiensa ja koorumiensa toiminnassa kirkossa.
Ne ovat aineksia, jotka huolellisesti yhteen sekoitettuina auttavat tätä perhettä tulemaan niin hyvin toimeen keskenään. Nuorimmasta vanhimpaan, vanhemmista lapsiin, he kaikki pitävät yhdessäolosta, koska he kaikki rakastavat toisiaan. Ja heillä on paljon mieluisia asioita, joita he tekevät yhdessä, aina meressä uimisesta sokkoleikkiin perheillassa (ks. oheinen lisäartikkeli). ”Yksi mieluisimmista perhettäni koskevista asioista on musiikki”, sanoo sisar Rönndahl. ”Me olemme musiikkiperhe. Me laulamme mielellämme paljon.”
Niin, kaikki Rönndahlit pitävät laulamisesta. He pitävät myös siitä, että saavat kuulla laulua – etenkin laulettuna hassulla falsettiäänellä, joka kantautuu keittiöstä lauantaiaamuisin.