Henki puhui minun kauttani
Christy Rusch Banz, Utah, USA
Kun sain kutsun palvella Toulousen lähetyskentällä Ranskassa, olin innostunut palvelemaan vieraassa maassa ja oppimaan uuden kielen. Vaikka en ollut aiemmin opiskellut ranskaa, olin varma siitä, että pystyisin helposti oppimaan puhumaan kieltä.
Kun vaarnanjohtajani erotti minut lähetyssaarnaajan tehtävään, hän siunasi minua kielten lahjalla. Tämä siunaus vahvisti luottamustani siihen, että pystyisin oppimaan ranskaa nopeasti.
Kun saavuin lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen Provoon Utahiin, olin innokas aloittamaan, mutta aika, jonka vietin koulutuskeskuksessa, teki minut nöyräksi. Olin hämmentynyt ja kamppailin joka päivä. Kun lähdin koulutuskeskuksesta, minusta tuntui, ettei ranskan opiskeluni ollut juurikaan edistynyt. Mietin, milloin kielten lahja tulisi.
Ensimmäinen palvelupaikkani lähetyskentällä oli pieni kaupunki Etelä-Ranskassa. Eräänä iltapäivänä vain muutama päivä saapumiseni jälkeen toverini ja minä olimme keskustelemassa ihmisten kanssa kadulla. Kun puhuimme heidän kanssaan, minä en sanonut paljoakaan – töin tuskin ymmärsin heitä, ja hekin vaivoin ymmärsivät minua.
Menimme erään naisen luo, ja toverini alkoi kertoa hänelle kirkosta. Nainen kuunteli muutaman minuutin ajan ja kääntyi sitten yhtäkkiä minun puoleeni ja kysyi: ”Mitä sinulla on sanottavana?”
Yritin innokkaasti ja epätoivoisesti muistaa jotakin, mitä olin oppinut. Värisevällä äänellä lausuin yksinkertaisen todistuksen taivaallisesta Isästä ja Mormonin kirjasta. Niin tehdessäni Henki todisti minulle, että se, mitä olin sanonut, oli totta. En tiedä, tunsiko nainen mitään, mutta hän hymyili, kääntyi taas toverini puoleen ja pyysi tätä jatkamaan sanomaansa.
Tämä kokemus opetti minulle tärkeän asian. Opin, että vaikken puhunut ranskaa hyvin, Henki pystyi puhumaan minun kauttani. Opin, että vaarnanjohtajaltani saamani siunaus oli kenties oikeastaan siunaus kyetä puhumaan Hengen kieltä.
Presidentti Thomas S. Monson on opettanut: ”On – – olemassa yksi kieli, joka on yhteinen kaikille lähetyssaarnaajille: Hengen kieli. Sitä ei opita oppineiden kirjoittamista kirjoista eikä yleensäkään lukemalla tai ulkoa opettelemalla. Hengen kieltä osaa se, joka pyrkii koko sydämestään tuntemaan Jumalan ja pitämään Hänen käskynsä. Tämän kielen taito auttaa rikkomaan raja-aitoja, ylittämään esteitä ja koskettamaan ihmissydäntä.” (”Henki tekee eläväksi”, Valkeus, kesäkuu 1997, s. 4.)
Vuosiakin myöhemmin tämä kokemus vaikuttaa yhä minuun. Minua ei enää vaadita saarnaamaan evankeliumia ranskan kielellä, mutta tarvitsen Hengen apua, kun minua pyydetään kirkossa pitämään oppiaihe tai puhe. Kun minusta tuntuu, että minun on vaikea ilmaista itseäni, saan lohtua muistaessani, että Henki kykenee puhumaan kaikkien Jumalan lasten sydämelle.