Kääntynyt evankeliumiin – ja lähetystyöhön

Marco Brando, Italia

Vartuin kirkon piirissä ja olin aina suunnitellut lähteväni lähetystyöhön. Kun lähtemiseni aika lähestyi, kaipasin kuitenkin sitä, että saisin oman voimallisen kääntymyskokemukseni, jollaisesta olin kuullut muiden ihmisten puhuvan, kun he kertoivat kirkkoon liittymisestään.

Tiesin, että lähetystyöhön lähteminen edellyttäisi uhrauksia. Minulla oli hyvä työpaikka, josta maksettiin hyvin, ja mietin, pystyisinkö palattuani löytämään yhtä hyvän. Kannoin huolta opiskeluni keskeytymisestä sekä perheen ja ystävien jättämisestä. Mutta syvällä sisimmässäni tiesin, että oli oikein palvella lähetystyössä, joten jatkoin valmistautumistani.

Osana tätä valmistautumista menin paikallisten lähetyssaarnaajien kanssa yhteisopetuksille. Eräänä iltana lähetyssaarnaajat ja minä olimme opettamassa eräälle miehelle viisauden sanaa, mutta hän ei halunnut hyväksyä periaatetta. Kun lähdimme hänen kodistaan, huomasin lähetyssaarnaajien olevan alakuloisia, ja minäkin olin allapäin.

En tosin ollut varma, miksi minun pitäisi olla allapäin, koska enhän oikeastaan tuntenut kyseistä miestä. Ajattelin asiaa lisää ja ymmärsin, että minusta tuntui siltä, koska olin tuntenut Hengen vaikutuksen opetuksen aikana. Tunsin murhetta siitä, että tämä mies oli torjunut sellaisen asian, joka oli tuonut minulle niin suurta iloa.

Se sai minut käsittämään, että minä olin todella kääntynyt. Tiesin, että evankeliumi on totta, ja maltoin tuskin odottaa päästäkseni kertomaan siitä. Pian minut kutsuttiin palvelemaan Rooman lähetyskentällä Italiassa.

Minua siunattiin runsaasti niiden uhrausten vuoksi, joita olin tehnyt valmistautuessani lähetystyötäni varten. Opetin evankeliumia monille ihanille ihmisille, sain elinikäisiä ystäviä ja opin englantia. Siunaukset jatkuivat kotiin palaamiseni jälkeen. Minut palkattiin samaan työpaikkaan, jossa olin ollut ennen lähetystyötäni, ja sain jopa ylennyksen.

Kenties suurimpana siunauksena on kuitenkin ollut entistä vahvempi todistus evankeliumista. Lähetystyöni oli ennennäkemättömän hengellisen kasvun aikaa, josta tulen aina olemaan kiitollinen.